Sote, perustuslakivaliokunta ja asiantuntijalausunnot


Perustuslakivaliokunnan maakunta- ja soteuudistusta koskeva lausunto PeVL 26/2016 vp on saanut julkisuudessa pääosin myönteisen vastaanoton. Yksimielistä lausuntoa on pidetty seikkaperäisenä, hyvin perusteltuna ja valiokunnan rooliin nähden puoluepoliittisista kytkennöistä asianmukaisella tavalla vapaana. Yksimielisyys vallitsee myös siitä, että sote-uudistus on valiokunnan lausunnon jälkeenkin muodossa tai toisessa toteutettava, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä toteutuminen yhdenvertaisesti voidaan taata myös vastaisuudessa. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että valiokunnan perusteellinen kanta tarjoaa uudistuksen jatkokehittelylle kohtuullisen tarkat raamit. Kaikkea ei ole vielä perustuslakivaliokunnankaan mukaan ratkaistu – ei edes nyt käsiteltyjen hallituksen esitysten osalta (ks. lausunnon s. 11)– mutta yleiset periaatteet ovat tarkentuneet.

Myös asiantuntijoihin kohdistettu henkilöön käypä kritiikki on jäänyt nyt taka-alalle. Ihan kaikilta viime vuosina tutuiksi tulleilta tölväisyiltä ei ole vältytty, mutta pääosin keskustelu on ollut asiallista, faktapohjaista ja ennen kaikkea perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteista nousevaa. Lausuntoa on siis luettu ja vain harva on lähtenyt viskomaan kiviä pelkän lopputuloksen tai kuultujen asiantuntijoiden nimien perusteella.

Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei perustuslakivaliokunnan tai sen kuulemien asiantuntijoiden tulkintoihin saisi kohdistaa voimakastakin arvostelua. Lakien perustuslainmukaisuuden valvonnassa on viimekädessä kysymys demokraattisesti valitun lainsäätäjän vallan rajoista ja on tietysti aivan olennaista, että tähän liittyvä vallan käyttö alistetaan kaikissa vaiheissaan kriittiselle keskustelulle.

Julkisuus on yksi keskeisimmistä edellytyksestä tällaiselle kritiikille. Tältä osin lähtökohdat ovat varsin hyvällä mallilla. Valiokunnan lausunnot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne on annettu ja siis jo ennen kuin lausunnon kohteena olevat lakiehdotukset tulevat eduskunnan suureen saliin äänestettäväksi.

Myös valiokunnalle toimitetut asiantuntijalausunnot ovat julkisia ja ne myös julkaistaan valiokunnan lausunnon kanssa samaan aikaan. Vaikka asiantuntijakuulemiset voisivat yhtä hyvin nekin olla julkisia, tällä vaalikaudella eduskunnassa omaksuttu julkaisukäytäntö on selvästi askel oikeaan suuntaan. Asiantuntijainstituutiolla on suomalaisessa järjestelmässä niin suuri merkitys, että sen toiminta on syytäkin saattaa julkisuuden valokeilaan ja tässä suhteessa – niin kauan kuin kuulemiset eivät ole julkisia – valiokunnalle annetut kirjalliset lausunnot ovat tärkein kriittisen tarkastelun kohde.

Maakunta- ja soteuudistuksen yhteydessä perustuslakivaliokunta kuuli poikkeuksellisen määrän asiantuntijoita, joita vielä kuultiin tavallista selvästi useammin. Tämä kertoo paitsi asian mittasuhteista myös siihen liittyvien valtiosääntöoikeudellisten kysymysten määrästä ja merkityksestä. Asia oli poikkeuksellisen haastava myös eri aikaan annettujen ja osin toisiaan täydentävien hallitusten esitysten ja niiden laajuuden vuoksi. Tästä monitahoisuudesta saa hyvän kuvan perustuslakivaliokunnan lausunnon johdannosta.

Perustuslakivaliokunta käsitteli uudistukseen liittyviä esityksiä  8.3.2017—29.6.2017 lähes 60 kokouksessa ja järjesti 34 asiantuntijakuulemista. Merkittävää laadullista muutosta asiantuntijakuulemisessa ei  tapahtunut. Valiokunta kuuli normaaliin tapaan sekä virkansa puolesta asiassa esiintyviä ministeriöiden edustajia että ulkopuolisia, yleensä yliopistojen professoreina tai tutkijoina toimivia asiantuntijoita. Sen sijaan intressitahoja perustuslakivaliokunnalla ei ole eduskunnan muista valiokunnasta poiketen tapana kuulla. Niin ei menetelty nytkään – pois lukien ehkä kuntien ja maakuntien edustajat. Ehkä tästä intressiriippumattomuudestakin johtuu, että jotkut valiokunnan kuulemat ja asian valmisteluun osallistuneet sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat kokivat saaneensa äänensä kuuluville vasta perustuslakivaliokunnassa. Näin siis siitäkin huolimatta, että olivat osallistuneet hallitusten esitysten valmisteluun.

