Elektroninen massavalvonta: kustannustehotonta, eettisesti väärin ja perusoikeuksien vastaista


Euroopan unionin seitsemännessä puiteohjelmassa rahoitetun SURVEILLE-tutkimusprojektin äskettäin julkistamassa tutkimusraportissa osoitetaan, että modernin elektronisen massavalvonnan keinot ovat paitsi tehottomia ja suhteettoman kalliita myös eettisesti hyvin arveluttavia sekä vastoin etenkin yksityisyyden suojan ja henkilötietojen suojan perusoikeuksia.

Projektissa insinööreistä, juristeista ja etiikan tutkijoista koostuneet kolme eri tutkimusryhmää tutkivat useita erilaisia valvontateknologioita omien tieteenalojensa näkökulmista: Insinöörit tarkastelivat valvontateknologioita niiden teknisen käyttökelpoisuuden ja kustannustehokkuuden kannalta; juristit arvioivat puolestaan niiden perusoikeusvaikutuksia erityisesti yksityisyyden suojan ja henkilötietojen suojan kannalta; etiikan tutkijat taas keskittyivät tutkimaan valvontateknologioiden sisältämiä eettisiä riskejä.

Kerrankin insinöörit, juristit ja etiikan tutkijat saavuttivat yhteisymmärryksen: mikä toimii teknisesti parhaiten ja tehokkaimmin, on myös vähiten ongelmallinen eettiseltä ja perusoikeuksien kannalta. Vastaavasti suurimmat eettiset riskit ja perusoikeusongelmat syntyvät silloin, kun valvontateknologia on myös kaikkein kustannustehottominta. Tutkimuksen perusteella ainoastaan yksi hyvin rajattu ja tarkasti kohdennettu elektronisen massavalvonnan muoto, sosiaalisen median tarkkailu (social networking analysis) läpäisi riittävän hyvin eettiset, tekniset ja oikeudelliset kriteerit kahden perinteisemmän valvontamenetelmän, kuten matkalaukkujen avaamisen, kanssa.

Analyysikehikkona oli ns. Snowden-paljastusten ja muista tosielämän massavalvontatapahtumista saatujen tietojen pohjalta kehitelty “terrorismiskenaario”, jossa kuutta eri valvontakeinoa käytetään tavoitteena ehkäistä ja torjua ennalta terroritekoja. Jokainen kolmesta tutkimusryhmästä pisteytti kunkin valvontateknologian suhteessa niiden käytettävyyteen, perusoikeusrajoituksiin sekä eettisten riskeihin taulukkoon, joka toi kootusti esiin tutkimustulokset pisteytyksin ja värein. Eettisten riskien arvioinnissa käytettiin väriskaalaa vihreä (vähäinen riski), keltainen (kohtalainen riski) ja punainen (suuri riski). Käytettävyyttä, ml. kustannustehokkuutta, määriteltiin pistein asteikolla 0-10 (0=vähiten teknisesti käyttökelpoinen, 10=kaikkein teknisesti käyttökelpoisin). Perusoikeusrajoitukset taas pisteytettiin asteikolla 0-16 (0=ei perusoikeusrajoitusta, 16=vakavin kajoaminen perusoikeuksiin).

Tutkimustulokset ovat erittäin ajankohtaisia ja huomionarvoisia myös Suomessa. Tiettävästi puolustusministeriön työryhmässä valmistellaan parhaillaan verkkotiedustelun sallivaa lainsäädäntöpakettia ja muutoinkin kehityssuuntauksena vaikuttaa olevan viranomaisten valvontavaltuuksien laajentaminen.

Tarkempaa tietoa Surveille-projektista ja sen äskettäin julkaisemasta tutkimusraportista löytyy osoitteesta www.surveille.eu.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s