Perustuslakivaliokunta vuoden 2019 valtiopäivillä


Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti tänään työskentelynsä vuoden 2019 valtiopäivillä. Tilastojen valossa vaalikauden ensimmäiset valtiopäivät sujuivat perustuslakivaliokunnan työssä samaan tapaan kuin edellisen vaalikauden ensimmäiset valtiopäivät.

Valiokunta kokoontui 37 kertaa eli eduskunnan valiokuntien joukossa melko aktiivisesti. Paperit eivät kuitenkaan vielä kerääntyneet valiokunnan pöydälle sellaisiksi pinoiksi, joita vaalikausien viimeisillä valtiopäivillä otetuissa valokuvissa on nähty. Rivakasti perustuslakikontrollia harjoittanut perustuslakivaliokunta antoi valtiopäivillä 5 mietintöä ja 17 lausuntoa.

Yleiskuvan perustuslakikontrollin kohteena tällä hetkellä oleviin asioihin saa katsahtamalla siihen, millaisia asioita perustuslakivaliokunta on vuoden 2019 valtiopäivillä käsitellyt lausunnoissaan. Eniten valiokuntaa työllisti tietosuojaan, tiedonsaantioikeuksiin ja tietojen luovutukseen liittyneet asiat, joita koskevaa kokonaisuutta se käsitteli ainakin neljässä lausunnossaan (PeVL 17/2019, PeVL 15/2019, PeVL 12/2019, PeVL 7/2019). Kotirauhaa koskevat asiat olivat esillä ainakin kolmessa lausunnossa (PeVL 12/2019, PeVL 9/2019, PeVL 6/2019).

Ainakin kahdessa lausunnossa käsiteltiin hallinnollisia sanktioita (PeVL 13/2019, PeVL 12/2019), valituslupajärjestelmää (PeVL 16/2019, PeVL 11/2019), julkisen tehtävän antamista yksityiselle (PeVL 15/2019, PeVL 6/2019), asetuksenantovaltuuksia (PeVL 9/2019, PeVL 3/2019) ja kunnallista itsehallintoa (PeVL 9/2019, PeVL 5/2019). Lisäksi esillä olivat ainakin yhdessä lausunnossa elinkeinovapaussananvapaus, Euroopan ihmisoikeussopimuksen sisällön selventäminenikäsyrjintä ja automatisoitu päätöksenteko.

Tämän pikaisen katsauksen perusteella voi todeta, ettei suomalainen perustuslakikontrolli kohdistu tällä hetkellä mihinkään yksittäiseen kysymykseen – kuten julkisessa keskustelussa toisinaan väitetään. Sen sijaan sen kohteena on laaja joukko erilaisia valtiosääntökysymyksiä, mikä kertoo järjestelmän toimivuudesta.

Jo pidemmän aikaa perustuslakivaliokunta on joutunut kiinnittämään valtioneuvoston huomiota hyvän lainvalmistelutavan noudattamiseen. Vaikka valtaosa valiokunnan käsittelemistä hallituksen esityksistä oli hyvin laadittuja, aivan puhtaita papereita valtioneuvosto ei saanut tälläkään kerralla. Onkin toivottavaa, että valtioneuvosto ottaisi saamastaan sapiskasta opikseen. Hallituksen esitykseen asianmukaisesti laadittu esityksen suhdetta perustuslakiin käsittelevä jakso muodostaa pohjan esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnille: jos jakson tarpeellisuudesta on epävarmuutta, on lainvalmistelijan syytä pikemminkin kirjoittaa jakso kuin jättää se kirjoittamatta.

Tässä vaiheessa on aika kiittää kaikkia perustuslakivaliokunnan työskentelyyn vuoden 2019 valtiopäivillä osallistuneita heidän työstään perus- ja ihmisoikeuksien sekä perustuslain noudattamisen eteen. Perustuslakiblogissa julkaistaan eduskunnan pian alkavan joulutauon aikana  kirjoituksia, joissa analysoidaan tarkemmin perustuslakivaliokunnan keskeisimpiä vuoden 2019 valtiopäivillä antamia lausuntoja.

PR

Comments

  1. Esko Kärkäs says:

    Kiiteltäköön perustuslakivaliokuntaa, pääosin hyvistä syistäkin, mutta sen ja koko eduskunnan akilleen kantapää on tämä ikiainainen: Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virastojen päätösten laadunvalvonta. Niitä olevinaan valvotaan, kun virastot antavat vuosittain kertomukset toiminnastaan. No niissähän ne kertovat vain mitä itse haluavat tuoda esiin. Edes pistokokeellisesti vältetään ottamasta esiin yhtäkään yksittäistapausta, vaikka esimerkiksi OKA Paavo Nikula aikanaan tätä puheenvuorossaan eduskunnassa ehdotti. Valiokunta erityisesti saa kansalaiskirjeissä koko ajan hyvin rankkaa palautetta laillisuusvalvojista, jopa syyttämispyyntöjä ja rikosilmoituksia. Hallussani on näistä tiedot vuosilta 2005-2006. Ahdingossaan valiokunta on nyt ottanut käyttöön menettelyn, jonka myötä nämä ns. kansalaiskirjeet muuttuvat salaisiksi asiakirjoiksi. Kun aiemmin kirjeet tuotiin aika ajoin valiokunnan tietoon ja merkittiin pöytäkirjaan, niin nyt tiedoksiantomerkintää ei pöytäkirjaan tehdä. Näin kansalaiskirjeet eivät ole ”valiokunnan asiakirjoja”. Valiokunnan asiakirjat ovat julkisia. ”Mustaan aukkoon” pudonneita kansalaiskirjeitä ei ole mahdollista saada nähtäväksi.

  2. Kommenttiini edellä lisään tiedon perustuslakivaliokunnan lokakuun 2019 YKSIMIELISESTÄ ”päätöksestä”: ”Kansalaiskirje ei johda asian vireilletuloon valiokunnassa.” Tämähän ei pidä paikkaansa, ja on kansanedustajan oikeuksia hämäävä päätös. Yksikin valiokunnan jäsen saa asian kuin asian keskusteluun valiokunnassa ja enemmistö sen valiokunnan käsittelyyn.

    Pidän erittäin hämmästyttävänä sitä, että edellä mainittu kansalaiskirjeiden salaaminen ja sen toteutustapa eivät saa täällä mitään kommentointia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s