Asiantuntijalausuntojen selaaminen ja löytäminen eduskunnan palvelimelta on jossain määrin hankalaa. Vaikka kaikki lausunnot löytyvät kootusti yhdeltä sivulta, niitä ei ole ryhmitetty mitenkään edes valiokunnan perusteella. Myöskään yksittäisten lausuntojen antamiskontekstia ei ole mainittu, vaikka suurin osa niistä on annettu perustuslakivaliokunnan asiantuntijoille asettamien temaattisten kysymysten pohjalta.

Lausuntojen käytettävyyden helpottamiseksi alle on koottu perustuslakivaliokunnalle toimitetut ulkopuoliset asiantuntijalausunnot temaattisesti ryhmiteltynä ja kutakuinkin siinä järjestyksessä kuin ne on annettu.  Myös asiantuntijoille esitetyt kysymykset on liitetty samaan yhteyteen. Tarpeen mukaan kuulemisesta esitetään myös joitakin yleisiä taustatietoja. On korostettava, etteivät kirjalliset lausunnot ole kuulemismenettelyn koko kuva vaan suullisissa esityksissä ja vastauksissa kansanedustajien kysymyksiin esitetään usein täydentäviä näkökohtia, jotka eivät luonnollisestikaan kirjallisista lausunnoista näy.

Kiinnostuneelle lukijalle vinkiksi: valiokunnan lausunnon lopputulosten kannalta keskeisiä asiantuntijalausuntoja kannattaa etsiä varsinkin 1.6, 7.6. ja 8.6. järjestetyistä kuulemisista. Samalla voi etsiä viitteitä siitä, onko kysymys politikoinnista perustuslailla vaiko sittenkin vain oikeudellisesta argumentaatiosta.

 

Ensimmäiset asiantuntijakuulemiset (4.4.-7.4. /  maakunta- ja sotejärjestämislakiehdotukset)

HE 15/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi

Kommentti: Perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen maakunta- ja sote-järjestämislakia ym. koskevasta hallituksen esityksestä alkoi tavanomaiseen tapaan siten, että lausuntopyynnön kohteena oli periaatteessa koko hallituksen esitys ilman että mahdollisia valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä oli tarkennettu mitenkään. Samalla lausuntopyynnössä kuitenkin ilmoitettiin, että valiokunnan tarkoituksena oli jatkaa asiantuntijakuulemisia hallituksen esityksestä 15/2017 vp vielä sen jälkeen, kun valinnanvapautta koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle. Tämän vuoksi tarkastelussa oli kutsun mukaan ”erityisesti se osa hallituksen esityksestä, jota [asiantuntijat pitivät] mahdollisena arvioida ilman täsmällistä tietoa valinnanvapauslainsäädännön sisällöstä.”

 

Teema: Kunnan ja maakunnan itsehallinto (19.-21.4.)

Ensimmäisen kuulemiskierroksen jälkeen valiokunta siirtyi temaattisiin kuulemisiin, jotka perustuivat asiantuntijoille osoitettuihin erityiskysymyksiin. Samalla korostettiin, ettei lausunnoissa ollut tarpeen toistaa jo aiemmin esitettyjä kantoja, mikäli niihin oli vastattu jo aiemmin.

Esitetyt kysymykset:

Voimaanpanolakiehdotuksen 4 luvussa säädetyn seurauksena kuntien irtainta omaisuutta sekä sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen kuntayhtymissä oleva, viime kädessä kuntien omistukseen kuuluva omaisuus siirtyisi maakunnan omistukseen. Ottaen huomion tämän kutsun liitteenä oleva valtiovarainministeriön lisäselvitys, perustuslakivaliokunta pyytää kannanottoanne seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mikä on kunnan asukkaiden itsehallinnon suojan merkitys omaisuusjärjestelyiden kannalta ja voidaanko omaisuuden siirto yhtäältä kunnilta maakunnille ja toisaalta maakunnilta edelleen maakuntien määräämisvallan ulkopuolella olevalle osakeyhtiölle toteuttaa korvauksetta itsehallinnon suojaa loukkaamatta (voimaanpanolakiehdotuksen 4 luvun 31 §)?
  2. Miten hallituksen ehdottama kunnallisen tuloveroprosentin määritteleminen lailla suhtautuu perustuslain vaatimuksiin kunnallisen itsehallinnon sisällöstä?
  3. Perustuslaki tuntee erilaisia itsehallinnon muotoja, jotka poikkeavat toisistaan itsehallinnon elementtien ja luonteen suhteen. Perustuslakivaliokunta pyytää tarkempaa arviotanne perustuslain 121 §:n 4 momentissa tarkoitetun itsehallinnon sisällöstä. Erityisesti valiokunta pyytää perusteltua kantaa siihen, mikä merkitys maakuntien ns. yleisen toimialan ja verotusoikeuden puuttumiselle on annettava.

