Martin Scheinin: Suomen perusoikeusjärjestelmä on pettämässä koronakriisin oloissa


En kirjoita tätä kevyin mielin. Valmiuslain 17.3. tapahtuneesta käyttöönotosta on maan hallituksen ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan toiminnan takia muodostumassa vakava uhka Suomen korkeatasoiselle perusoikeusjärjestelmälle. Perustuslakivaliokunnan ensimmäiset mietinnöt valmiuslain soveltamisasetuksista (PeVM 4/2020 vp ja PeVM 5/2020 vp) osoittavat, että perustuslakivaliokunta hyväksyy hallitukselle yleisen toimivallan asetuksella poiketa mistä hyvänsä perusoikeudesta, kunhan perustuslakivaliokunta itse varsin abstraktille tasolle jäävän jälkikontrollin kautta katsoo, ettei asetusta ole kumottava. Oikeudellinen perusoikeuskontrolli on korvautumassa poliittisella: avainasemaan nousee kysymys, saavatko hallituksen toimet valmiuslain nojalla opposition – tai ainakin Kokoomuksen – tuen.

Tähän tilanteeseen on jouduttu sen vuoksi, että vuoden 2011 valmiuslaki kirjoitettiin perusoikeuksia poikkeusoloissa koskevan perustuslain 23 §:n alkuperäisen (1999) sanamuodon aikana, mutta valmiuslain säätämisprosessin (2008-2011) rinnalla mainittua perustuslainsäännöstä muutettiin suopeammaksi perusoikeuspoikkeuksille myös muiden kuin ei-sotilaallisten kriisien yhteydessä. Seuranneiden lähes kymmenen vuoden aikana valmiuslakia ei ole sen paremmin sovellettu kuin uudistettu, ja isot kysymykset ovat ikään kuin roikkuneet ilmassa.

Valmiuslain käyttöönottoasetuksia koskeneisiin perustuslakivaliokunnan mietintöihin sisältyi perustuslain 23 §:n referointi, ilman oikeudellisia johtopäätöksiä suhteessa käyttöönottoasetusten nojalla annettavien soveltamisasetusten sisältöön ja jälkikontrollin perusteisiin. Kun tässä blogissa kommentoitiin myötäsukaisesti valiokunnan tuolloin johtopäätöstasolla tekemiä tärkeitä ja pääosin lupaavia linjauksia, ei lähdetty spekuloimaan, mikä merkitys valiokunnan viittauksella perustuslain 23 §:ään saattaisi olla.

Nyt ensimmäisten soveltamisasetusten arvioinnin jälkeen on selvinnyt, että perustuslakivaliokunta on lähtenyt linjalle, että valmiuslain soveltamisasetuksia arvioidaan abstraktisti perusoikeuspoikkeuksina perustuslain 23 §:n nojalla eikä – vähintäänkin ensisijaisesti ja aina asian salliessa jopa yksinomaisesti – perusoikeusrajoituksina joiden tulee täyttää samat hyväksyttävyysehdot joita ilman poikkeusoloja vaadittaisiin lain muodossa toteutettavilta perusoikeusrajoituksilta. Asetusten taustamuistioihin ei sisältynyt perusoikeusvaikutusten arviointia. Sitä ei edellyttänyt oikeuskansleri valtioneuvostossa, eikä sitä edellytä myöskään eduskunnan perustuslakivaliokunta jälkitarkastusta harjoittaessaan.

Muodostunut tilanne vaarantaa perusoikeudet. Jo tartuntatautikriisin nojalla voidaan nyt asetuksella säätää poikkeuksia mm. liikkumisvapaudesta (PL 9 §), kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta (PL 13 §), oikeudesta valita työnsä (PL 18 §), omaisuuden suojasta (PL 15 §), sivistyksellisistä oikeuksista (PL 16 §), oikeudesta sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin (PL 19 §), sekä yhdenvertaisuudesta ja lapsen oikeuksista (PL 6 §). Jos koronakriisi ja sen torjuntatoimet johtavat talouskriisiin ja valmiuslaki otetaan käyttöön myös tuon toisen kriisityypin nojalla, mahdollisten perusoikeuspoikkeusten ala laajenee vielä huomattavasti.

Ainoaksi perälaudaksi näyttävät jäävän Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet. Perustuslain 23 § edellyttää, että kriisiolojen perusoikespoikkeukset aina ”ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia”. Valmiuslakikin on yksiselitteinen sen suhteen, että ihmisoikeudet pysyvät voimassa poikkeusoloissa. Eräiden ihmisoikeussopimusten mahdollistama poikkeaminen osasta niiden artikloista kansakunnan elämää uhkaavan hätätilan aikana (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 artikla ja KP-sopimuksen 4 artikla) ei valmiuslain mukaan tule kyseeseen kuin sotilaallisissa tai niihin rinnastettavissa kriiseissä, siis ei esimerkiksi tartuntatautikriisin tai talouskriisin oloissa:

5 §. Suhde kansainvälisiin velvoitteisiin

Tätä lakia sovellettaessa on noudatettava Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita ja kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettuja sääntöjä.

Tämän lain II osan soveltamisen aloittamisesta 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja soveltamisen päättymisestä ilmoitetaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 8/1976) sopimusvaltioille Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin välityksellä sillä tavoin kuin yleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa määrätään. Euroopan neuvoston pääsihteerille tiedotetaan lain II osan soveltamisen aloittamisesta 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja soveltamisen päättymisestä sillä tavoin kuin ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1990) 15 artiklan 3 kappaleessa määrätään.

