Jukka Snell: Muutama sana valtiontukien ilmoittamisesta EU-oikeuden näkökulmasta


Julkisuudessa on keskusteltu paljon valtiontukien ilmoittamisesta eli notifikaatiosta. Keskustelu on ollut paikoin sekavaa. Voi olla syytä selittää oikeudellinen kehikko lyhyesti.

Sääntely: SEUT 107(1) artikla lähtökohtaisesti kieltää valtiontuet, joskin komissiolla on valta hyväksyä tukia. SEUT 108(3) artikla asettaa jäsenvaltioille velvollisuuden ilmoittaa tuen maksamista koskevat suunnitelmat ennakolta komissiolle. Ilmoitusmenettelystä säädetään tarkemmin erityisesti neuvoston asetuksessa(EU) 2015/1589 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (kodifikaatio) EUVL L248/9 ja komission asetuksessa(EU) 2015/2282 asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta valtiontuen ilmoituslomakkeiden ja tietolomakkeiden osalta EUVL L325/1.

Lainsäädäntö on saatavilla osoitteesta http://ec.europa.eu/competition/state_aid/legislation/rules.html.

Ilmoitusmenettely: Komission asetukseen sisältyy liite I, jossa on menettelyssä käytettävä ilmoituslomake. Sen kansalliset virkamiehet täyttävät tehdessään ilmoituksen. Lomakkeessa on neljä mahdollista ilmoituslajia. Niistä viimeinen, eli d-kohta, soveltuu, jos jäsenvaltio ilmoittaa toimenpiteen, jonka se ei katso olevan valtiontukea, mutta josta ilmoitetaan komissiolla oikeusvarmuuden vuoksi.  Tätä kutsutaan usein oikeusvarmuusilmoitukseksi ja on siis yksi ilmoitusmenettelyn alalajeista.

Kun ilmoitus on tehty, aloittaa komissio ilmoituksen alustavan tutkinnan. Tämä tulee saattaa päätökseen kahden kuukauden määräajassa, joskin alustavassa menettelyssä voi kulua kauemmin, mikäli jäsenvaltiolta tarvitaan lisää tietoja. Alustavan tutkinnan päätteeksi komissio voi todeta, että ilmoitettu toimenpide ei ole tukea, päättää, että ilmoitettu tuki soveltuu sisämarkkinoille, tai se voi käynnistää muodollisen tutkintamenettelyn, mikäli sillä on epäilyjä tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Muodollisessa tutkintamenettelyssä voi kestää pitkään ja sen päätteeksi komissio tekee lopullisen ratkaisun tuen hyväksymisestä tai kieltämisestä.

Täytäntöönpanokielto: Ilmoitusmenettelyyn sisältyy täytäntöönpanokielto, josta säädetään sekä SEUT 108(3) artiklassa että neuvoston asetuksen 3 artiklassa. Sen mukaan tukea ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin komissio on tehnyt päätöksen tuen hyväksymisestä. On tärkeä huomata, että kielto koskee nimenomaan tuen käyttöönottamista. Niinpä on esimerkiksi sallittua päättää tuesta, kunhan selkiytetään, että tuki voidaan toteuttaa vasta komission hyväksynnän jälkeen. Näin tapahtui esimerkiksi asiassa Itävalta v komissio.[1] Mikäli mahdollisesta tuesta on tehty komission asetuksen d-kohdan mukainen oikeusvarmuusilmoitus, täytäntöönpanokielto alkaa, jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen päättää käynnistää muodollisen tutkintamenettelyn. Muodollisen tutkintamenettelyn alusta saakka on myös kansallisten tuomioistuinten aina lähdettävä siitä, että kyseessä on valtiontuki SEUT 107(1) artiklan merkityksessä.[2]

Jukka Snell
Professori

[1]Asia C-99/98 EU:C:2001:94, 39-44.

[2]Ks. asia C‑284/12 Deutsche LufthansaEU:C:2013:755.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s