Martin Scheinin: “Terroristisessa tarkoituksessa tehty murha”


MScheinin-Cropped-175x185Helsingin käräjäoikeus päätti perjantaina 10.10. vangita kolme terrorismirikoksista epäiltyä miestä. Lisäksi neljäs mies on määrätty vangittavaksi poissaolevana. Tiedotusvälineiden mukaan kyse olisi islaminuskoisista Suomen kansalaisista, joista osa olisi somalialaistaustaisia, osa suomalaistaustaisia. Useimmissa tapauksissa kummittelee teonkuvauksissa ilmaisu “terroristisessa tarkoituksessa tehty murha”. Ainakin yhdessä tapauksessa käräjäoikeus hyväksyi vangitsemisen tuolla nimikkeellä. Onko Suomi siis saanut ensimmäiset oikeat terroristinsa?

Ei välttämättä. Syyrian sisällissotaan osallistuminen diktaattori Bashar al-Assadin kukistamiseksi ei itsessään ole terrorismia, vaikka jokin taistelujen osapuolista olisi luokiteltu terroristijärjestöksi ja henkilö – vaikkapa Suomen kansalainen – identifioitaisiin tuohon järjestöön kuuluvaksi. Ylipäätään sotatoimiin osallistuminen ei sellaisenaan ole rikos, vaikka sodassa – kuten usein käy – tapettaisiin vastapuolen sotilaita. Sodan aloittaminen voi olla kansainvälisen oikeuden loukkaus (hyökkäysteko), mutta yksittäiset sotilaat eivät tee sotiessaan rikosta, jos he kunnioittavat sodan oikeussääntöjä.

Helsingin käräjäoikeuden vangitsemispäätös osoittaa terrorismirikoksia koskevan rikoslain 34a luvun (2003) ongelmallisuuden. EU:n terrorismipuitepäätöstä (2002) seuraten rikoslain kyseisen luvun 6 § määrittelee “terroristisen tarkoituksen” aivan liian laveasti. Pykälän 1 ja 2 kohdat ovat asianmukaisia ja vastaavat YK:n terrorismin vastaisia sopimuksia ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1566 (2004). Niissä terroristinen tarkoitus on määritelty oikein (1) vakavan pelon lietsomiseksi väestön keskuudessa tai (2) viranomaisten pakottamiseksi tekemään jotakin. Sen sijaan pykälän 3 ja 4 kohdat menevät metsään, laajentaen terrorismin käsitettä ongelmallisella tavalla. Terroristinen tarkoitus toteutuu mm. kun tekijän tarkoituksena on:

3) oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä…

Lainkohdan taustalla on EU:n puitepäätös, jossa jotkut EU:n jäsenvaltiot halusivat leimata terrorismiksi omien demokraattisten valtiosääntöjensä kumoamispyrkimykset. Esimerkiksi Espanja voisi kohdella Baskien separatismia terrorismina silloinkin, kun ketään ei tapeta ja tarkoitusmääritelmän 1 tai 2 kohta ei toteudu. Ongelmallista jo itsessään. Jos 3 kohdan ilmaisu “jonkin valtion” tulkitaan koskevan kaikkia maailman valtioita, kemiallisia aseita siviiliväestöä vastaan käyttävät diktatuurit mukaan lukien, lainkohdan ongelmallisuus kertautuu. Jos säännöstä pyritään soveltamaan kolmansissa valtioissa käytäviin sisällissotiin tavalla, joka olisi sopusoinnussa kansainvälisen oikeuden periaatteiden kanssa, sen avainsanaksi nousee “oikeudettomasti” . Onko kyseessä tautologia: pyrkimys diktaattorin kumoamiseen on diktaattorin omasta mielestä oikeudetonta ja siksi Suomen oikeuden kannalta terroristinen tarkoitus? Tuskin. Lainkohtaa on luettava niin, että oikeudettomuus on arvioitava kansainvälisen oikeuden valossa. Pyrkimys suistaa diktaattori vallasta ja kumota tämän yksinvaltaan perustuva “valtiosääntö” ei ole tarkoitusperänä oikeudeton, olkoonkin että osa tuon tarkoitusperän tavoittelussa käytetyistä keinoista saattaa olla hyväksyttäviä, osa tuomittavia. Jalokaan tarkoitus ei oikeuta vääriä keinoja, vaan viattomien sivullisten surmaaminen kauhun aikaansaamiseksi on aina terrorismia.

