Ihmisoikeuksien toteuttaminen ja talouspolitiikka


Pauli RautiainenSuomessa on viime viikkoina keskusteltu paljon perus- ja ihmisoikeuksien ja talouspolitiikan suhteesta. Keskustelu on liikkunut yksityiskohdissa. Perustuslakiasiantuntijoita on pyydetty kommentoimaan sellaisia vuoden 2016 talousarvion yhteydessä todennäköisesti annettavia lakiehdotuksia, joiden tarkasta sisällöstä ei ole oikeastaan mitään tietoa. Yksityiskohtia on kuitenkin mielekästä ruotia perustuslakimme yksittäisten perusoikeussäännösten tulkinnan näkökulmasta vasta sitten, kun tiedämme istuvan hallituksen budjettilakiesitysten sisällöstä enemmän. Tässä vaiheessa on sen sijaan hyvä hetki syventyä ihmisoikeuksien ja talouspolitiikan väliseen suhteeseen hieman yleisemmästä näkökulmasta.

Käyn tässä kirjoituksessa läpi, miten kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet rajaavat yleisellä tasolla valtioiden talouspolitiikkaa. Mitä valtioiden velvollisuus harjoittaa sellaista talouspolitiikkaa, joka kunnioittaa, suojaa ja toteuttaa niitä sitovia ihmisoikeusvelvoitteita, oikeastaan siis tarkoittaa?

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja talouspolitiikka

Valtion on kunnioitettava ihmisoikeuksia eli pidättäydyttävä niitä loukkaavan talouspolitiikan harjoittamisesta. Ihmisoikeuksien kunnioittamisvelvoitteen vaikutukset eivät rajoitu vain valtion alueella olevien ihmisten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, sillä ihmisoikeuksien universaaliudesta johtuen valtioilla on velvollisuus kunnioittaa kaikkien ihmisoikeuksia ja siten pidättäytyä myös sellaisista toimenpiteistä, jotka loukkaavat suoraan tai välillisesti valtion alueen ulkopuolella olevien ihmisoikeuksia. Kunnioittamisvelvoite velvoittaa valtion siten pidättäytymään kaikista sellaisista talouspoliittisista toimista, joiden johdosta jokin toinen valtio joutuu loukkaamaan ihmisoikeuksia omalla alueellaan. Tällaisia toimia voi esiintyä muun muassa kansainvälisessä kaupassa ja kansainvälisillä finanssimarkkinoilla.

Eurokriisi ja sen hoitoon harjoitettu talouskuripolitiikka ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisoikeuksien kunnioittamisvelvoitteen tarkastelu valtion oikeudenkäyttöpiirin rajat ylittävästä näkökulmasta jää usein todellisuudessa paitsioon. Tämä käy ilmeiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean vuonna 2013 antamista ratkaisuista, joissa komitea katsoi eurovaltioiden Kreikalta vaatimien julkisen talouden menoleikkauksien loukanneen yleiseurooppalaisia ihmisoikeuksia. Komitea kohdisti syyttävän sormensa Suomen kaltaisiin jäsenmaihin. Ne olivat asettaneet Kreikan lainoittamiselle sellaisia ehtoja, jotka käytännössä pakottivat Kreikan polkemaan omien kansalaistensa sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia.

Ihmisoikeuksien suojaaminen ja talouspolitiikka

Valtiolla on velvollisuus varmistaa ennen kaikkea riittävän sääntelyn avulla, ettei markkinatoiminta johda ihmisoikeuksien loukkauksiin. Perus- ja ihmisoikeusherkillä markkinatoiminnan osa-alueilla, kuten esimerkiksi asuntomarkkinoilla, valtion on huolehdittava erityisesti heikoimpien ja haavoittuvimpien suojaamisesta.

Ihmisoikeuksien suojaamisvelvoite asettaa valtiolle myös velvoitteen ryhtyä riittäviin toimiin sellaisten markkinahäiriöiden ehkäisemiseksi, jotka voivat vaarantaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Tällaisia markkinahäiriöitä voi esiintyä niin talouden ylikuumenemisen kuin taantumien oloissa. Siten suojaamisvelvoite toimii oikeuttajana erityyppisille suhdannepoliittisille toimille niin nousu- kuin laskusuhdanteessa.

