Martin Scheinin: Valmiuslain käyttöönottoasetuksesta (täydennys edelliseen valtioneuvoston kokousaineiston 16.3. valossa)

Kun eilisen valtioneuvoston yleisistunnon aineisto tuli julkiseksi, ilmeni, että valmiuslaki ollaan ottamassa käyttöön paitsi sen 3 §:n 5 kohdan (tartuntatauti) myös 3 kohdan (talouskriisi) nojalla. Tällä ratkaisulla hallitus on toteuttamassa sen tyypillisen virheen, joka aina liittyy kriisilainsäädäntöön ja jonka vuoksi kriisilainsäädäntöä on vastustettu: kiusaus säädetyn kriisilain käytölle ohi sen omien edellytysten on liian suuri, ja tarjolla olevien valtuuksien väärinkäyttö on aina vaarana.

Lainaan valtioneuvoston taustamuistion perusteluja myös 3 kohdan käyttöönotolle:

”Kun edellä mainittujen tekijöiden lisäksi yritysten ja kotitalouksien taloudellinen epävarmuus kasvaa, ei voida poissulkea talouden itseään vahvistaa negatiivistä kierrettä. Tässä tilanteessa väestön toimeentulon ja talouselämän toiminnan perusteiden turvaamiseksi saattaa syntyä tarve poikkeuksellisiin toimiin, joilla turvataan mm. välttämättömyyshyödykkeiden tuotanto ja saatavuus.” (Ks. Muistio)

Siis ”ei voida poissulkea” ja ”saattaa syntyä tarve”. Ristiriita valmiuslain 3 §:n 3 kohdan käyttöönottoedellytyksen ja lain perusperiaatteiden kanssa on ilmeinen. Suomi ei ole 3 kohdan mukaisessa tilanteessa, ja valmiuslaki ei ole otettavissa käyttöön tuon kriisityypin perusteella.

Ja vielä lainaus saman muistion kokonaisarviosta:

”Lisäksi kokonaisarvo on, että kyseessä on väestön toimeentuloon ja maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat.”

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on tekemässä suuren virheen, jonka vain eduskunnan perustuslakivaliokunta voi nyt estää.

 

Martin Scheinin
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori
European University Institute (Firenze, Italia)
Twitter @MartinScheininF (suomeksi), @MartinScheinin (englanniksi)