Missä asiantuntijat, siellä ongelma?


Hallituksen hankkeet kaatuvat – syytetään asiantuntijoita. Hallitus ei saa hankkeita aikaiseksi – syytetään asiantuntijoita. Hallituksella ei ole tietoa missä mennään – syytetään asiantuntijoita.

Todellakin – kun vielä pari viikkoa sitten joidenkin arvovaltaisten kommentaattoreiden mielestä suomalainen demokratia oli kriisissä, kun valtiosääntöoikeuden professorit ja ne ”kaikenmaailman dosentit” lausuvat liikaa ja liian tiukasti, nyt on ongelma jo sekin, ettei lausuta. Porua noussee siitäkin, että aikaa ja voimia löytyy kirjoitteluun perustuslakiblogissa.

Mutta ei syytä huoleen, perustuslakiblogi jää joulutauolle. Ellei maan hallitus siihen anna erikseen vielä tänä vuonna aihetta, seuraava varsinainen blogikirjoitus ilmestyy siten vasta vuodenvaihteen jälkeen. Vuoden loppuun sopii kuitenkin vielä lyhyt  vuosikatsaus blogin tavoitteisiin, lukijoihin ja merkitykseen.

Perustuslakiblogin vuosikatsaus: 100.000 lukukertaa vuonna 2015; 100 juttua vuodesta 2013

Perustuslakiblogi on Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ajankohtaispalsta, jonka tarkoituksena on julkaista asiantuntijakirjoituksia kotimaisen ja eurooppalaisen valtiosäännön nykytilasta, perus- ja ihmisoikeuksien soveltamiskäytännöistä sekä eurooppalaisen valtiosääntökehityksen keskeisistä piirteistä. Jotkut ovat pitäneet kirjoituksia poliittisena pakinana, mutta rohkenemme olla tästä eri mieltä.

Näyttää myös siltä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on selvä tilaus perustuslakiblogin kaltaiselle foorumille, jossa pyritään sekä popularisoimaan oikeustiedettä että esittämään valtiosääntöoikeudellisia kannanottoja ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä: Perustuslakiblogi rikkoi tänä vuonna ensimmäistä kertaa saman vuoden kuluessa 100.000 lukukerran rajapyykin. Vuonna 2013 lukukertoja oli 47.000 ja vuonna 2014 puolestaan 57.000. Ensimmäinen vuosi 2013 tosin oli vajaa, sillä Perustuslakiblogi perustettiin vasta huhtikuussa 2013. Ensimmäinen kirjoitus oli Martin Scheininin kolumni “Profeetoista ja professoreista”, joka on edelleen yksi blogin luetuimmista teksteistä. Sen jälkeen blogissa on julkaistu kirjoituksia jo niin paljon, että tämä teksti mukaanlaskien blogissa on ilmestynyt tasan 100 kirjoitusta.

Paitsi että on saavutettu 100 kirjoituksen ja 100.000 luetun jutun rajapyykki, kävijöiden määrä on koko ajan lisääntynyt. Kävijöitä on ollut noin 55.400 tämän vuoden aikana, mistä voi myös päätellä, että samalla käynnillä kävijä on usein lukenut useamman kuin yhden jutun. Vuosina 2013-2015 kävijöitä on ollut yhteensä runsaat 106.000. Lisääntyvässä määrin, esimerkiksi vuonna 2015 jo seitsemässä tapauksessa, yksittäinen juttu luetaan yli 3.000 kertaa, parhaimmillaan jopa 10.000. Blogimme on avoin kommenteille, mutta toimitettuna, joten siitä ei ole muodostunut trollauksen kanavaa. Kommentteja on julkaistu useita satoja, yksin tänä vuonna jo yli 200.

Lukijoista suurin osa tulee Perustuslakiblogiin sosiaalisen median kautta. Tämän vuoden kävijöistä 30.000 on tullut Facebookin ja (vain) 4.000 Twitterin kautta. Tosin vasta vuonna 2015 olemme aktiivisesti alkaneet käyttää blogin Twitter-tiliä myös itsenäisesti, mikä johtanee Twitterin aseman vahvistumiseen myös blogikirjoitusten lukijoiden rekrytoinnissa. Hakukoneiden kautta tuli 13.000 käyntiä, ja yleisin hakutermi oli yksinkertaisesti ‘perustuslakiblogi’. Tiedotusvälineet ovat silloin tällöin sisällyttäneet uutisiinsa linkin Perustuslakiblogiin, ja vuonna 2015 tätä kautta on saatu yli 2.500 kävijää (tässä luvussa ovat mukana vain kolme suurinta, Yle, Helsingin Sanomat ja Iltalehti). Blogimme on ollut esillä myös television uutislähetyksissä ja muissa ajankohtaisohjelmissa.

Ylivoimainen valtaosa (90 %) kävijöistä lukee blogiamme Suomessa, tietenkin. Kaukana perässä tulevat Yhdysvallat, Ruotsi, Italia, Belgia, Iso-Britannia, Saksa, ja Ranska, vuosittain hieman vaihtelevassa järjestyksessä.

