Soiniko ei rasisti?


Perussuomalaisten puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini on tarkka julkisuuskuvastaan. Ei niin, että kuvan pitäisi olla kaunis, terävä tai edes totuudenmukainen, vaan ennemmin, että kuva näkyy kauas ja laajalle, vaikka vähän rakeisena tai jopa sumeana.

Kun vain joku vihjaisee, että perussuomalaisilla olisi pyykki pestävänään rasismin ja ulkomaalaisvastaisuuden tahroista, Soini uhriutuu ja näyttelee henkilökohtaista loukkaantumista: ”Kaikki minut tuntevat tietävät, että minä en ole rasisti.”

Tiedämmekö todella? Jos Soini olisi valinnut puolensa ja haluaisi sellaisen julkisuuskuvan, ettei rasismiepäilyille jää sijaa, hän kehuisi vähemmän kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tuomittua Jussi Halla-ahoa ja ei toistelisi uskollisuuttaan lontoolaiselle huligaanijalkapalloseura Milwallille.

Soini kehuu olevansa ”Milwallin mies” ja uhriutuu yhdessä rasismista syytettyjen Milwallin kannattajien kanssa lainaamalla heitä: ”Millwallin kannattajien laulu on: No one likes us, we dont care.”

Soinin kommentti Halla-ahon haastattelusta on myötäsukainen: ”Kokonaisuus ei ollut hassumpi” ja ”maahanmuuttokysymyksissä Halla-aho on yksi parhaista”.

Soinille on tärkeää, että hänen puolueensa kannattaja voi valita kahden keskenään ristiriidassa olevan linjan välillä ja silti uskoa, että Soini olisi juuri hänen kanssaan samaa mieltä. George Orwell käytti tähän mekanismiin perustuvasta puoluepropagandasta termiä “doublethink”, mutta hänen kirjoitustensa taustalla oli myös propagandaministeri Joseph Göbbelsin todellinen esimerkki tietoisesti rakennetusta kaksoisviestinnän strategiasta. Symbolinen viestintä – esimerkiksi pilakuvien tai pelkän logon kautta – on tunnistettu vihapuheen muoto. Kun esimerkiksi Ranska ja Saksa ovat kriminalisoineet natsien keskitysleirien ja holokaustin kieltämisen tai vähättelyn, ajatuksena ei ole ollut säätää valehtelu rangaistavaksi. Ennemmin kyse on siitä, että hirmutekojen vähättely tai niillä naureskelu on haluttu identifioida syrjintään tai väkivaltaan kehottamisen nykyaikaiseksi muodoksi. Symbolisen puheen kriminalisointi johtaa vaikeisiin rajanveto-ongelmiin suhteessa sananvapauteen, kuten muun muassa Espanjan kokemus terrorismin ihannoinnista on osoittanut, kun esimerkiksi baskivankien valokuvien julkista esittämistä on voitu kohdella rikoksena. Sananvapaus on ihmisoikeus ja eräs demokraattisen yhteiskunnan kulmakivistä. Ongelman vaikeus ei silti saa johtaa sen kieltämiseen.

Eurooppalaiseen sananvapauskäsitykseen kuuluu myös vastuu sananpauden käytöstä. Jos puhe asiayhteydessään ymmärrettynä muodostuu kehottamiseksi väkivaltaan tai syrjintään, siitä tulee seurata rikosoikeudellinen vastuu, myös silloin kun viestintä on ollut luonteeltaan symbolista ja on tapahtunut sosiaalisessa mediassa.

Soinin pitkäaikainen edeltäjä ulkoministerinä, Erkki Tuomioja kirjoitti rohkeasti blogissaan (5.1.), että suurin syy rikollisen vihapuheen yleistymiseen Suomessa on ”hallituspuolue Perussuomalaisten johto”. Siinä on kissa pantu pöydälle.

Miksi Suomen ulkoministeri esiintyi jääkiekon nuorten MM-kisojen loppuottelussa Milwallin nappi takissaan? Kuinka monta viestiä tuohon eleeseen sisältyy?

Sen sijaan että jatkamme keskustelua siitä, onko Soini todellakin itse rasisti vai ehkä ainoastaan haluton puuttumaan rasismiin, olisi korkea aika kehittää Suomen oloihin sopiva tieteellisesti perusteltu rasististen asenteiden kyselylomake ja lähettää se kaikille kansanedustajille. On oikeastaan aika häkellyttävää, etteivät nopeasti yleistyneet vaalikoneet ole jo sisältäneet tällaista osiota. Nyt vaalien välillä olisi hyvä rakentaa sellainen. Olisi kertakaikkisen upeaa, jos lopputulokseksi saataisiin, ettei Suomen eduskunnassa ole rasisteja.

Martin Scheinin

Comments

  1. Panu Raatikainen says:

    Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma (ilmeisesti paljolti Halla-ahon laatima) on selvästi rasistinen. Soini on toistuvasti sanonut seisovansa sen takana.

  2. Ilari Kiema says:

    ”Suomen oloihin sopiva tieteellisesti perusteltu rasististen asenteiden kyselylomake” ei ehkä ole ensimmäinen asia, jota Suomessa ja eduskunnassa kaivataan. ” tieteellisesti perusteltu” tarkoittaa valkoisten kantasuomalaisten (hetero)normatiivisten tutkijoiden valtaa määrittää rasismin käsitettä ja omia se omiin poliittisiin tarkoituksiinsa.