 

Teema: Ahvenanmaan itsehallintoa koskevat erityiskysymykset (20.4.)

 Esitetyt kysymykset:

  1. Tulisiko Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen olla olemassa ennen kuin eduskunta päättää lakiehdotuksen hyväksymisestä
  2. Onko myös itsehallintolain 47 §:n 4 momentin edellytysten täyttyminen edellytys ehdotetulle sääntelytavalle?
  3. Miten Ahvenanmaan verohyvitys suhtautuu Ahvenanmaan itsehallintoon?
  4. Miten arvioisitte verohyvityksen ja sen tosiasiallisen vähentymisen/poistumisen merkitystä perustuslain ja Ahvenanmaan itsehallinnon kannalta?

 

Teema: Työ- ja virkaehtosopimussääntely (2.5.-5.5.)

 Esitetyt kysymykset:

Perustuslakivaliokunta pyytää arvioimaan työ- ja virkaehtosopimussääntelyä perustuslain kannalta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksen säätämisjärjestysperustelut (s. 687-688) ovat osin puutteelliset ja valtiosääntöoikeuden kannalta merkityksellisiä asioita on käsitelty voimaanpanolain henkilöstöä koskevan luvun perusteluissa.

 

Teema: Asetuksenantovaltuudet (9.5.)

 Esitetyt kysymykset:

Perustuslakivaliokunta pyysi arvioimaan hallituksen esityksen sisältämiä asetuksenantovaltuussäännöksiä, jotka oli koottu kutsun liitteenä olevaan ministeriöiden lisäselvitykseen.

 

Teema: Vaaleja koskeva sääntely kansanvaltaisuuden, kansalaisten vaikuttamisen ja demokratian kannalta (11.5.)

 

Valinnanvapauslaki, ensimmäiset asiantuntijakuulemiset (17.5-.1.6.)

HE 47/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Kommentti: Hallituksen valinnanvapauslakiesitys annettiin eduskunnalle 9.5. Tämänkin esityksen osalta kuuleminen aloitettiin tavanomaisella tavalla siten, että lausuntopyyntö koski ensivaiheessa koko hallituksen esitystä.

 

Teema: kielelliset oikeudet (31.5.)

 

Sote-alan asiantuntijoiden kuuleminen (1.6.)

Kommentti: Perustuslakivaliokunta järjesti 1.6. laajan kuulemisen, johon oli kutsuttu sote-alan asiantuntijaprofessoreita. Valiokunta varasi perustuslakivaliokunnan asiantuntijoille mahdollisuuden osallistua kokoukseen. Tarkoituksena on lähinnä tarjota mahdollisuus kuulla sote-asiantuntijoiden kantoja esityksestä ja tarvittaessa osallistua keskusteluun. Tällä perusteella kokoukseen osallistuivat muiden kutsuttujen ohella Mikael Hidén, Juha Lavapuro ja Janne Salminen.

 

Teema: Valinnanvapauslain suhde perustuslaissa turvattuihin oikeuksiin riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin (7.-8.6.) 

Kommentti: Sote-alan asiantuntijakuulemisen jälkeen perustuslakivaliokunta järjesti laajan asiantuntijakuulemisen, jota varten kuultaville toimitettiin lisämateriaalina valiokunnalle toimitetut sote-alan asiantuntijoiden lisäselvitykset sekä valiokunnan valtioneuvostolta perustuslain 47 §:n 2 momentin mukaisesti nimenomaisesti edellyttämän lisäselvityksen uudistukseen liittyvien eri esitysten kokonaisvaikutuksista (ks. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/PeVP_47+2017.aspx) sekä sen toimeenpanon toteuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä ja niiden aikatauluista (ks. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/PeVP_48+2017.aspx. ) Selvitykset toimitettiin 2.6. (ks. alla).

Kuulemispyyntöä täsmennettiin lisäksi seuraavasti: ”Hallituksen esityksen hyväksyttävyys suhteessa perustuslakiin ja käsiteltävyys tavallisen lain säätämisjärjestyksessä edellyttää sitä, että ehdotettava lainsäädäntö turvaa valtakunnallisesti yhdenvertaisella tavalla oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja luo puitteet sille, että väestö on maan eri osissa yhdenvertaisella tavalla hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden piirissä. Arvioinnissa on tällöin kiinnitettävä huomiota myös ehdotuksen tosiasiallisiin vaikutuksiin sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumisessa eri väestöryhmien kesken sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja ryhmien tilanne on arvioitava lakiehdotuksen vaikutusten näkökulmasta. Suhdetta perustuslakiin on siten tarpeen tarkastella rinnakkain hallituksen esityksen vaikutusarvioinnin kanssa (HE 47, s. 251). Valiokunta pyytää hallituksen esityksistä ilmenevien tietojen ja saamanne lisämateriaalin perusteella vastaustanne edellä todettuun säätämisjärjestystä koskevaan kysymykseen.”