Lehdistön, mukaan lukien Helsingin Sanomat, viittaukset blogiimme ovat toteuttaneet sen, mitä blogia perustettaessa huhtikuussa 2013 tavoittelimme: Perustuslakiblogista on tullut merkittävä osa suomalaista julkista keskustelua perustuslaista ja yleisemmin oikeuden ja politiikan suhteesta, usein myös ihmisoikeuksista. Tietyllä tapaa ympyrä sulkeutuu, kun kansanedustajat eduskunnan täysistunnossa viittaavat Perustuslakiblogiin joko tietolähteenä taikka keskustelun vastapuolena. Blogin ääni on siis välillisesti kuulunut myös eduskunnan puhujapöntöstä. Perustuslakiblogi esiintyy myös ex-kansanedustaja Kimmo Sasin marraskuussa 2015 julkaiseman EVA-raportin “Lain vartijat” lähdeluettelossa.

Perustuslakiblogi on siis ollut menestys. Ja kyllä vain, olemme vartiossa ja pysymme valppaina myös ensi vuonna 2016.

 

Toimitus

 

 

 

 

Comments

  1. Missä asiantuntijat, siellä ongelma. Missä viranhaltijoita, siellä eniten laittomuuksia. Käsitys Suomesta oikeusvaltiona on pelkkä vitsi.
    Viranhaltijoiden toimintaa ei oikiasti valvo kukaan. Avi:t ja Valvira suojelevat virheitä tehneitä viranhaltijoita. Lastensuojelu tuntuu olevan suurin lapsien oikeuksien polkija.
    Pahimmissa tapauksissa lastensuojelun toiminnalla ei ole mitään tekemistä lasten suojelemisen kanssa vaan ko.viranhalttijat käytävät virkansa tuomaa valtaa suojellen omia virheitään.
    Tämä taas saattaa lapsia jopa suoraan hengenvaaraan, eristetyiksi neljän seinän sisälle.
    Oikeussaleissa ei puolueetonta, todistusaineistoon pohjautuvaa oikeutta jaeta vaan toisinaan päätös perustuu todistusaineiston vastaisiin mielipiteisiin.Suurin painoarvo on toisen viranhaltijan tekemällä lausunnolla riippumatta siitä että kyseiset lausunnot on todistelulla osoitettu valheellisiksi.
    Puolueeton, tasapuolinen oikeudenkäynti – sitä ei ole olemassakaan, minulle mm. määrättiin lähestymiskielto ilman puolustautumisoikeutta. Todisteluni olisi osoittanut ettei määräämselle ole pohjaa.
    Huoltajuuskiistoilla suurin painoarvo on olosuhdeselvityksissä..mutta olosuhdeselvitys saattaa olla laiton. siitä säädettyjen lakien mukaisesti olosuhdeselvityksessä tulisi erotella mielipiteet, jättäen ne ilman painoarvoa, mutta todellisuudessa pääpaino on mielipieteillä. Meidän tapauksessamme lapsia ei kuultu ollenkaan, minun kanssani keskusteltiin kolme tuntia, mutta kertomalleni ei annettu painoarvoa, mielenterveysdiagnoosin omaavan ex-mieheni kanssa olosuhdeselvitellijät olivat keskustelleet tuplasti enemmän kuin minun kanssani yhtyen hänen mielipiteisiinsä.
    Meidänkin olosuhdeselvityksemme oli laiton. Pääpaino käsitellyssä tuntui olevan lauseilla ” Isä luottaa viranhaltijoihin, äiti ei luota viranhaltijoihin” ja isän vaade ” jos ei lapsia hänelle niin sitten huostaanotto” Jep, kyseessä on narsistisen isän ja viranhaltijoiden toimiminen symbioosissa. Lukekaas miten Suomessa jaetaan oikeutta, mitä tapahtui lapsilleni todisteiden vastaisen huoltajuustuomion jälkeen.
    Perustuslaki, YK;n lastenoikeuksien sopimuksen allekirjoittaminen,,,jäävät käytännössä pelkiksi vitseiksi viranhaltijoiden unohtaessa että heidänkin toiminnastaan on säädetty lakipykäliä jotka velvoittaisivat unohtamaan omat mielipiteet ja tekemään oikiasti töitä, lukemaan todistusaineisto, lastensuojelun tekemään rehellisen selvitystyön, olosuhdeselvittelijät kuuntelemaan lapsia heitä koskevassa asiassa,,,,
    Näin Suomessa poljetaan perustuslaki tunkioon, lue minun todistajanlausuntoni. Blogissani ei lue mitään mitä en pystyisi totuudeksi näyttämään.
    Täytyyko Sakarin muuttua eerikaksi ilman sukupuolileikkausta lastensuojelun suojellessa omia virheitään ja totuuden vastaisia epikriisejä kirjoittanutta lääkäriä. 1,tyypin diabetes huonosti hoidettuna johtaa lopulta kuolemaan eikä kukaan auta koska laki suojelee viranhaltijoita eikä kansalaisia. http://uhrinosa.blogspot.fi/

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s