Martin Scheinin & Pauli Rautiainen: Koronakriisin uusissa toimissa valmiuslain nojalla ollaan nyt poikkeamassa ihmisoikeussopimuksista – valtioneuvosto leikkii jumalaa


Valtioneuvosto antoi illalla 25.3. valmiuslain käyttöönottoasetukset liikkumisen kieltämisestä Uudenmaan ja muun Suomen välillä (118 §, M 8/2020 vp) ja terveydenhuoltohenkilöstön työvelvollisuuden toteuttamiseksi (95 §, M 7/2020 vp). Tätä kirjoitettaessa asetukset ovat eduskunnan tarkastettavina. Ne tulevat voimaan vasta, kun eduskunta on ne hyväksynyt. Valtioneuvosto toivoo, että tämä tapahtuisi jo huomenna perjantaina 27.3.

Näiden asetusten kautta on tultu perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kannalta koronakriisin hoidossa uuteen vaiheeseen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo ensimmäisten asetusten yhteydessä osoittanut hyväksyvänsä, että valmiuslain ja perustuslain 23 §:n nojalla toteutetaan asetusteitse poikkeuksia perustuslaissa turvatuista perusoikeuksista, eikä siis vain perusoikeuksien hyväksyttäviä rajoituksia. Nyt tästä perusoikeuksien suojamuuriin tehdystä aukosta ollaan menossa läpi aiempaa järeämmällä kalustolla. Tässä tilanteessa ihmisoikeussopimusten  asiantuntijoita tulisi kuulla, jotta asia tulee tarkastelluksi kansalais- ja poliittisia oikeuksia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia, yleiseurooppalaisia ihmisoikeussopimuksia, ILO-sopimuksia ja erilaisia ryhmiä (lapset, vammaiset) koskevien ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta. Oma arviomme on, että nyt poiketaan paitsi perustuslaista myös Suomea velvoittavista ihmisoikeussopimuksista.

Valmiuslaki ei salli nyt esitettyä ihmisoikeuksista poikkeamista

Ensiksi on syytä korostaa, että eräät keskeiset ihmisoikeussopimukset kuten Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) ja YK:n yleissopimus kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista (KP-sopimus) mahdollistavat eräistä ihmisoikeuksista poikkeamisen kansakunnan elämää uhkaavan yleisen hätätilan aikana. Tämä EIS:n 15 artiklassa ja KP-sopimuksen 4 artiklassa varattu mahdollisuus oli esikuvana myös perustuslain 23 §:n säännökselle perusoikeuksista poikkeusoloissa. Molemmat sopimukset edellyttävät erillistä hätätilailmoitusta Euroopan neuvostolle tai YK:lle, missä yhteydessä sopimusvaltion tulee yksilöidä, mistä ihmisoikeuksista se poikkeaa ja millä tavoin. Tämän aamun tilanteen mukaan jo kuusi Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on ilmoittanut poikkeavansa EIS:n velvoitteista koronaviruksen leviämisen ja omien vastatoimiensa takia. Suomen kannalta relevanteimmat maat ovat Latvia ja Viro. Ne muut neljä ovat Armenia, Georgia, Moldova ja Romania, joten kaikkiaan poikkeamisesta on ilmoittanut kolme EU:n jäsenvaltiota ja kolme muuta maata.

Toiseksi on kysyttävä, salliiko valmiuslaki ihmisoikeussopimuksista poikkeamisen valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetun tartuntatautikriisin oloissa. Ensi silmäyksellä valmiuslain 5 § näyttäisi kieltävän tämän, koska hätätilailmoitus Euroopan neuvostolle ja YK:lle on tehtävä vain 3 §:n 1 ja 2 kohtien sotilaallisissa ja niihin rinnastettavissa kriiseissä (5 §:n 2 momentti) ja koska valmiuslakia sovellettaessa ”on noudatettava Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita ja kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettuja sääntöjä” (1 momentti).