Nämä kuulemiset muodostuivat ainakin perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella asian ratkaisemisen kannalta merkitykseltään keskeisiksi.

02.06.2017 valtioneuvosto Lisäselvitys 1 

02.06.2017 valtioneuvosto Lisäselvitys 2 

02.06.2017 valtioneuvosto Lisäselvitys 3 

 

Teema: valinnanvapauslakiehdotuksen suhde perustuslain 124 §:ään aikaisempaa yksityiskohtaisemmalla tasolla.  

Asiantuntijoiden toivottiin erityisesti ottavan kantaa seuraaviin kysymyksiin tai joihinkin niistä:

  1. Täyttyykö perustuslain 124 §:stä johtuva vaatimus tehtävän antamisesta lailla tai lain nojalla – erityisesti onko valinnanvapauslain 15 § tältä kannalta riittävän täsmällinen ja miten 15 §:n 2 momentin 12 kohdassa maakunnalle osoitettu päätösvalta suhtautuu vaatimukseen?
  2. Vaarantaako ehdotettu hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle perusoikeuksia – huomiota pyydetään kiinnittämään tässä yhteydessä ennen muuta muihin kuin perustuslain 19 §:ssä turvattuihin oikeuksiin (esim. asian käsittelykieli sosiaalihuollossa)?
  3. Onko oikeusturvasta ja muista hyvän hallinnon vaatimuksista huolehdittu säännösperusteisesti asianmukaisella tavalla? Ovatko esimerkiksi säännökset tuottajien valvonnasta sekä muutoksenhausta ja muista oikeusturvajärjestelyistä tältä kannalta riittäviä?
  4. Onko ehdotetussa julkisen hallintotehtävän antamisessa muulle kuin viranomaiselle mukana sellaisia tehtäviä, jotka muodostuvat merkittäväksi julkisen vallan käytöksi?
  5. Miten valinnanvapauslain 38 §:ssä säädetty mahdollisuus hankkia palvelutuotantoa muilta palveluntuottajilta suhtautuu perustuslain 124 §:stä johtuviin edellytyksiin tehtävän edelleen siirtämiselle (subdelegoinnille) (ks. esim. PeVL 6/2013 vp)?
  6. Onko hallinnon yleislakien soveltumisesta yhtäältä suoran valinnan palveluja tuottaviin sosiaali- ja terveyskeskuksiin ja suunhoidon yksikköihin ja toisaalta asiakassetelipalveluiden tuottajiin ja alihankintana tuotettujen palveluiden tuottajiin (38 § 2 mom.) huolehdittu asianmukaisella tavalla?

 

HE 52/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (20.6.)

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/HE+52/2017

 

Teema: oikeusturvajärjestelyt esityksissä (21.6.)      

 

19.6. Valtiosääntöoikeudellisten kuulemisten päättäminen.

Kommentti: Asiantuntijoille toimitetussa kutsussa todettiin, että valiokunnan tarkoituksena on päättää asiakokonaisuuden asiantuntijakuuleminen. Valiokunta varasi asiantuntijoille mahdollisuuden lausua vielä kerran esityskokonaisuuden keskeisistä ongelmakohdista suullisesti. Valiokunnan käsittelyn on tarkoitus edetä siten, että STM:stä kutsuttu virkamies saattaa valiokunnan tietoon keskeisinä pitämänsä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen perusteet. Asiantuntijoiden rooli on ennen kaikkea vastata asian käsittelyssä esillä tuleviin kysymyksiin.

Valiokunnalle ei enää tässä vaiheessa pitänyt lähettää kirjallista lausuntoa.

Kokouksen pöytäkirja

 

Teema: EU-oikeus.

Valiokunta järjesti vielä yhden asiantuntijakuulemisen, jossa käsiteltiin yhtiöittämisvelvollisuuden suhdetta EU-oikeuteen.

Näiden asiantuntijalausuntojen ohella valiokunta sai suuren määrän kirjallisia selvityksiä mm. ministeriöiltä, kuntien edustajilta ja eräiltä muilta tahoilta. Nämä selvitykset löytyvät eduskunnan sivuilta osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_15+2017_asiantuntijalausunnot.aspx

 

/JL

Trackbacks

  1. […] viime perustuslakiblogauksessa todettiin, perustuslakivaliokunnan maakunta- ja soteuudistusta koskeva lausunto PeVL 26/2016 vp on […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s