Uhkapeliä ihmisoikeuksilla, osa 2


Perustuslakivaliokunnan tuoreen kannan (PeVL 34/2014 vp) mukaan tarkkailuhaalareiden käytölle Suomen vankiloissa ei ole perustuslaista tai kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista johtuvia esteitä. Vankeuslainsäädännön muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä ehdotettiin, että eristämistarkkailussa olevalta vangilta voidaan edellyttää erityisen tarkkailuvaatetuksen käyttöä. Tällainen eristämistarkkailu ei saa kuitenkaan kestää yli kuutta vuorokautta, ellei kiellettyjä aineita tai esineitä ole havaittu henkilönkatsastuksessa, jolloin eristämistarkkailua saadaan jatkaa vielä enintään kolme vuorokautta.

Tarkkailuvaatetuksella pyritään varmistamaan se, ettei vanki voi kuljettaa kehossaan vankilaan kiellettyjä aineita tai esineitä, mikä tekee valiokunnan mukaan sääntelystä hyväksyttävää. Tarkkailuhaalareiden käytön ja sitä koskevan sääntelyn oikeasuhtaisuutta koskevan arvion kannalta taas oli riittävää, että vankeuslaki sisälsi toimivaltuuksien käyttöä koskevan yleisen suhteellisuusvaatimuksen.

Mitä perustuslakivaliokunnan lausunnosta nyt sitten pitäisi ajatella? Ainakin sen myötä realisoituu se erityisen vakavan ihmisoikeusloukkauksen riski, josta perustuslakiblogissa on kahteenkin eri otteeseen varoiteltu eduskunnan oikeusasiamiehen ja erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen valossa. Kuten muistamme, eduskunnan oikeusasiamies oli parin vuoden takaisessa kanteluratkaisussaan (Dnro 2011/2/10, 31.12.2012) katsonut, että tarkkailuhaalarin käytössä on kysymys perusoikeusrajoituksesta, johon tulisi olla laissa annettu selkeä toimivaltuussäännös.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin taas katsoi aiemmin tänä vuonna antamassaan Lindström ja Mässeli v. Suomi -ratkaisussaan äänin 5-2, ettei tarkkailuhaalareiden käyttö vankilassa ollut valittajien tapauksissa loukannut Euroopan ihmisoikeussopimusta. Kaksi vähemmistöön jäänyttä tuomaria katsoi tarkkailuhaalareiden käytön merkinneen epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kieltävän 3 artiklan loukkausta. Enemmistö päätyi vastakkaiseen lopputulokseen, mutta ainoastaan siksi, etteivät valittajat olleet kyenneet enää näyttämään sitä, että he olivat joutuneet vartijoiden viivyttelyn seurauksena ulostamaan haalareihinsa ja pitämään likaantuneita haalareita päällään.

Aikaisempien blogikirjoitusten pääviestinä oli ennen kaikkea se, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisua voida lukea niin, että vankien tarkkailuhaalarit tulevat ongelmattomiksi, kunhan niistä vain säädetään laissa. Sitä vastoin tuomion perusteella tarkkailuhaalarien käyttö voi merkitä halventavan kohtelun kiellon loukkausta yksittäistapauksessa esimerkiksi silloin, kun tarkkailuhaalareissa oleva vanki ei syystä tai toisesta pääsekään viivytyksettä WC-tiloihin. Myös äänestystulos antaa aiheen huoleen. Toisella kokoonpanolla tai oikeuskäytännön kehittymisen myötä asiaa voidaankin arvioida EIS 3 artiklan loukkauksena. Joka tapauksessa nyt liikutaan hyvin perustavalaatuisen ihmisoikeuden loukkauksen rajalla.

Tarkkailuhaalareiden käyttöön liittyvät mahdolliset perus- ja ihmisoikeusongelmat olivat perustuslakivaliokunnalla hyvin tiedossa kaiken käydyn keskustelun jälkeen. Keskustelu ei kuitenkaan näytä hetkauttaneen valiokuntaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion esiin nostamat potentiaaliset 3 artiklan loukkausta merkitsevät ongelmat ohitetaan yleisluontoisella toteamuksella siitä, että ”eristämistarkkailulle ja haalarin käytölle on asetettu perustellun syyn vaatimus ja että vangin on päästävä pyynnöstään viivytyksettä WC-tiloihin”, ja että ”myös säännökset eristämistarkkailun ja haalareiden käytön määräajoista, toimenpiteen keskeyttämisestä vangin terveyden vaarantuessa samoin kuin vangin terveydentilan tutkimisesta edellyttävät sellaisia menettelytapoja, jotka varmistavat, ettei tarkkailuhaalarin käyttö ole epäinhimillistä, halventavaa tai ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua.”

