Martin Scheinin: EU:n asetusehdotus verkkovalvonnasta loukkaa sananvapautta


Euroopan parlamentin käsittelyssä on komission 12.9.2018 julkaisema ehdotus EU-asetukseksi tietoverkossa tapahtuvan terroristisen aineiston levittämisen estämisestä. EU:n jäsenvaltioiden hallitusten EU:n neuvostossa 6.12.2018 hyväksymä yhteinen kanta (ks. myös sen oikaisu) muutoksista komission ehdotukseen on myös julkaistu. Asia on Euroopan parlamentin LIBE-komitean käsittelyssä. Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta ehti juuri EU:n neuvoston kokouksen alla antamaan hankkeesta lausunnon (ks. PeVL 43/2018 vp).

Asiaan liittyy merkittäviä EU:n jäsenvaltioiden keskinäissuhteisiin ja suvereniteettiin liittyviä ulottuvuuksia. Kun tämä kirjoitukseni keskittyy “terroristisen sisällön” käsitteeseen ja sananvapauteen, sivuutan ne lyhyesti. Kukin EU:n jäsenvaltio nimeäisi yhden tai useamman ns. toimivaltaisen viranomaisen, joka voisi antaa palvelutarjoajille verkkosisältöä koskevia poistomääräyksiä. Suomalaisen palveluntarjoajan olisi poistettava tällaisen määräyksen nimeämä tietosisältö yhden tunnin kuluessa määräyksen saatuaan, tulipa määräys sitten Kroatiasta, Espanjasta tai mistä hyvänsä EU-maasta. Poistomääräysten rinnalle luotaisiin myös pehmeämpiä mekanismeja, kuten palveluntarjoajien huolellisuusvelvoite ja ennakoivat toimenpiteet, toimivaltaisten viranomaisten antamat ei-velvoittavat ilmoitukset ja eri maiden viranomaisten välinen konsultaatiomenettely. Kansallisella lailla määriteltäisiin palveluntarjoajiin kohdistettavat sanktiot, siten että taloudellinen sanktio voisi olla enintään 4 % palveluntarjoajan edellisen vuoden liikevaihdosta. Rakennelma on monimutkainen, mutta sen ytimenä on asetusehdotuksen 4 artiklan mukainen hallinnollisten viranomaisten selkeä ja ehdoton toimivalta määrätä nettiaineisto poistettavaksi tunnin kuluessa, olivatpa palveluntarjoaja ja ao. viranomainen samassa tai eri EU-maassa. On täysin aiheellista kyseenalaistaa koko tämä rakennelma, ja asiasta käydäänkin laajasti kriittistä keskustelua.

Vähemmälle huomiolle tuntuu jääneen “terroristisen sisällön” määrittely asetuksessa, ehkä sen takia, että tältä osin viitattaisiin EU:n melko tuoreeseen direktiiviin terrorismin torjunnasta, jossa muun muassa on jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöä sitovalla tavalla määritelty terrorismirikokset. Helposti jää huomaamatta, että rikoksen tunnusmerkistön toteutumisen tutkinta, syyttäminen ja toteennäyttö oikeudenkäynnissä on aivan eri asia kuin hallinnollisen viranomaisen antama poistomääräys pelkästään aineiston välittömästi ihmisaistein havainnoitavan tai algoritmien avulla tunnistettavan sisällön perusteella. Siksi ydinongelmaksi asetusehdotuksen arvioinnissa muodostuu, että sen terroristisen sisällön määritelmä sisältää paljon elementtejä, jotka eivät edes koske ilmaisun sisältöä vaan mahdollisten rikosten sellaisia tunnusmerkkejä, joiden täyttymistä ei ole mahdollista arvioida pelkästään viestin itsensä pohjalta. Jos taas vertaan ehdotusta rikosprosessiin, se mikä rikosepäilynä johtaisi paikallispoliisin sisäiseen harkintaan esitutkinnan käynnistämisestä (on aihetta epäillä rikoksen tapahtuneen), laukaisee tässä toisesta EU-maasta saapuvan ehdottoman määräyksen heti poistaa internetistä jokin tietosisältö.

Lainaan neuvoston hyväksymää versiota asetusehdotuksen 2 artiklan 5 kappaleesta:

5) ’terroristisella sisällöllä’ [tarkoitetaan] aineistoa, joka voi edistää̈ direktiivin (EU) 2017/541 3 artiklan 1 kohdan a–i alakohdassa luetteloitujen tahallisten tekojen tekemistä̈ niin, että̈ siinä

aa) uhataan tehdä terrorismirikos;

a) yllytetään terrorismirikoksiin tai puolletaan niiden tekemistä […] esimerkiksi ihannoimalla terroritekoja […] ja siten aiheutetaan tällaisten […] tekojen toteuttamisen vaara;

b) kannustetaan yksittäisiä henkilöitä tai henkilöryhmiä tekemään […] terrorismirikoksia tai edistämään niitä;

c) edistetään terroristiryhmän toimintaa, erityisesti kannustamalla yksittäisiä henkilöitä tai henkilöryhmiä osallistumaan direktiivin (EU) 2017/541 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun terroristiryhmän harjoittamaan rikolliseen toimintaan tai tukemaan […] sitä;

