Perustuslakivaliokunta linjasi tunnistetietojen säilyttämistä ja käyttöä


Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tänään lausuntonsa (PeVL 18/2014 vp) hallituksen esityksestä eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n ja rikoslain 38 luvun 8 b §:n muuttamisesta (HE 221/2013 vp ).

Tietoyhteiskuntakaari kokoaa yhteen ja samaan lakiin useat nykyiset tietoyhteiskunnan keskeiset lait. Alun perin lakiehdotus ei herättänyt suurta valtiosääntöoikeudellista mielenkiintoa, koska ehdotettu perusoikeuksien kannalta merkityksellinen sääntely ei pääsääntöisesti poikennut merkittävästi perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädetyistä voimassa olevista laeista.

Tilanne muuttui kuitenkin dramaattisesti kesken eduskuntakäsittelyn, kun Euroopan unionin tuomioistuin antoi 8.4.2014 tuomion yhdistetyissä asioissa C-293/12 ja C-594/12. Tuomiossaan EU-tuomoistuin katsoi, että unionin lainsäätäjä oli tunnistamistietojen tallentamista koskevan neuvoston ja parlamentin direktiivin 24/2006/EY säätäessään ylittänyt ne rajat, joita suhteellisuusperiaatteen noudattaminen olisi edellyttänyt EU:n perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan sekä 52 artiklan 1 kohdan kannalta. Tällä perusteella EU-tuomioistuin totesi direktiivin kokonaisuudessaan pätemättömäksi. Kun tuomioistuin ei rajoittanut tuomionsa ajallisia vaikutuksia, direktiivi menetti oikeusvaikutuksensa voimaantulostaan 15.3.2006 lukien.

Tietoyhteiskuntakaaren 19 luku olisi perustunut pääosin pätemättömäksi todettuun direktiiviin, mutta tuomio kyseenalaisti kertaheitolla tämän sääntelyratkaisun.

EU-tuomioistuimen tuomion vaikutuksista kansalliseen lainsäädäntöön on vallinnut suuri epätietoisuus yhtä hyvin Suomessa kuin muualla Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnossa on nyt kuitenkin selkeästi linjattu, että kansallisessa lainsäädännössä ei voida viitata kintaalla EU-tuomioistuimen tuomiolle ja siitä ilmeneville vaatimuksille sähköisessä viestinnässä saatavien tunnistamistietojen säilyttämiselle ja käytölle.

Vaikka unionin tuomioistuimen tuomiosta ei perustuslakivaliokunnan mielestä sinänsä seuraa, että pätemättömäksi todetun direktiivin kattamasta asiasta ei voitaisi lainkaan säätää kansallisessa lainsäädännössä, lausunnossa kuitenkin yksiselittteisesti todetaan, että kansallinen “lainsäädäntö ei kuitenkaan voi enää perustua oikeusvaikutuksensa menettäneeseen direktiiviin eikä se voi saada sisältöään esimerkiksi viittauksin pätemättömään direktiiviin”. Lisäksi valiokunta pitää “selvänä, että myös kansallista sääntelyä on tällaisessa tilanteessa syytä arvioida paitsi kansallisten perusoikeussäännösten myös unionin tuomioistuimen tuomiossa käsiteltyjen EU:n perusoikeuskirjan yksityiselämän suojaa (7 artikla) ja henkilötietojen suojaa (8 artikla) koskevien määräysten valossa.”

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa myös todetaan, että tuomioistuimen direktiivin arvioinnin yhteydessä esittämät huomiot tulee olla “pohjana tietoyhteiskuntakaaren 19 luvun valtiosääntöisessä tarkastelussa.” Siten myös “kansallisen sääntelyn on täytettävä tuomiossa mainitut edellytykset, vaikka tuomio ei suoranaisesti koskekaan kansallista täytäntöönpanolainsäädäntöä.”

Valiokunnan lausunnossa selostetaan poikkeuksellisen seikkaperäisesti EU-tuomioistuimen tuomiota. Valiokunnan valtiosääntöoikeudelliset johtopäätökset tuomiosta eivät myöskään rajoitu vain siihen, miten sähköisessä viestinnässä saatavien tunnistamistietojen säilyttämisestä ja käytöstä pitäisi jatkossa säätää, jotta yhtäältä perustuslain 10 §:ssä ja toisaalta EU:n perusoikeuskirjan 7 ja 8 artikloissa turvatuista yksityiselämän ja henkilötietojen suojasta juontuvat vaatimukset tulisivat asianmukaisesti huomioiduksi. Lisäksi lausunnossa todetaan selvästi tarve yleisemmin tarkistaa EU-tuomioistuimen tuomion takia “jossain määrin uudelleen sähköisten viestien tunnistamistietoja perustuslain 10 §:ssä turvatun luottamuksellisen viestin salaisuuden näkökulmasta.” Perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa käytännössä viestin tunnistamistietojen on aiemmin katsottu jäävän luottamuksellisen viestin salaisuutta suojaavan perusoikeuden ydinalueen ulkopuolelle (ks. esim. PeVL 33/2013 vp , s. 3/I, PeVL 6/2012 vp , s. 3-4, PeVL 29/2008 vp , s. 2/II ja PeVL 3/2008 vp , s. 2/I). Nyt valiokunnan lausunnossa kuitenkin tunnustetaan se, että “käytännössä sähköisen viestinnän käyttöön liittyvät tunnistamistiedot sekä mahdollisuus niiden kokoamiseen ja yhdistämiseen voivat kuitenkin olla yksityiselämän suojan näkökulmasta siinä määrin ongelmallisia, että kategorinen erottelu suojan reuna- ja ydinalueeseen ei aina ole perusteltua, vaan huomiota on yleisemmin kiinnitettävä myös rajoitusten merkittävyyteen.”

Kokonaisuutena perustuslakivaliokunnan lausunnosta on lähinnä hyvää sanottavana yhtä hyvin perusoikeuksien kuin EU-oikeuden näkökulmasta. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on kuitenkin viime kädessä ratkaisevassa roolissa EU-tuomioistuimen tuomiossa ja perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyjen linjausten toteuttamisessa. Vaikka perustuslakivaliokunnan arvio tietoyhteiskuntakaariehdotuksen 19 luvusta sisältääkin konkreettisia evästyksiä siltä osin kuin on kyse säilytettävien tietojen yksilöimisestä ja rajaamisesta, oletettavaa on, että niiden toteuttaminen on helpommin sanottu kuin tehty mietintövaliokunnassa, etenkin kun esimerkiksi eduskunnan hallintovaliokunnasta on tullut koko lailla toisenlaista evästystä säilytettävien tietojen ja niiden viranomaiskäytön suhteen.

Perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 18/2014 vp) on kokonaan luettavissa eduskunnan verkkosivulta.

Trackbacks

  1. […] seuratun tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittely on päättymässä liikenne- ja viestintävaliokunnan […]

  2. […] Esimerkit ovat paljon puhuvia. Nykyteknologian ansiosta ihmisten yksityiselämästä saadaan yleensä merkittävästi helpommin ja enemmän tietoja nimenomaan tunnistamistietojen avulla kuin penkomalla heidän yksityisiä viestejään. Asian on pannut merkille myös perustuslakivaliokunta, joka tietoyhteiskuntakaarta koskevassa lausunnossaan erikseen katsoi aiheelliseksi tarkistaa aiempaa kantaansa tunnistamistietojen sijoittumisesta yksity…. […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s