Asia on kuitenkin monimutkaisempi, koska perustuslain 23 §:n muutoksella poikkeusolojen kansallista määrittelyä on lähennetty siihen, mitä ihmisoikeussopimuksissa tarkoitetaan kansakunnan elämä uhkaavalla hätätilalla. Lisäksi poikkeaminen eräiden ihmisoikeussopimusten eräistä määräyksistä on noiden sopimusten asettamissa rajoissa sinänsä sallittua ja siksi sisältyy sen arviointiin, mikä on Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden sisältö kriisioloissa. Nähdäksemme oikea tulkinta asiassa on, että valmiuslain 3 §:n 1 ja 2 kohtien kriisityypeissä olettamana on, että ihmisoikeussopimuksista joudutaan poikkeamaan, kun taas 4 ja 5 kohtien kriisityypeissä (suuronnettomuus ja tartuntatauti) olettama on päinvastainen, mutta kumottavissa painavin perustein. Ihmisoikeussopimuksista poikkeaminen olisi kokonaan kielletty vain 3 kohdan kriisityypissä (talouskriisi).

Tämän jälkeen, kolmanneksi, on arvioitava, merkitsevätkö nyt annetut valmiuslain uudet käyttöönottoasetukset ihmisoikeussopimuksista poikkeamista. Kyse on ainakin liikkumisvapaudesta (KP-sopimuksen 12 artikla, Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljännen pöytäkirjan 2 artikla) ja henkilökohtaiseen vapauteen kiinteästi liittyvästä pakkotyön (ym.) kiellosta (KP-sopimuksen 8 artikla, EIS:n 4 artikla). Molemmissa asioissa sopimustekstit ovat varsin joustavia ja näyttäisivät sinänsä sallivan vaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi asetetut maan sisäiset liikkumisrajoitukset taikka terveydenhuoltohenkilöstön jonkinlaisen työvelvollisuuden. Kyse onkin siitä, ovatko valtioneuvoston päättämät konkreettiset toimenpiteet välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja ihmisoikeuksien muodostaman kokonaisuuden kannalta hyväksyttäviä. Asiaa on arvioitava sen hyväksyttävän tarkoituksen valossa, jolla toimenpidettä perustellaan, ja on osoitettava, että saavutettava hyöty tuon tarkoituksen kannalta ylittää toimenpiteestä aiheutuvat kielteiset ihmisoikeusvaikutukset, ja ettei miltään osin loukata ihmisoikeuksien ydinaluetta.

Mielestämme asetukset eivät täytä näitä ehtoja, ja perimmältään samasta syystä: vaikka Uudenmaan ja väestön kolmanneksen eristämistä muusta Suomesta ja koulutetun terveydenhuoltohenkilöstön työvelvollisuutta perustellaan terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamisella koronaepidemian paineissa ja viime kädessä ihmishenkien pelastamisella, näissä asetuksissa valtioneuvosto on päättänyt toimenpiteistä, joiden ennakoitavissa oleva seuraus on, että jotkut ihmiset menettävät henkensä. Jos yhdenkin ihmisen kuolema on kausaalinen seuraus liikkumisvapauden rajoituksesta tai työvelvollisuuden käyttöönotosta, on mielestämme oikeutettua sanoa, ettei kyse ole vain hyväksyttävistä rajoituksista ihmisoikeussopimuksiin vaan vähintäänkin hätätilapoikkeuksista ellei suorastaan ihmisoikeusloukkauksista jopa hätätilan oloissa.

Uudenmaaan laipiointi toteutetaan ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisesti

Uudenmaan eristämisen perusteluna on maan ”laipiointi”: koronatartunnan annettaisiin ensin koetella yhtä kolmannesta väestöstä, jonka käytettävissä olevien tehohoitopaikkojen arvellaan riittävän. Väistämättä tauti leviäisi myös muihin osiin maata, mutta tämä tapahtuisi hitaammin, johtaen eriaikaisiin kuormitushuippuihin eri osissa maassa ja siten toivottavasti tehohoidon kapasiteetin riittämiseen kautta koko epidemian keston. Tämä arvio perustuu asiantuntijatietoon emmekä kyseenalaista sen logiikkaa. Silti katsomme, että asetuksessa ja sen taustamuistiossa on unohdettu, että laipioinnin seurauksena koronavirustartunnan eteneminen Uudellamaalla tulee kiihtymään verrattuna siihen, että laipiointia ei toteutettaisi: väestön eläessä tiheämmin ja eristyksen mukana tulevan ahdistuksen kasvaessa tartuttavuus eli R0-luku saattaa kasvaa.