  3. Rimpinen says:

    Ottakaapa se punalippu pois salosta ja lopettakaa marmattaminen. Onko kaikki maahanmuuton maltillinenkin kritisoiminen aina rasismia vai?

    • Boin says:

      Onpa kyllä tyypillinen vastaus. Kukaan ei ole väittänyt missään että maahanmuuton maltillinen arviointi olisi rotusyrjintää.

      • Noh, mitä nyt muistelen tätä keskustelua viimeisen reilun viiden-kymmenen vuoden ajalta, niin kylläpä se rasistikortti on ollut kovin, kovin aktiivisessa käytössä.

      • Olli Valkonen says:

        Rotusyrjintä on yksi rasismin alalajeista. Rimpinen ei käsittääkseni tarkoittanut tätä alalajia?

        Aikamoista käsitepuuroa tämäkin keskustelu.

    • Itsenäinen ajattelija says:

      Rimpinen voisi ottaa koppalakin pois päästään ja uhriutumisen sijaan lukea mitä blogissa sanotaan

    • Hopalong says:

      Onko joku väittänyt, että maahanmuuttopolitiikan asiallinen kritiikki on rasismia?

  4. Boin says:

    Hieno kirjoitus. Millwall on toki osa Soinin miettimää viestintää, kyllä se nappi kertoo omilleen mikä Soini on miehiään.

  5. Valta siirtyy kätevästi tahoille, jotka saavat määrittää sen, mikä kuuluu ”länsimaisen sananvapauskäsityksen” rajoissa tapahtuvaan sananvapauden käyttöön. Itse asiassa jatkuva sananvapauden käytön seurauksilla uhkailu on vaarallista, koska moinen kärsii jossain vaiheessa inflaation ja immunisoi kyseiselle argumentille — ja tästä sitten seuraa todellisten äärikommenttien hiljainen hyväksyntä.

  6. Tuomas says:

    Eikö tuo nyt ole kaikista pahinta syrjintää ikinä tuomita kaikki Millwallin kannattajat, koska jotkut ovat jotain rasistista joskus heitelleet? Eikö tällä oletuksella saisi tuomita kaikki mustat, homoseksuaalit ja kääpiöt myös, jos muutamat heistä tekevät vääryyksiä? Onko sinulla tietoa, että Soini olisi ottanut osaa rasistisiin tapahtumiin, sillä No one likes us, We dont care tuskin viittaa tässä siihen, että kukaan ei tykkää meistä rasismin vuoksi, vaan koska muut kannattavat muita joukkueita. Samalla tavalla sinäkin eristät itsesi rasismia vastustaviin joukkoihin, joten ei mitään uutta auringon alla.

    Ei tässä tullut ilmi yhtään rasistista tekoa, sanomista tai rasismia tukevaa lähdettä, josta voisimme oikeasti keskustella, että onko jokin rasismia vai ei.

    ”Rasismi on aate tai toiminta, jossa ihmisten rodun, etnisen taustan tai biologisten eroavaisuuksien tai näihin liittyvien fyysisten tai henkisten ominaisuuksien erilaisuudella perustellaan ihmisten eriarvoista kohtelua eli syrjintää.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi

    Eri kulttuurien tuomista ongelmista puhuminen ei ole rasismia, vaikka nämä eri kulttuuriin kuuluvat henkilöt kuuluisivatkin vähemmistöön ja kissa tulee pystyä nostamaan pöydälle, jos tietyistä kulttuureista tulevat henkilöt tekevät enemmän mm. rikoksia Suomessa kuin toiset. Rasistikortin lyöminen otsaan ei auta ongelmien ratkaisemisessa, sillä tällöin ongelmista ei puhuta, vaan käytetään ainoastaan ad hominem argumentaatiovirhettä. Viimeisin kohokohta kulttuurien kohtaamisessa olivat nämä Saksan ahdistelut, joita ihmiset kokevat varsin usein yleisillä paikoilla monissa Lähi-Idän ja Afrikan paikoissa, sillä itsemääräämisoikeus ei kuulu siellä kaikkien mielestä kaikille. Koko maan tapahan tämä ei välttämättä ole, mutta kannattaa ymmärtää, ettää monet uskovat näin ja se on tällöin kulttuurinen piirre, joka juontaa juurensa uskomuksista, joissa nainen nähdään alempiarvoisena ja lähinnä objektina. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/30/seksuaalikulttuurien-erot-hammentavat-maahanmuuttajia-ja-suomalaisia

    ”Culture (/ˈkʌltʃər/) is, in the words of E.B. Tylor, ”that complex whole which includes knowledge, belief, art, morals, law, custom and any other capabilities and habits acquired by man as a member of society.” https://en.wikipedia.org/wiki/Culture

    Sinäkin tuomitset tässä perussuomalaisten kulttuuria, niin samalla tavalla minä saan keskustella muualta tulevien uskomuksista, moraalista, arvoista ja tavoista ilman, että minut heti leimataan rasistiksi.

    En ole perussuomalaisia koskaan äänestänyt, mutta jotenkin tämä rasistikortin vetäminen pakasta on todella surullinen ad hominem argumentaatiovirhe ja vie keskustelun pois ongelmista, joita on esiintynyt paljon, sillä esim. afghaanien kulttuurista tulleet eivät hirveän positiivisessa valossa ole rikostilastoissa loistaneet, joten voi olettaa, että sieltä tulevilla on jotain uskomuksia ja tapoja, jotka eivät sovi suomalaiseen yhteiskuntaan ja että näihin voi puuttua, pitää niistä voida keskustella. Afghanistanissahan ei ole samanlaista koulujärjestelmää, jossa ihmisiä aivopestään homogeeniseksi ryhmäksi, kuten Suomessa, joten on turha odottaa heidän myöskäään käyttäytyvän homogeenisenä ryhmänä ja ymmärtävänsä aina oikean ja väärän eron suomalaisesta vinkkelistä.