Se, että asiassa liikutaan nimenomaan ehdottoman ja jo tästä syystä erityisen merkittävän ihmisoikeuden soveltamisalan rajapinnalla, ei oikeastaan lainkaan näy valiokunnan lausunnosta.

Joillakin tahoilla perustuslakivaliokunnan lausuntoa epäilemättä tervehditään tyydytyksellä. Eduskunnassa käydyssä lähetekeskustelussa soimattiin jälleen kerran oikein olan takaa ”perusoikeusfundamentalisteja”. Tuota keskustelua valiokunta tuntuukin kuunnelleen korostetun herkällä korvalla. Suuressa salissa valiokuntaa muun muassa evästettiin pitämään ”pää kylmänä” ja olemaan tarkkana siitä, ettei se ”taas sukkana hyväksy… perusoikeusfundamentalistiseen koulukuntaan kuuluvien asiantuntijoiden” näkemyksiä. Perustuslakivaliokunta sommittelikin asian käsittelyssä kuulemiensa asiantuntijoiden kokoonpanon sellaiseksi, ettei siinä ainakaan ole ”perusoikeusfundamentalistisen” koulukunnan makua.

Valiokunnan lausuntoa kannattaakin lukea vankeuslakiesityksen lähetekeskustelun valossa. Sen myötä jää kysymään, hiipikö valiokunnan päätöksentekoon ikään kuin huomaamatta riippuvuus sellaisista valtiosääntöoikeudelliseen arviointiin kuulumattomista vaikuttimista, joilla ei ole tekemistä lakiehdotuksen valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin kanssa? Ehkä juuri tämä onkin koko fundamentalismi -puheen päätavoitteena.

Juha Lavapuro & Tuomas Ojanen

Comments

  1. Täältä Ruotsista katsoen kannattaa ottaa rauhallisesti. ”Tarkkailuvaatetus” ja ”yksinäisselli” lomien jälkeen eli punaiset haalarit ja valvottu asuminen ja ulostaminen televalvonnan alla 2 vrk loman jälkeen ovat käytössä myös ainakin Ruotsissa, Saksassa, Norjassa ja Tanskassa huumeiden vankilaan tuomisen ehkäisemiseksi, jos vanki on eristämistarkkailussa. Pieni vähemmistö vangeista on luokiteltu tähän ryhmään. Muu tulevat lomilta ilman mitään kontrollia.

    Mikä on vaihtoehto? Huumevanki ei pääse ulos lomalle lainkaan ellei kyse ole lapsen, vanhempien tai vaimon hautajaisista, jos ei suostu huumetarkastukseen. Häh? Tämäkö oli perusoikeusnäkökulma? Vain ne päästetään lomalle ulos, jotka pystyvät vakuuttamaan johtajan loman syystä? Mihin hävisi demokratia-arhgumentti?

    Ei ei. Lomalle pitää päästä hyvästä syystä niin kuin tapahtuu Ruotsissa ja Tanskassa. Halventavaa kohtelua tai ei, näin nämä knarkkarit pääsevät ulos perustelluista syistä. jos sitoutuvat olemaan salakuljettamatta huumeita muurien sisään. Vad är problemet i Finland? Näin minä asian näen. En niinkään oikeuksina vaan tarpeina, Inte som rättigheter än som behov.

  2. Juhani Ketomäki says:

    Ihan mielenkiintoinen näkökulma. Silloin kun asia sopii blogin toimituksen mielipiteisiin, onkin äkkiä EIT:n vähemmistön mielipide ratkaiseva ja oikea. Samaa mieltä oli Martin Scheinin käsitellessään Heli Hämäläisen tapausta. Onko se niin vaikea myöntää, että EIT:n mielestä tarkkailuhaalareiden käyttö ei loukannut vankien ihmisoikeuksia? Näköjään on.

    Sen sijaan että asia todettaisiin, lähdetään spekuloimaan äänestystuloksella ja päätöksen mahdollisella erilaisuudella eri kokoonpanossa. Jos EIT olisi päättänyt päinvastoin niin täysin siitä riippumatta, olisiko asiasta äänestetty, täällä revitettäisiin, että nyt asiasta on EIT:n päätös.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s