On täysin ennakoitavissa, että yksi tai useampi sellainen henkilö, joka ilman laipiointia ei olisi saanut tartuntaa, tulee menehtymään laipioinnin seurauksena. Puhumme esimerkiksi eläkeläispariskunnasta tai jotakin perussairautta kantavasta henkilöstä, jotka ilman laipiointia olisivat voineet järjestää elämänsä siten, että he pystyvät omalla autolla liikkuen asumaan vuoroin kerrostaloasunnossaan Helsingin keskustassa, vuoroin vapaa-ajan asunnollaan maaseudulla. Heidän oman valintansa mukainen elämäntapa mahdollistaisi tehokkaan eristäytymisen muista ihmisistä, kun taas viikkojen eristys kaupunkikotiin ei tule toimimaan yhtä tehokkaasti vaan sisältää ennakoitavissa olevan tartuntariskin. On oikeutettua, että valtioneuvosto arvioi laipioinnin kokonaisvaikutuksena olevan ihmishenkien pienempi menetys. Mutta onko oikeutettua käyttää keinoa, josta tiedetään seuraavan ainakin joitakin kuolemia, joita ilman valtion aktiivista toimenpidettä ei olisi tapahtunut?

Jotta laipionti olisi valmiuslaissa tarkoitettujen välttämättömyys- ja oikeasuhteisuusvaatimusten mukaisia sekä ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa sopusoinnussa, se pitäisi toteuttaa riittävän rajatulla alueella eli esimerkiksi pääkaupunkiseudulla siten, että siihen yhdistettäisiin laipioinnin avulla ja yhteydessä sellaisia toimenpiteitä, joilla taudin tartuttavuutta eli R0-lukua saadaan painettua mahdollisimman alas – lähtökohtaisesti pienemmäksi kuin 1. Tällaisia toimenpiteitä olisivat muun muassa vielä voimakkaammat liikkumis- ja oleskelurajoitukset kuten ulkonaliikkumiskielto, yli kahden hengen kokoontumisten kieltäminen ja niin edelleen. Tarkkojen toimenpiteiden suunnittelun on perustuttava lääketieteelliseen asiantuntijatietoon. Olennaista on huomata, että laipioinnin jälkeen toimenpiteet on mitoitettava kuhunkin laipioon erikseen siten, että ne ovat tuossa laipiossa välttämättömiä, oikeusuhteisia sekä ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Valtioneuvosto on laipiointia koskevan perustelumuistion perusteella unohtanut tämän aivan kokonaan.

Tässä kohtaa perustuslakivaliokunnan on nyt oltava tarkkana. Laipioinnissa on kysymys oikeastaan ihmiskokeesta. Jos se on välttämätön, se on rakennettava siten, että kokeessa korkeampaan hengen ja terveyden vaaraan asetettava ihmisryhmä rajataan maantieteellisesti mahdollisimman tarkasti ja tuon ryhmän kohdalla ryhdytään kaikkiin toimiin, joilla ryhmän henkeä ja terveyttä suojellaan painamalla tartuttavuuslukua alaspäin. Kysymys on oikeudesta elämään.