    On todella vaikea kehittää rasistinen lomake, jos ei ymmärrä, mitä rasismi on. Hedelmistään puu tunnetaan, joten kannattaa katsella, että mitä ihmiset tekevät, sanovat ja ovatko sanat ja teot ristiriidassa.

    • Ted-setä says:

      Tuomas, rasismi liittyy etniseen syntyperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, ym. tekijöihin, joita ihminen ei valitse. Se ei tarkoita sitä, että jos minä kannatan jotain puoluetta, vaikkapa natseja, niin etteikö minua saisi niputtaa muiden natsien kanssa samaan joukkoon. Jonkin aatteen, puolueen, seuran, yhdistyksen yms. kannattaminen on teko, jonka ihminen valitsee tehdä. Tämä syrjimisvinkuminen on yksi perustavanlaatuisista kieroutumista, jonka takia dialogi ”kriitikoiden” kanssa tyssää yleensä aina heti alkuunsa.

      • Olli Valkonen says:

        Miten on uskonnon kanssa? Onko uskonto tai sen ”kannattaminen” tekijä, jota ihminen ei valitse, vai teko, jonka ihminen (etenkin aikuisena) valitsee? Saako esim. muslimin ”niputtaa muiden [muslimien] kanssa samaan joukkoon” –rasismiin syyllistymättä?

      • Tuomas says:

        Ted-setä, pyrinkin tässä argumentoimaan sitä vastaan, että ihmiset usein piiloutuvat rasismin taakse asioissa, jotka ovat kulttuurillisia, eivätkä liity mitenkään asioihin, joille ihminen ei itse voi mitään, joka taas kuulu rasismin piiriin. Uskomukset ja tavat eivät kuulu rasismin piirin, vaikka vähemmistöjen käytöstä moittivia usein pidetään rasisteina, sillä toisissa kulttuureissa on tapoja, jotka ovat Suomen lain vastaisia, eikä tämä muuksi muutu vaikka hyysääjät ja suvakit laittaisivat päänsä kuinka syvälle puskaan.

        Olli Valko(i)nen, Etymologisesti kelaillen ei ole kauhean vaikea huomata, että Suomessa sana uskonto on johdettu sanasta uskomus, kun taas englannissa belief ja religion ei viittaa toisiinsa mitenkään.

        ”Uskomukset ja uskomusten muuttaminen – Se millaisia uskomuksia ja käsityksiä meillä on itsestämme, toisista ja elämästä ohjaavat syvällä tasolla tekojamme ja valintojamme.” http://www.nlpyhdistys.fi/nlp-tietoa/nlp-kaytannossa

        Uskonto on, siis yhteinen järjestelmä, jolla pyritään ohjaamaan ihmisiä tiettyyn käytökseen ja luomaan yleiset normit käytökselle. Yleensä uskonnon on ollut tarkoitus hydyttää hallitsevaa luokkaa tai jos se ei ole hyödyttänyt, niin on päädytty kahinoimaan, jolloin nykyinen uskonto on voittanut tai ollaan saatu uusi.

        Ihmiset saavat uskoa joulupukkiin ja naisten alempiarvoisuuteen, mutta kun nämä uskomukset toteutuvat käytännössä tekojen tasolla olemme raastuvassa, jos uskomus on ristiriidassa Suomen lain kanssa. Ihmisoikeussopimuksessakin sanotaan, että ”2. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.”

        Uskonnon nimissä ei saa rikkoa lakia.

  7. Jan Holmberg says:

    Kirjoituksen logiikalla pitää myös Paavo Arhinmäkeä – vannoutunutta Chelsea ja AIK-kannattajaa – epäillä rasistiksi.

    https://yougov.co.uk/news/2015/03/04/chelsea-and-millwall-fans-voted-worst-london/
    ”But recently Chelsea fans have taken the spotlight, after the police launched an inquiry into reports of two incidents of racist behaviour, one on the Paris Métro and one on a train to Manchester.”

    ”STOCKHOLM Inför Stockholmsderbyt mellan AIK och Djurgården kastade AIK-fans flaskor mot polisen, sparkade på en som låg ner och sjöng naziramsor. –Djurgårdsas, orena ras, ni förtjänar en dusch av gas, skanderade AIK-supportrarna”

    Itse en ole sitä mieltä, että urheiluseuran kannattaminen tekee ihmisestä rasistin – toki rasistitkin voivat kannattaa tai olla kannattamatta erilaisia asioita.

  8. Joni Pelkonen says:

    Timo Soini on lausunut Espoon kaupunginvaltuustosalissa, että enemmistön oikeuksien tulee mennä vähemmistön oikeuksien edellä. Oli hän nimenomaisen aatteellisesti rasisti tai ei, tuolla ajattelutavalla joka tapauksessa käyttäytyy syrjivästi muita ihmisiä kohtaan.

  9. Olli Valkonen says:

    Schein: ”Symbolinen viestintä – esimerkiksi pilakuvien tai pelkän logon kautta – on tunnistettu vihapuheen muoto.”