Myös tältä osin perustuslakivaliokunnan ensimmäiset mietinnöt soveltamisasetuksista ovat pettymys. Niissä toki viitataan kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden pysymiseen voimassa kriisioloissakin. Mutta noiden velvoitteiden kunnioittaminen tuupataan asetusten soveltajien eli eri tasoisten hallintoviranomaisten asiaksi. Perustuslakivaliokunta ei aio sisällöllisesti valvoa, että asetukset eivät miltään osin johda ristiriitaan Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa vaan tyytyy valikoivasti muistuttamaan asetusten soveltajia asiasta:

Perustuslain 23 §:n mukaan tilapäisten perusoikeuspoikkeusten tulee olla Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Valmiuslakia sovellettaessa on valmiuslain 5 §:n mukaan noudatettava Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita ja kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettuja sääntöjä. Ottaen huomioon nyt arvioitavan asetuksen soveltamisalan perustuslakivaliokunta painottaa erityisesti lasten oikeuksien yleissopimuksen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan merkitystä. Lisäksi valiokunta korostaa asetuksen soveltamisessa perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyviä syrjintäkieltoja. (PeVM 4/2020 vp)

Perustuslain 23 §:n mukaan tilapäisten perusoikeuspoikkeusten tulee olla Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Valmiuslakia sovellettaessa on valmiuslain 5 §:n mukaan noudatettava Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita ja kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettuja sääntöjä. Ottaen huomioon nyt arvioitavan asetuksen soveltamisalan perustuslakivaliokunta painottaa erityisesti kansainvälisen työjärjestön sopimusten ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan merkitystä (ks. myös TyVL 1/2020 vp, s. 3—4). Lisäksi valiokunta korostaa asetuksen soveltamisessa perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvien syrjintäkieltojen merkitystä. (PeVM 5/2020 vp)

Ensisijaisesti toivon, että valtioneuvosto, oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta korjaavat suhtautumistaan.  Valtioneuvoston ja oikeuskanslerin tulisi huolehtia siitä, että soveltamisasetuksiin liitetään huolellinen ja yksityiskohtainen perusoikeusvaikutusten arviointi, jossa noita vaikutuksia tarkastellaan ensi sijassa perusoikeuksien normaalien rajoitusedellytysten kautta ja vain toissijaisesti ja painavin perustein tätä pidemmälle menevinä perusoikeuspoikkeuksina. Asetusten jälkikontrollia harjoittaessaan perustuslakivaliokunnan tulee analyyttisesti ja systemaattisesti soveltaa perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä ja tukeutua omaan aiempaan käytäntöönsä samalla tavoin kuin hallituksen lakiehdotuksia käsitellessään.

Toissijaisesti ehdotan, että jos ja kun Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet nyt ovat nousemassa kansallisen perusoikeusjärjestelmän tilalle valmiuslain nojalla tehtävien toimien arviointiperustana, valtioneuvosto ja perustuslakivaliokunta tukeutuisivat kaikkeen siihen asiantuntemukseen, mitä on saatavissa noiden velvoitteiden sisällöstä. Tämä koskee paitsi Euroopan ihmisoikeussopimusta ja KP-sopimusta myös esimerkiksi Euroopan sosiaalista peruskirjaa, YK:n TSS-sopimusta, lapsen oikeuksien yleissopimusta, vammaisoikeussopimusta ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksia.

Valmiuslain 3 §:n 5 kohdan (tartuntatautikriisi) nojalla annetut käyttöönottoasetukset ovat voimassa 13.4.2020 saakka. Sen sijaan, että nyt valmisteltaisiin lisävaltuuksien käyttöönottoasetusta 3 §:n 3 kohdan (talouskriisi) nojalla, on valitettavasti aika todeta, että kansallinen perusoikeusjärjestelmämme on pettänyt tilanteessa, jossa sitä eniten tarvittaisiin. Epäonnistuminen tulisi tunnustaa, ja tehdä nopea korjausliike. Valmiuslain soveltamisesta olisi välittömästi siirryttävä normaaliin lainsäätämismenettelyyn koronakriisin hoitamisessa. Eduskunta on toimintakykyinen, ja lait voidaan tarvittaessa säätää nopeasti.

 

Martin Scheinin
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori
European University Institute (Firenze, Italia)
Twitter @MartinScheininF (suomeksi), @MartinScheinin (englanniksi)

Comments

  1. Ossi Lehtiö says:

    Onneksi meillä on Martin Scheinin kaltaisia toisin ajattelijoita. Ilman heitä demokratia tukehtuisi persuiluksi.

    Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kyseessä on persujen pelko, jotka vaativat huutamalla kovaan ääneen valtuuslain käyttöä. Kokoomus lähti voimalla sitä tukemaan. Kun lisäksi keskusta pelkää äänikatoa kuin ruttoa, niin kaikki muutkin joutuivat nielemään persuilun seuraukset.

    No persut saivat rajat kiinni, heidän märkä unelmansa toteutui. Mutta miten käy tässä kovassa leikissa kansalaisten oikeuksien? Vaikutusmahdollisuudet nollataan yhteiskunnallisiin asioihin ja sama tapahtuu taloudessa. Oliko persuilla lainkaan käsitystä mikä hinta tulee tavallisen työntekijän ja yrittäjän maksettavaksi heidän märän unelmansa, eli rajojen sulkemisen hinnaksi?

  2. Aleksi says:

    Hienoa.

  3. Vammautunut says:

    Sain tiistaina aamulla tällaisen viestin:
    Huomenta, henkilökohtaiset avustukset nyt peruttu. (t. Avustajien välitysfirma)
    – onko tämä ihan sopivaa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s