Toisen ihmisen tahallinen surmaaminen Syyrian sisällissodassa saattaa olla terrorismia, mutta ei välttämättä ole sitä. Hiukan yksinkertaistaen typologia on seuraava.

1. Jos kyse on siviilipanttivankien (esim. ulkomainen toimittaja) teloittamisesta, videokuvaa varten tai muutoin, kyse todellakin on terrorismista.

2. Jos kyse on sotatoimista aseellisen konfliktin oloissa vastapuolen taistelijoita vastaan, kyseessä voi olla

a) laillinen sotatoimi vastapuolen taistelijoita vastaan, eli ei mikään rikos (ainakaan kansainvälisen oikeuden tai Suomen oikeuden kannalta), tai

b) sotarikos (esim. sotavankien teloittaminen tai kiellettyjen aseiden käyttö).

3. Jos taas kyse on paikallisen siviiliväestön surmaamisesta, kyseessä voi olla

a) sotarikos, tai

b) terrorismi (kun surmataan viattomia sivullisia pelon levittämiseksi siviiliväestön keskuudessa).

Tiedotusvälineissä olleiden tietojen perusteella vaikuttaisi siltä, että Helsingin käräjäoikeuden vangitsemispäätös saattaisi perustua tilanteeseen 2a), eli juuri siihen kohtaan typologiassa, missä selvimmin kyse ei ole terrorismista:

“Tässä puhutaan henkilöiden osallistumisesta terroristiseksi järjestöksi luokitellun ryhmän aseelliseen toimintaan, jonka yhteydessä on surmattu tai vahingoitettu toisia henkilöitä, sanoo tutkinnanjohtaja Mika Ihaksinen Keskusrikospoliisista.” (MTV 10.10.)

“Ihaksisen mukaan murhatutkinta ei viittaa mihinkään yksittäiseen henkirikokseen.” (YLE 10.10.)

Siis murha ilman ruumista, tai edes rikosuhria. Huolestuttavaa. Olisi toivonut Suomen välttyvän ylilyönneiltä terrorismin torjunnassa. Kansainvälinen terrorismi on vakava asia ja edellyttää päättäväisiä toimia valtioiden taholta. Juuri siksi terrorismin käsitteen laajentava väärinkäyttö lyö korville todellisia pyrkimyksiä torjua terrorismia nyt ja tulevaisuudessa.

 

Martin Scheinin

 

 

 

Comments

  1. Hyvä teksti!

    Olen ”toisella silmällä” seurannut H:gin KäO:ssa vireillä ollutta irvokasta näytelmää ja tullut samaan päätelmään. On kait nyt niin, että perimmäinen tarkoitus on ollut ”näyttää maailmalle”, et Suomikin ottaa osaa terrorismin vastaiseen ja jos nyt ei ihan heti 2001, niin ainakin 2014?

  2. Pitävän näytön saaminen jälkikäteen sotatoimialueelta ja mitä ilmeisimmin jatkuvasti vaihtuvasta miehistöstä lienee vähintään haastava, jopa ylivoimainen tehtävä.
    Tutkinnanjohtaja M Ihaksinen on lähes epätoivoisen urakan edessä.

  3. judas silvercoin says:

    ”2. Jos kyse on sotatoimista aseellisen konfliktin oloissa vastapuolen taistelijoita vastaan, kyseessä voi olla
    a) laillinen sotatoimi vastapuolen taistelijoita vastaan, eli ei mikään rikos (ainakaan kansainvälisen oikeuden tai Suomen oikeuden kannalta), tai
    b) sotarikos (esim. sotavankien teloittaminen tai kiellettyjen aseiden käyttö).”

    Onko ns. kapinallisten (muitten kuin al-Assadilaisten) taustelu laillinen sotatatoimi? Otetaanko tässä kantaa siihen, kuka tai mikä on ”perustuslaillinen tahi monarkkinen hallitusvalta/hallitsija”? En ota siihen itse kantaa, mietin vain kohdan 2 pohjalta. Eipä ole helppoa olla lähi-itäläinen.

  4. Cheblan says:

    Mitä luin lehdestä, tapaukseen ei liittynyt somalialaistaustaisia, vaan kaksi kantasuomalaista, yksi jolla juuret pohjois-afrikassa ja yksi, jolla ”englantilaiselta kuulostava nimi”.

  5. Näin pienenä sivuhuomautuksena totean, että perustuslakiblogin kävijämäärä on kivasti lähtenyt nousuun. No, sehän on vain hyvä, että perustuslailliset asiat alkavat kansalaisia kiinnostamaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s