    Joten Charlie Hebdon islaminuskoa käsittelevät pilakuvat ovat vihapuhetta. Vai miten tätä taikinaa pitäisi vaivata? Niinkö, että tietyn julkaisun sivuilla esiintynyt pilakuva ei ole vihapuhetta vaan puhdasta ilmaisun ja sananvapautta, ja toisen, esimerkiksi persujen lehden sivuilla julkaistu, se on vihapuhetta, sekä rasismia?

    Ja vielä: kaikki vihapuhe ei liene rasistista… tai ainakaan se vihapuhe, jota ilmenee futisjoukkueitten kannattajien välillä, myös sosiaalisessa mediassa…

  10. Tuure Karhunen says:

    ”Sen sijaan että jatkamme keskustelua siitä, onko Soini todellakin itse rasisti vai ehkä ainoastaan haluton puuttumaan rasismiin, olisi korkea aika kehittää Suomen oloihin sopiva tieteellisesti perusteltu rasististen asenteiden kyselylomake ja lähettää se kaikille kansanedustajille. On oikeastaan aika häkellyttävää, etteivät nopeasti yleistyneet vaalikoneet ole jo sisältäneet tällaista osiota. Nyt vaalien välillä olisi hyvä rakentaa sellainen. Olisi kertakaikkisen upeaa, jos lopputulokseksi saataisiin, ettei Suomen eduskunnassa ole rasisteja.”

    Mitään häkellyttäväähän siinä ei ole. Ylipäänsä maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä ei vielä n. 10 vuotta sitten vaalikoneissa ollut. Nykyään on ehkä jo ”pitäisikö rajat pistää kiinni” -kaltainen vihjaileva ja kärjistävä kysymys. Rasismiin ja maahanmuuttoon liittyvien kysymysten puutteeseen on ihan selvä syy: vaalikoneita ylläpitävien valtamedioiden piirissä ei ole haluttu, että maahanmuuttokriittinen äänestäjä löytäisi vaalikoneen takia itselleen maahanmuuttokriittisen ehdokkaan. Saati että rasistinen äänestäjä löytäisi rasistisen ehdokkaan.

    Ajatus siitä, että vapailla vaaleilla ja kattavammilla vaalikoneilla saataisiin aikaiseksi eduskunta, jossa ei ole rasisteja, on järjetön. En jaksa uskoa, että Wikipediassa annetun rasismin määritelmällä luokiteltaisiin Suomen äänioikeutetuista rasisteiksi alle 0,5%. Jos hieman vihervasemmistolaisesti taas venytetään rasistin määritelmää kattamaan esim. ne kaikki, jotka kannattavat paperittomien käännyttämistä rajoilta, niin luultavasti ”rasisteja” on yli 50%.

  11. makersidiom says:

    Kyselylomake ei ole ainoa tapa ottaa selvää kansanedustajien asenteista. Esim diskurssianalyysi tai keskusteluanalyysi voi selittää miten kansanedustajien rasismi/vihapuhe etenee vaikka politiikko väittää että ei ole rasisti. Väitöskirjan jälkeen aion keskittyä (ainakin jonkun verran) suomalaisten vihapuheeseen. Watch this space.

  12. Rimpinen says:

    Suosittelen että kaikille yliopistojen lausuntoautomaateillekin tehdään samanlainen kaavake josta nähdään että mitä poliittista suuntausta kukin edustaa. Tietäisivät sitten kaikki seuraajat suhtautua oikealla tavalla näihin asiantuntijamielipiteisiin.

  13. Se, että joku on tuomittu jostain, ei tarkoita, että että tuomitun kritiikki ei olisi validia. Ajatuksen totuudellisuutta ei voida määritellä sen esittäjän perusteella. Eli vaikka Halla-aholla on tuomio jostain, se ei tee hänen kritiikkiään automaattisesti huonoksi.

    Jos joku taasen kannattaa jotain urheiluseuraa, jolla on jokin tunnuslause ja tuon tunnuslauseen perusteella kannattajan arvoja, asenteita ja käyttäytymistä tulisi luonnehtia, niin pitäisi osoittaa ensinnäkin, että hän on ryhtynyt kannattamaan tuota urheiluseuraa tunnuslauseen takia ja että tunnuslauseen yleisesti tunnustettu merkitys on juuri se miten kirjoittaja itse sen kokee.

    “Erkki Tuomioja kirjoitti rohkeasti”, koska veti mutkat suoraksi. Ammattiloukkaantujalle kaikki, mikä sotii omaa arvomaailmaa vastaa on tietysti hänen mielestään “vihapuhetta”. Aivan Tuomiojan tavoin pidän itse tämän blogin pitäjän tekstejä ja sanomisia ”vihapuheena” olivat ne sitten missä mediassa tahansa.

    Tuomiojan otsikko “Mitä Suomelle on tapahtumassa” kertoo karusti kuinka pihalla tai omassa hermeettisessä kuplassa voi establishmentissa olevat kellua. Poliitikot ovat itse luoneet päätöksillään poliittisen nykytilanteen, joka sitten aiheuttaa kansassa reaktioita. Ongelma heidän kannaltaan on että Internettiä ei luotu poliitikkojen komiteapäätöksellä, vaan se ilmaantui heidän kannalta “pyytämättä ja yllättäen”, muuttaen median ja poliitikkojen pelikentän pysyvästi.