Toteuttamisvelvoite ei velvoita valtiota toteuttamaan kaikkia ihmisoikeuksia välittömästi. Monet ihmisoikeussopimukset luovat pikemminkin valtiolle velvollisuuden asettaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten ihmisoikeuksien täysi toteutuminen tavoitetilaksi, jota kohti valtion tulee edetä käytössään olevien voimavarojen puitteissa ja askelia taaksepäin välttäen. Toteuttamisvelvoite kieltää valtiota heikentämästä ihmisoikeutta tai pidättäytymästä sen edistämisestä, jos on näytettävissä, että valtiolla olisi mahdollisuuksia löytää oikeuden toteuttamisen vaatimat voimavarat. Juuri tämä lähtökohta asettaa oikeudellisia reunaehtoja valtion talouspolitiikalle peräänkuuluttaessaan talouspoliittisia toimia, joissa ihmisoikeuksien toteuttamisen kannalta toisarvoisilta yhteiskuntapolitiikan osa-alueilta siirretään resursseja niiden toteuttamiselle keskeisille osa-alueille. Maksimaalisten käytössä olevien resurssien puitteissa toimimisen velvollisuus asettaa samaan tapaan suuntaviivoja myös vero- ja finanssipolitiikalle.

YK:n talous- ja sosiaalikomitea katsoi jo ennen vuoden 2008 globaalia talouskriisiä, että taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisen kannalta valtioiden on tärkeää harjoittaa sellaista veropolitiikkaa, jonka avulla kerätään ihmisoikeuksien toteuttamisen vaatimat voimavarat. Esimerkiksi alhainen ja regressiivinen verotus rikkoo komitean mukaan herkästi ihmisoikeuksien toteuttamisvelvoitetta laiminlyödessään riittävien voimavarojen keräämisen ja kohdistaessaan verorasituksen erityisesti taloudellisesti huono-osaisiin. Komitea ei ole kuitenkaan ottanut tarkemmin kantaa siihen, milloin verotus on riittävää ja miten verorasituksen tulisi kohdistua.

Globaalin talouskriisin jo puhjettua vuonna 2012 talous- ja sosiaalikomitea tarkensi periaatteellisesti tärkeäksi muodostuneessa avoimessa kirjeessään toteuttamisvelvoitteen kääntöpuolena olevan heikennyskiellon sisältöä. Komitea katsoi, että taloudellisen taantuman oloissa talouden sopeutustoimien yhteensopivuutta taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien heikennyskiellon kanssa tulee arvioida seuraavista lähtökohdista:

  1. Sopeutustoimenpiteen on oltava väliaikainen eli kestoltaan rajattu. Se ei saa ulottua ajallisesti pidemmälle kuin sitä perustelevien julkistalouden vakavien vaikeuksien katsotaan kestävän.
  2. Sopeutustoimenpiteen on oltava välttämätön ja oikein mitoitettu. Se on perusteltu sellaisena, joka edistää mahdollisimman hyvin ihmisoikeuksien toteutumista
  3. Sopeutustoimenpiteen on oltava syrjimätön ja eriarvoisuuden kasvua hillitsevä. Toimenpide on suunniteltava siten, että se hillitsee taloudellisen taantuman olosuhteissa usein esiintyvää eriarvoisuuden kasvua.
  4. Toimenpidettä suunniteltaessa on tunnistettava ihmisoikeuden loukkaamaton ydin, eikä se saa missään tilanteessa ulottua oikeuden ydinalueelle.

Ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja talouspolitiikka

Jotta valtio voi kunnioittaa, suojata ja toteuttaa ihmisoikeuksia, sen on kyettävä hahmottamaan toimiensa ihmisoikeusvaikutukset. Tämä edellyttää huolellista ja kokonaisvaltaista ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Sen lisäksi, että valtion on arvioitava yksittäisten toimenpiteiden ihmisoikeusvaikutuksia, valtion on myös kyettävä hahmottamaan eri toimenpiteiden kokonaisvaikutukset. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kohdalla on tyypillistä, että oikeudenloukkaus on seurausta monen sinänsä yksittäisenä toimenpiteenä sallittavana pidettävän toimenpiteen yhteisvaikutuksesta. Tällaisen kokonaisvaltaisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tulisi huomioida myös talouspolitiikan vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen tavalla, jossa talouspoliittisia toimenpiteitä tarkastellaan riittävän pitkän aikavälin perspektiivistä.

Pauli Rautiainen
julkisoikeuden yliopistotutkija, Tampereen yliopisto

Comments

  1. Paulin kirjoitus avaa mielenkiintoisia näkökulmia mm. yliopistorahoitukseen. Ei olisi yhtään poissuljettua varmaan ajatella, että nykyinen kaikille ilmainen yliopistokoulutus ei välttämättä ole ideaalinen perusoikeuksien toteutumisen rahoittamisen kannalta verrattuna esim. lukukausimaksuihin, joihin on rakennettu vapautus- ja huojennusjärjestelmiä vähävaraisia varten. Nythän kaikilta kerättyjä verovaroja käytetään tulonsiirtoihin hyvätuloisille ja rikkaille.

    • Pauli Rautiainen says:

      Kun ilmaista yliopistokoulutusta jäsennetään ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta, on huomattava, että se on ihmisoikeussopimuksissa (esim. tss-sopimuksen 13 artikla) käsitetty lähes päämääräksi itsessään – ilmaisuus ei ole siten yksinomaan keino oikeuden korkeakoulutukseen toteuttamiseksi.

      Jukan huomio takaisin yleiselle tasolle nostaen, tss-oikeuksien toteuttamista koskevan keskustelun toki soisi ammentavan enemmän esimerkiksi näkymätöntä hyvinvointivaltiota (”hidden welfare state”) koskevasta sosiaalipoliittisesta tutkimuksesta.

      • Paulin huomio on oikeaan osuva, näin realistisesta tai pragmaattisesta näkökulmasta on hieman erikoista, jos tss-oikeudet näyttäytyvät lähinnä keski- ja yläluokan saavutettujen etujen turvaamisjärjestelmänä.

  2. Joni Vuojärvi says:

    Hmmm.. Kysyn nyt asiasta suuremmin tietämättönä mutta kiinnostuneena aiheesta, kun keskustelussa tuli yliopisto esiin: Olisiko ihmisoikeuksille parempi että meillä olisi suurempi mahdollisuus saada yliopisto tason koulutusta, ihan vaan siellä opetettavaa tietoa, tavallisten kansalaisten saataville? Kiinnostuin aiheesta kun kanssani aikanaan puhunut henkilö harmitteli sitä miten sisäänpääsykokeen sisältävä koulutusjärjestelmä on yksi mekanismi minkä kautta osa väestöstä pysyy aina ”parempi luokkaisena” ja omaa enemmän edellytyksiä kuin loput.

    Tähän liittyen olen pohtinut myös sitä kuinka paljon esimerkiksi perheiden erilaiset lähtökohdat ovat omiaan voimistamaan tämmöistä luokkien säilyvyyttä – esimerkkinä tulee mieleen ongelmaperheistä tulevat joilla on sukupolvelta toiselle periytyviä sosiaalisia ongelmia mitkä myös rajoittavat mahdollisuuksia päästä sisäänpääsykokeista läpi.

    Hyvä puoli meidän maassa on toki se että vaikka olisi miten työtön ja syrjäytynyt niin ainakin suurelle osalle yliopistojen kursseista voi vapaasti osallistua, jos vain pääsee paikalle ja tietää missä kiinnostavia kursseja järjestetään. Minulle ideaali tässä olisi tosin se että tällaisen tiedon lähestyminen olisi entistä helpompaa suurelle osalle ihmisiä jotka ovat siitä kiinnostuneita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s