Terveydenhuollon työvelvoite toteutetaan ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisesti

Terveydenhuoltohenkilöstön työvelvollisuutta koskee sama ongelma. Alan koulutuksen saaneet ja alalla toimivat (tai toimineet) 18-67  -vuotiaat henkilöt voitaisiin velvoittaa työvelvollisina terveydenhuollon tehtäviin. Valtioneuvoston asetuksen taustamuistiossa myönnetään, että järjestelyyn sisältyy tietty tartuntariski. Sen vähentämiseksi työhön ei määrättäisi lähellä 68 vuoden yläikärajaa olevia eikä riskiryhmiin kuuluvan henkilön kanssa asuvia. Näiden kovin suppeiden rajausten kautta valtioneuvosto tulee myöntäneeksi, että työvelvollisiin ja heidän kanssaan vapaa-ajalla tekemisiin joutuviin tulee kohdistumaan tartuntariski ja siten vakavan sairastumisen ja jopa kuoleman mahdollisuus. Valtioneuvoston asetuksen taustamuistion muotoilut ovat näissä suhteissa on kovin ongelmallisia:

Eläkkeellä olevat, alle 68-vuotiaat terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka edelleen toimivat alalla (esim. sijaisuuksissa). (Luettelossa työvelvollisten eri ryhmistä – MS & PR)

Työmääräystä ei tulisi antaa työvelvollisten ikäryhmän ylärajan tuntumaan sijoittuville, perussairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville eikä niille, joiden kanssa samassa taloudessa asuvat kuuluvat näihin ryhmiin.

Mikäli tartuntariskin arvioidaan olevan merkittävästi kohonnut, tulee työnantajan ryhtyä työsuojelullisiin toimenpiteisiin.

Jälleen on kysyttävä, kuinka monta ennakoitavissa olevaa kuolemaa saadaan aiheuttaa valtiovallan nimenomaisella toimenpiteellä. Eikö yksikin tällainen valtiovallan tekemällä valinnalla aiheutettu kuolema ole liikaa?

Käsissä on ”trolley problem”

Viime aikoina olemme tekoälyn yhteydessä väsymykseen asti kuulleet moraalifilosofi Philippa Footin muotoilemasta eettisestä dilemmasta ”trolley problem”: jos sivustakatsoja näkee karkuun päässeen raitiovaunun uhkaavan ajaa viiden ihmisen yli todennäköisesti surmaten heidät, onko oikein, että hän vetää vaihdevivusta ja saa raitiovaunun kääntymään sivuraiteelle niin, että vain yksi ihminen kuolee. Valtioneuvoston uudet asetukset edustavat tosielämän valintaa suuremman ihmisjoukon suojaamiseksi altistamalla pienempi joukko ihmisiä sairastumisen ja kuoleman riskille. Ero trolley problem -asetelmaan on siinä, että nyt ei ole kyse satunnaisesta sivustakatsojasta vaan perusoikeus- ja ihmisoikeusvelvoitteita omaavasta Suomen valtiosta. On täysin perusteltua katsoa, ettei valtiolla ole lainkaan oikeutta tehdä sellaista valintaa, jolla se suuremman ihmisjoukon elämän suojaamiseksi asettaa oman aktiivisen toimenpiteensä kautta pienemmän ihmisjoukon alttiiksi kuolemalle.

Maltillisempi johtopäätös olisi, ettei ainakaan ole kysymys ihmisoikeuksien hyväksyttävästä rajoituksesta vaan asiaa on arvioitava ihmisoikeussopimuksista poikkeamisena hätätilan oloissa. Suomen olisi tehtävä asianmukaiset hätätilailmoitukset. Olisi myös muistettava, että kun valtioneuvosto perustelee toimenpiteitään oikeudella elämään, tuo oikeus tosiasiassa on yhtälön molemmilla puolilla. Ja oikeus elämään on kriisioloissakin loukkaamaton ihmisoikeus, johon poikkeamismahdollisuus ei lainkaan ulotu.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Onko asetusten perusongelma korjattavissa? Perusteita valmiuslain 118 §:n käyttöönotolle varmaan on, mutta Uudenmaan eristäminen muusta maasta on liian raju ja liian tylppä toimenpide. Jos halutaan mahdollisuuksien mukaan hidastaa koronaviruksen leviämistä pääkaupunkiseudulta muualle maahan liikkumisvapauden rajoitusten kautta ja antaa ensimmäisen tartunta-aallon edetä alueellisesti rajattuna väestön yhden kolmanneksen keskuudessa, ainakin olisi edellä todetulla tavalla otettava käyttöön tehokkaat keinot riskiryhmien suojaamiseksi Uudellamaalla, siis esimerkiksi 70 vuotta täyttäneiden, monien perussairauksien kantajien, ja eräiden vammaisryhmien kuten lisääntyviä henkilökohtaisia tukipalveluita eristyksen takia tarvitsevien. Heille tulisi tarjota oman valinnan mukaan joko evakuointia taikka vaihtoehtoisesti niin tehokkaita tukitoimia, että niiden avulla voidaan turvata arkielämän jatkuminen ilman tartuntariskiä.