    Ei sen puoleen saman kysymyksen “mitä Suomelle on tapahtumassa” ovat toisin sanoin esittäneet (Tuomiojan ja Soinin lisäksi) Presidenttimme, Pääministerimme ja Sisäministerimme, joka kertoo karua kieltään maamme johdosta ja sen kompetenssista. Ajelehdimme ajopuun kaltaisesti, vailla päämäärää ja asioihin reagoidaan vasta kun on viimeinen pakko, proaktiivisuus on heille tuntematon käsite. Mitään yleisnäkemystä ei ole.

  14. Teppo Niemeläinen says:

    Harrastelevana puuhastelijana olen muotoillut omaan käyttööni ihmisarvon määritelmän ja sitä myös levittänyt mm. keskustelupalstoilla (nimimerkkienkin suojissa). Siis seuravanlaisesti:
    – Jokaisella ”Homo sapiens”-nisäkäslajin jäsenyksilöllä on yksi ja sama ihmisarvo täysimääräisenä ja tämän ihmisarvoisuuden käsite on sovittamattomassa ristiriidassa esim. rasististen ja kastijakoisten määritelmien kanssa.

    Miten aiheeseen syvällisesti perehtyneet ja vihkiytyneet juristit mahtanevat suhtautua tämmöiseen meikäläisen sorvaamaan ihmisarvoisuutta hahmottavaan muotoiluun?

    Rasistisuuden ja kastijakoisuuden lisäksi voisi luetella paljon muutakin. Monien uskontojen opinkappaleissa on mukana mm. naisten asemaan liittyen ihmisarvoisuuden kanssa ristiriitaisia määräyksiä. Kun edelleen palaamme ajallisesti taakse päin ja ajattelemme 1930-luvun yleistä ilmapiiriä, niin rasistinen rotumäärittely ei rajoittunut suinkaan Saksaan. Siirtomaavaltioina tunnetuissa maissa vaikutti varsin vahva rasismi. Se sama ”sivistyksellinen käsityskanta” oli varsin laajalti omaksuttu oikeaksi totuudeksi myös meillä Suomessa siinä kuin Ruotsissakin.

  15. A.P says:

    Pitäisikö suomeen tuleville turvapaikanhakijoille tehdä myös rasismi ja suvaitsevaisuus-testi? Tunnetusti maat ja asenteet, mistä turvapaikanhakijat tulevat, eivät ole kovin suvaitsevaisia. Siinä voisi olla ihmisoikeusprofessorillekin mietiskeltävää.

    PEW on tehnyt asiasta perusteellista tutkimusta.
    http://www.pewforum.org/2013/04/30/the-worlds-muslims-religion-politics-society-overview/

  16. Kirjoitus ei oikeastaan käsittele Timo Soinia, vaan rasisti-sanan määritelmää. Me tiedämme, mitä Soini on sanonut ja tehnyt, joten onko hän sillä perusteella ”rasisti”? Jos on, ei voi olla kovin kamalaa olla ”rasisti”, kun kerran tuollainen harmiton setäkin luetaan sellaiseksi.

  17. Tapani Tuominen says:

    Demokratian kannalta erittäin ongelmallinen lausunto. Mikä olisi tämä ”asiantuntijaraati”, joka laatisi kysymykset ja kuka tulkitsisi vastaukset, M. Scheinin varmasti mielellään ja ketkä muut?

    Demokratiaan kuuluu irroittamattomasti sananvapaus ja kun molempia ” hoidetaan ”, ne itsessään hoitavat tämän ongelman. Ei tarvita mitään uutta Kansantribuunia, vaan lisää sananvapautta. Tuomioja, Scheininin aateveli, kirjoitti blogissaan samasta asiasta ja niin ikään asian vierestä.

    Suosittelen, että molemmat herrat ottavat puolituntia aikaa ja katsovat vielä uudelleen aidon sananvapauden asiantuntijan Flemming Rosen puheen YLEn sananvapausseminaarissa. Antaa kummasti ajattelemisenaihetta, jos vaan haluaa ajatella.

    After all, just because you are offended, does not necessarily mean you are right, right?

  18. Mika says:

    Vaatimus kansanedustajien rasismiasenteiden testaamisesta on vaarallinen

    Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin haluaa testata kansanedustajien rasistiset asenteet (YLE 8.1.2016). Vaatimus on kuin muisto 70-luvulta, jolloin neuvostovastainen taisi olla pahin leima, joka julkisuuden henkilöön voitiin Suomessa lyödä. Scheininin vaatimuksen taustalla lieneekin halu vaimentaa kaikki maahanmuuttokritiikki.
    Rasististen asenteiden määrittäminen olisi joitain radikaaleimpia näkemyksiä lukuun ottamatta hyvin vaikeaa. Kuka määrittäisi mikä on rasismia? Ovatko seuraavat näkemykset ja kysymykset rasistisia:
    1) Maahanmuuttopolitiikka tulee perustaa ensisijaisesti Suomen etuun. 2) Mistä löytyy töitä jättityöttömyyden maassa jo viime vuonna tulleille 30000 turvapaikanhakijalle tai mistä heille löytyvät asunnot. 3) Maahanmuuttajalta voidaan edellyttää suomalaisten tapojen hyväksymistä. 4) Vakaviin rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen on karkotettava.
    On selvää, että kaikilla ihmisillä on ihmisarvo taustastaan riippumatta ja ihmiset ovat yhdenvertaisia. Sen lisäksi myös sananvapaus kuuluu oikeusvaltioon. Sananvapauteen kuuluu oikeus tuoda esiin maahanmuuttoon liittyvät sekä positiiviset että negatiiviset tekijät. Tärkeintä on, että kannat perustellaan kunnolla. Perustelujen puute onkin mielestäni ollut silmiinpistävää maahanmuuttokeskustelussa viime aikoina.
    Scheininin ajatus tieteellisesti perustellusta rasististen asenteiden kyselylomakkeesta on paitsi haihattelua niin myöskin se on pelottava viitaten lähinnä totalitarismiin. Suomessa on jo nyt ongelmana, että saat rasistin leiman heti kun rohkenet esittää maahanmuutosta jotain kriittistä vaikkakin perustelisit sen kuinka hyvin tahansa.