[d)] annetaan ohjeita menetelmistä tai tekniikoista terrorismirikosten toteuttamiseksi;

Olen yllä kursivoinut ne kohdat, jotka ovat selkeästi ongelmallisia sananvapauden kannalta. Tekstin, valokuvan, pilapiirroksen, elokuvan, videon tai äänitallenteen terrorismia palvelevan luonteen arviointi yksin tuon aineiston ilmiasun perusteella on mahdoton tehtävä. Arviointi voi perustua vain asiayhteyden ja sisällöntuottajan (esimerkiksi kirjoittajan) tarkoitusperien huolelliseen tutkimiseen. Rikossyytteen valmistelu ja käsittely tuomioistuimessa mahdollistaa tuon tutkinnan, kun taas algoritmien avulla tai ihmissilmin tehtävä internetin seulonta ei. Kansallinen viranomainen voi jossakin määrin tuntea sen kontekstin, jossa jokin viesti esitetään, kun taas toisen EU-maan viranomaisen mahdollisuudet myös tältä osin ovat vähäiset.

Havainnollistan asiaa äskeisten kursivointien selityksin.

a-kohdan osalta selkeää on vain sen alku, yllyttäminen terrorismirikokseen. Jo sen osalta joudutaan kuitenkin ongelmiin, jos algoritmin tai analyytikon pitää tunnistaa, aiheutuuko tuollaisesta yllyttämisestä objektiivinen vaara, että joku toinen henkilö sen vuoksi tekee terrorismirikoksen. Se, mikä rikosprosessissa on teon tunnusmerkistön toteennäytettävä osa, muuttuu tässä olettamaksi ja siksi asiallisesti merkityksettömäksi soveltamisalan rajoituksena. Muotoiluun sisältyy myös toinen olettama siitä, että terroritekojen ”ihannointi” olisi terrorismirikokseen yllyttämisen muoto. Esimerkiksi Espanjassa pelkkä terrorismista tuomittujen henkilöiden valokuvien esillä pito, ilman sanallisia kommentteja, on tullut arvioiduksi terroritekojen ihannointina. Algoritmi voi tunnistaa ”ihannoinniksi” myös kaunokirjallisen, kuvallisen, tieteellisen tai journalistisen ilmaisun, jossa on käsitelty terrorismia, esimerkiksi tiettyä todellista tai fiktiivistä henkilöä.

c-kohdan suurin ongelma liittyy ”terroristiryhmän tukemisen” tunnistamiseen. EU:n terrorismidirektiivi määrittelee terroristiryhmän sen jäsenten tulevaisuudessa tapahtuviksi suunnittelemien rikosten perusteella. Se ei nimeä terroristiryhmiä eikä edellytä, että ryhmä on ehtinyt tehdä ainuttakaan terroritekoa. Tuomioistuin voi ehkä arvioida sille esitettyä näyttöä ja tuomita henkilön terroristiryhmään kuulumisesta. Mutta hallinnollinen viranomainen ei millään voi tunnistaa, onko jokin kuvallinen tai sanallinen ilmaisu terroristiryhmän tukemista. Viittaan taas Espanjaan esimerkkinä: kun ETA on ollut paitsi terroristijärjestö myös separatistinen poliittinen organisaatio itsenäisen Baskimaan luomiseksi, kaikkia ilmaisuja baskien itsemääräämisoikeuden puoltamiseksi on voitu kohdella terroristijärjestön tukemisena. Myös tältä osin asetusta voitaisiin soveltaa kaunokirjalliseen, tieteelliseen tai journalistiseen ilmaisuun, jossa on käsitelty terrorismia, esimerkiksi tiettyä terroristijärjestöä. Tai jos vain terroristijärjestön kanssa yhteiset poliittiset tarkoitusperät (ilman mitään yhteyttä terrorismin hyväksymiseen keinona) riittävät algoritmien laukaisemiseen, vaarassa ovat myös poliittiset puolueet tai vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen edunvalvonta.

d-kohdan”ohjeet” menetelmistä tai tekniikoista terrorismirikosten tekemiseen voivat nekin tulla vastaan kaunokirjallisen, tieteellisen tai journalistisen ilmaisun yhteydessä. Pelkkä raportointi terroriteoista voisi johtaa poistomääräykseen, samoin kuin todistusaineiston kokoaminen niistä. Terrorismin käsittely romaanissa tai jännityselokuvassa ei ole mahdollista ilman yksityiskohtaisia kuvauksia siitä, miten juonen keskeiset tapahtumat etenevät. Aseiden, räjähdysaineiden ja myrkyllisten kemikaalien valmistajat puolestaan tuottavat kaupallisiin tarkoituksiin markkinointiaineistoa ja käyttöohjeita. Eri maiden asevoimilla ja poliisiviranomaisilla on osin julkista koulutusaineistoa voimankäytön menetelmistä.

EU:n asetusehdotus vaarantaa toimittajien, tutkijoiden, kirjailijoiden, valokuvaajien, pilapiirtäjien, elokuvantekijöiden ja monien muiden sananvapauden.

Martin Scheinin, professori
Twitter: @MartinScheinin (englanniksi) ja @MartinScheininF (suomeksi)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s