Pauli Rautiainen: Kaikki kansalaisaloitteet on otettava vakavasti

Kun kansalaisaloitetta istutettiin Suomen perustuslakiin, ajateltiin, ettei aloitteita jätetä kovin usein. Asetettua 50 000 kannattajan rajaa pidettiin pikemminkin korkeana kuin alhaisena. Toisin kävi. Kansalaisaloite löi itsensä läpi – kansalaisyhteiskunta otti sen omakseen. Hyvä näin! Kansalaisaloiteinstituutiosta tuli kiinteä osa suomalaista demokratiaa viimeistään siinä vaiheessa, kun eduskunta hyväksyi avioliittolakiin joukon muutoksia niitä vaatineen kansalaisaloitteen pohjalta. Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen […]

Janne Salminen: Kenelle kellot soivat – Kreikan mahdollisessa euroerossa ei ole kysymys vain Kreikasta

Professori Francis Snyder (LSE) totesi jo vuonna 1999, että eurooppalainen talous- ja rahaliitto on, paitsi taloutta, myös politiikkaa ja oikeutta. Sen tähden ne, jotka ymmärtävät sitä vain talouden kannalta, joutuvat usein pyörittelemään päätään ymmärtämättöminä. Samalla Snyder on pitänyt EMU:a koko EU:n metaforana monessakin mielessä. Nykyisellään ajatus EMU:sta unionin metaforana on vähän pelottavakin, mutta jos ajatellaan […]

Janne Salminen: Valtiosääntö kypsynyt ilmentämään sitoutumista eurooppalaiseen integraatioon

”Missä EU, siellä ongelma”, sanotaan. Tämä käsitys on kuitenkin hankalasti istutettavissa Suomen perustuslain yhteyteen. Suomessa perustuslaki ja sitä koskeva tulkinta ovat näet nopeassa tahdissa ottaneet haltuun Suomen jäsenyyden Euroopan unionissa ilman, että siitä on aiheutunut näkyviä kriisejä tai ongelmia. Suomessa toteutettu perustuslain kokonaisuudistus, sitä seurannut tarkistus ja niihin kytkeytyvät perustuslakivaliokunnan tulkintaratkaisut ovat muuttaneet valtiosääntöä merkittävästi. […]