    Mika

  19. Henri says:

    Minkä takia perustuslakia (nimellisesti) käsittelevässä blogissa hyökätään jatkuvasti yhtä puoluetta vastaan?

    Olisi muuten ehkä paikallaan, että kirjoittajat toisivat näkyvästi esiin oman aatteellisen taustansa. Useimpien kohdalla se on arvattavissa, mutta hyvä olisi pelata avoimin kortein.

  20. Kiitos kommenteista!

    Timo Soinia ja rasismia koskevan eilisaamun blogitekstin kirjoittajana kiitän kaikkia, jotka ovat vaivautuneet näiden kahden päivän aikana kirjoittamaan kommentteja. Kommenttien moderointi on blogin vastaavien toimittajien asiana, joten en tiedä, mitä on sanottu niissä kommenteissa, joita syystä tai toisesta ei ole julkaistu.

    Osa kommentoijista, ja myös monet Twitterin puolella, ovat pahoittaneet mielensä sitä, että leimaisin jalkapalloseura Millwallin kannattajat yleisesti rasisteiksi. Aivan oikein on huomautettu myös siitä, että muidenkin joukkueiden kannattajissa on rasisteja tai huligaaneja. Saattaa olla, että en kirjoituksessani tehnyt selväksi, että huoleni ei sinänsä liity siihen, mitä seuraa ulkoministeri-puoluejohtaja Soini kannattaa, vaan siihen, miten hän julkisuuskuvassaan ilmeisen tietoisesti hyödyntää Millwallin ja sen kannattajien kyseenalaista mainetta. Tämä liittyy Perussuomalaisten yleisempään mediastrategiaan, jossa tukeudutaan kaksoispuheeseen ja piiloviestintään. Tuollaisen strategian taustalla voi olla – mutta ei mitenkään määritelmällisesti tarvitse olla – pyrkimys symbolisella tasolla antaa tukea ei-hyväksyttäville ilmiöille, kuten esimerkiksi rasismi tai vihapuhe.

    Kommenteissa on kiinnitetty huomiota siihen, että en ole “todistanut” Soinin olevan rasisti. Ei, siihen en ole edes pyrkinyt. Olen halunnut perustella, että otsikkoni kysymyksen (Soiniko ei rasisti?) esittäminen on oikeutettua, ja että Suomessa tarvittaisiin kyselyn muodossa toteutettava rasististen asenteiden mittari, ja että kansanedustajat olisivat luonteva kohderyhmä mittarin testaamiseen.

    Tuure Karhusen kommentin perusteella sanoisin, että voi hyvinkin olla, että rasisististen asenteiden mittaaminen vaalien alla voisi kääntyä itseään vastaan, jos osa ehdokkaista haluaisi profiloitua “erilaisilla” mielipiteillään. Totta – ehkä mittaus olisi hyvä tehdä vuosi vaalien jälkeen, jotta tuo vääristymä vältettäisiin. Nyt olisi siis hyvä ajankohta.

    Nimikerkki “Mika” puolestaan esitti joukon oletuksia siitä, millaisia asioita mahdollisesti haluaisin sisällyttää rasismimittariin. Hänen oletuksensa ovat virheellisiä. En ajatellut testata asenteita maahanmuuttokysymyksissä vaan ennemminkin rasismimittariin voisi sisältyä yhtäältä kannanottoja, jotka perustuvat puolueiden yhteisesti hyväksymään rasismin vastaiseen peruskirjaan, ja toisaalta stereotyyppisiä lausumia Suomen perinteisistä ja uusista vähemmistöistä, mikseipä myös stereotyyppisiä lausumia Suomen valtaväestöstä. Rasismia koskeva tieteellinen tutkimus Euroopassa on painottunut rasismin uhrien kokemusten kartoittamiseen, joten tässä tarvitaan luovaa panosta mm. sosiologeilta – me juristit emme ole kyselytutkimusten mestareita. Tuntuisi olevan tärkeää mahdollistaa “täysin eri mieltä” ja “osittain eri mieltä” –tyyppiset hienojakoiset erot, jotta asennemittari voitaisiin kalibroida kohdalleen.

    Nimimerkki “makersidiom” huomautti, että diskurssianalyysi voi olla kyselytutkimusta parempi menetelmä rasististen asenteiden kartoittamiseen. Tuollainen tutkimus voisi osakysymyksenä kartoittaa poliittisten uudissanojen etymologiaa – kuka niitä keksii, kuka niitä käyttää, ja mitä viestejä niiden avulla annetaan. Itseäni sapettaa uudissana “kantasuomalainen”, joka samalla kertaa luo nationalistista myyttiä suomalaisesta kansakunnasta, tuntuu vaativan alkuperäiskansan oikeuksia suomalaiselle valtaväestölle (eikä meidän pienelle saamelaiselle vähemmistöllemme, joka niitä todella tarvitsisi selviytyäkseen), ja rakentaa me/ne –muuria suhteessa maahanmuuttajiin, ilmeisesti jopa kolmanteen tai neljänteen sukupolveen saakka.

    Diskurssianalyysin kohteeksi sopisi hyvin myös puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) tämänpäiväinen blogikirjoitus http://jussiniinisto.fi/index.php/2016/01/ei-tahririn-aukioita-suomeen/. Siinä sotketaan keskenään niin erilaisia asioita kuin Kairon väkivaltaisuudet 2013, Kölnin organisoidut rikollisjengit uudenvuodenaattona ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden mahdollinen kokoontuminen Helsingin asematunnelissa samaan aikaan. Olisi hienoa, jos Perussuomalaisten keskuudesta nyt nousee esiin vahva ääni puolustamaan naisten tasa-arvoa ja oikeuksia, mukaan lukien seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Diskurssianalyysin avulla voidaan saada vahvistus, onko Jussi Niinistön kirjoitus osa tuota ääntä – vai jotakin ihan muuta.

    – Martin Scheinin

  21. Tapani Tuominen says:

    Martin Scheinin, en tiedä ohititko vahingossa, tarkoituksella vai liian triviaalina kysymyksen esittämäsi ”esitestaus -ajatuksen” perustuslain mukaisuuden analyysista?

    Se on mielestäni paljon olennaisempi kysymys kuin se, pukeutuuko Soini minkä jalkapalloseuran väreihin, josta sitten vedetään subjektiivisia arvioita suuntaan tai toiseen, lähinnä kai riippuen lausujan poliittisesta kannasta.

    Jään kohteliaimmin odottamaan vastaustasi tähän asiaan (esitykseesi), jonka itse näen erittäin erikoisena etenkin kun se tulee henkilöltä, jonka pitäisi nimenomaan puolustaa demokratiaa kaikin laillisin keinoin. Etkö todella itse näe asiassa ristiriitaa? Vai onko liian kiire juosta lausumaan jo seuraavasta asiasta (Niinistö) tässä media/some flowssa?

    Ei anna kovin korkeaa kuvaa keskustelunavaajasta. Valitettavasti.

    • Martin Scheinin vastaa Tapani Tuomiselle: En ole ansainnut tätä sanojani vääristelevää ja motiivejani (väärin) arvuuttelevaa toista kommenttiasi. Ensimmäinen kommenttisi (7.1.) oli asian vierestä. En ole ehdottanut mitään uusia rajoituksia sananvapauteen, en liioin mitään ”Kansantribuunia”. Olen vain viitannut voimassa oleviin rikosoikeudellisiin säännöksiin mm. kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ja yrittänyt selittää lukijoille, miksi niitä on säädetty. Suomessa ei ole Flemming Rosen kritisoimaa lakia holokaustin kieltämisen rangaistavuudesta. Kuten blogikirjoituksessani sanoin, oikeasuhtaisten sananvapausrajoitusten oikeutus ei ole valehtelemisen kriminalisoinnissa vaan sellaisten ilmaisujen tavoittamisessa, jotka itsessään ovat tekoja – yllyttämistä rikokseen. Luennossaan Rosen niputtaa yhteen eri maiden lakeja tavalla, joka en pidä oikeutettuna. Tärkeämpää kuitenkin on, että hän kuitenkin nimenomaisesti hyväksyy (noin 21 minuutin kohdalla) sen oikeutusperusteen kriminalisoinneille, jota itsekin pidän perusteltuna: julkisen yllyttämisen syrjintään, väkivaltaan tai terrorismiin tulee olla rangaistavaa, kun tekijän tahallisena tarkoituksena on yllyttää tuollaiseen rikokseen ja lisäksi on olemassa objektiivinen vaara, että viestin vastaanottaja yllytyksen johdosta tekee kyseisen rikoksen. Mitään tuon enempää en ole puolustanut.

      En ole ehdottanut mitään uusia kriminalisointeja enkä mitään ”esitestausta”, mitä sitten tarkoitakin tällä termillä. Olen ehdottanut tieteellisesti perustellun ”rasismimittarin” kehittämistä rasisisten asenteiden mittaamiseen. Kansanedustajat vastaisivat kyselyyn jos haluaisivat. Kyselyn toteuttaisivat ne, jotka vaalikoneitakin rakentavat, ensisijaisesti Yleisradio, Helsingin Sanomat ja muut tiedotusvälineet. Tiedeyhteisön apua tarvittaisiin sen varmistamiseksi, että rasismimittarilla on asianmukainen tieteellinen perusta. Siinä tarvittaisiin ainakin sosiologeja ja juristeja.

      • Tapani Tuominen says:

        Olen kanssasi – ja Flemming Rosen kanssa samaa mieltä siitä (kuten varmasti ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista), että vihapuhe ja yllyttäminen jne on pidettävä kriminalisoituna. Eli sen suhteen ei tarvita mitään muutoksia meidän lainsäädäntöömme ja uskon niin, että Flemming Rose viittaakin puheensa siinä kohdassa toisiin yhteiskunta- ja oikeusjärjestelmiin, joissa näin valitettavasti ei ole.

        ”Tieteellisesti perusteltu rasistimittari” kuulostaa oikeustieteilijän suusta lausuttuna kuitenkin niin merkilliseltä termihirviöltä, että en ole moista vähään aikaan kuullut. Voitko ystävällisesti nyt vielä selvittää ketkä valitsevat kenet laatimaan ja miten ja ketkä tulkitsevat tuloksia? Miten tulosten tulkinta vaikuttaisi kansanedustajiin ja etenkin/ mahdollisesti vastaiseen ehdollepanoon? Jos ei mitenkään, niin miksi et suoraan esitä medialle, että lisätkää kysymys oletko rasisti viidellä eri tavalla? Ei siihen tarvita mitään erillisiä ”asiantuntijaelimiä”.

        Sikäli kun minä tulkitsen vallitsevaa yhteiskunnallista tilannetta, voisi olla vaikeaa saada aikaan edes ensin tarvittavaa yhteisymmärrystä siitä mitä on ”rasismi”. Näin edellyttäen tietenkin, että tässä ”asiantuntijaraadissa” on koko kansa edustettuna, mikä nyt olisi kai vähimmäisvaatimus, jotta se edes jotenkin istuisi tähän nykyiseen järjestelmäämme.

        Toivon, että et tulkitse minua väärin. En ole tässä puolustamassa rasismia vaan päin vastoin. Demokratia ja se yhteiskuntajärjestelmä, joka meillä tällä hetkellä vallitsee on puolustamisen arvoinen asia. Ei pidä heitellä ilmaan ajanhenkeen varsin populistisesti sopivia ajatuksia, jotka johtavat mahdottomaan kehäpäätelmään. Mitä tapahtuu (-isi) sitten, kun meillä onkin sellaiset lain (vallan)käyttäjät, jotka haluaisivatkin yht’äkkiä laajentaa tätä tutkimusta ”omin tieteellisin perustein” esimerkiksi niin, että istuvien edustajien (vastaisten ehdokkaiden) isänmaallisuus tai uskonnollisuus mitattaisiin niin ikään? Meillä on Euroopassa unioinin sisällä esimerkkejä tästä kehityksestä juurikin tällä hetkellä, niin kuin varmasti hyvin tiedät.

        Vaalikoneet ovat neuvoa-antavia ja hyvä niin. Kansa on tähänkin asti osannut ihan itse valita edustajansa. Kun tämä sallitaan edelleen, demokratia toimii ja suojaa ihan itse itseään.

        Ystävällisesti,

        Tapani Tuominen

  22. Mika says:

    Scheinin voisi osoittaa myös kiinnostusta siihen maahantulijoiden asenteisiin. Miksipä ei arvon professori voisi vaikka lanseerata Fundamentalisti-testin maahantulijoille. Testissä voitaisiin tutkia tulijoiden suhtautumista sananvapauteen, uskonnonvapauteen, naisten asemaan, seksuaaliseen häirintään jne. Vai onko kantasuomalaisten nuiva suhtautuminen maahanmuuttajiin suurempi ongelma kuin se, että meillä on rajojemme sisällä 30 000 ulkomaalaista, jotka ovat tulleet tänne lyhyen ajan sisällä mutta emme tiedä oikeastaan mitään heidän asenteistaan?

  23. Martin Scheinin vastaa vielä kerran Tapani Tuomiselle:

    En ole ehdottanut mitään ”asiantuntijaraatia” tai ”asiantuntijaelimiä”, en myöskään mitään seuraamuksia kansanedustajille. Olen yksinkertaisesti tarkoittanut vaalikoneen kaltaista kyselyä jolla mitattaisiin kansanedustajien mielipiteitä ja asenteita. Kyselyn tekeminen ei olisi eduskunnan tai ylipäätään valtiovallan asia. Jos tiedotusvälineet (esim. Yle tai HS) eivät innostu, sen voisi tehdä tutkimuslaitos tai kansalaisjärjestö. Uskon että tällaisen ”rasismimittarin” laatiminen olisi tieteellisesti haastava tehtävä ja että siksi siinä tarvittaisiin eri alojen asiantuntijoita apuna. Kuten olen aiemmin sanonut, kansainvälisesti rasismitutkimus on painottanut syrjinnän uhrin kokemusta ja näkökulmaa. Tuollainen tutkimus on arvokasta, mutta sen tulokset ja menetelmät – esimerkiksi kyselylomakkeet – eivät ole sovellettavissa kun asetelma käännetään toisin päin. Ehkä riittää, että kysytään, kuten Tuominen ehdottaa, viidellä eri tavalla ”oletko rasisti”. Mutta en usko että on triviaalia löytää viisi parasta tapaa esittää tuo kysymys.

    Nimimerkki Mikalle toteaisin, että maailmassa todellakin on monia asioita, jotka kiinnostavat minua. ”Professori jätti kuitenkin mainitsematta X:n” tai ”Scheinin voisi osoittaa kiinnostusta Y:hyn” eivät ole argumentteja. Kävi vain niin, että tällä kertaa päädyin kirjoittamaan Soinista ja rasismista. Miksi niin kävi, on minun asiani. Ensi kerralla kirjoitan jostain muusta asiasta. Mutta todettakoon vielä, että kyllä ”rasismimittari” olisi käytettävissä myös muualla kuin kansanedustajien asenteiden tutkimisessa. Hyvinkin se saattaisi sopia myös maahanmuuttajien asenteiden selvittämiseen.

Trackbacks

  1. […] Perustuslakiblogi/Martin Scheinin: Soiniko ei rasisti? […]

  2. […] seuraten; vuoden 2017 kuntavaalien vaalikoneissa kartoitetaan professori Martin Scheininin ehdotuksen mukaisesti ehdokkaiden muiden mielipiteiden lisäksi myös heidän rasistisia asenteitaan. Maassa […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s