Toinen mahdollinen toimintalinja on asettaa tarkempia, pistemäisiä liikkumisvapauden rajoituksia koko Uudenmaan eristämisen sijasta. Esimerkiksi poliisin ympärivuorokautinen tiesulku ja tarkastuspiste kaikilla ulosmenoteillä ja rajan ylittäjien velvollisuus pitää mukanaan kirjallista matkasuunnitelmaa liikkumisen tarkoituksesta, määränpäästä ja kestosta, saattaisi merkittävästi vähentää liikkumista Uudenmaan ja muun maan välillä ilman suoranaista kieltoa. Edellä mainittujen esimerkkitapausten uusimaalaiset henkilöt saisivat itse järjestää suojautumisensa tartuntariskiltä sen sijaan, että heidät valtiovallan päätöksellä tietoisesti alistetaan epidemian ensimmäiselle aallolle. Kyse olisi toki liikkumisvapauden rajoituksesta, mutta lievästä sellaisesta.

Tämän yhteydessä olisi myös mahdollista ottaa käyttöön rajatuilla alueilla toimenpiteitä, joilla oleskelua- ja liikkumista rajattaisiin vielä nykyistä enemmän kuten monissa Euroopan maissa tapahtuu. Vaikka laajassa mitassa esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoa ei voi pitää tässä tilanteessa välttämättömänä ja siten hyväksyttävänä, voisi se tarkasti laipioidun alueen sisällä tulla kysymykseen, jos tartuttavuusluvun laskeminen sitä edellyttää. Tärkeintä on toimien oikea mitoitus ja sen hyväksyminen, että tarkastelua ja toimenpiteitä on parempi tehdä esimerkiksi kuntapohjaisesti eli riittävän pienillä alueilla, sillä virusepidemiat eivät kunnioita esimerkiksi hallinnollista maakuntajakoa, vaikka se olisikin aluepolitiikkaamme vakiintuneesti ohjaava ajatusmalli.

Valtioneuvoston asetuksen taustamuistio osoittaa, että riskit ja jopa keinot niiden suhteen ovat tiedossa, mutta silti mennään eteenpäin maan laipioinnin linjalla:

Ennen muuta niitä väestöryhmiä, joille tauti on erityisen vaarallinen, on suojeltava virustartunnalta. Näitä väestöryhmiä ovat perussairaat (sydän- ja verisuonisairaudet, keuhkosairaudet, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, pahanlaatuiset kasvaimet ja immuunipuutostilat) sekä yli 70- vuotiaat henkilöt… Näistä syistä on perusteltua ja eettisesti oikein, että taudin vakaville muodoille erityisen alttiita henkilöitä suojellaan tartunnalta, kunnes epidemia sammuu.

Terveydenhuollon mahdollinen työvoimapula tulisi ensi sijassa hoitaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Kun lääketieteen opiskelijat jo mainitaan työvelvollisten eräänä alaryhmänä, heidän palkkaamiseensa vapaaehtoisuuden pohjalta tulisi osoittaa riittävät määrärahat. Toinen vapaaehtoisuuden pohjalta rekrytoitava ryhmä ovat Finnairin lomautetut lentoemännät ja stuertit, joiden keskuudesta on jo ilmaistu halua osallistua terveydenhuollon tehtäviin. Työntekijöiden motivaation, perehdyttämisen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta vapaaehtoisuus on työvelvollisuutta parempi vaihtoehto, myös tartuntariskin minimoimiseksi. Työvelvollisuuden oikea aika ei ole nyt, mutta jos se myöhemmin osoittautuu välttämättömäksi, yläikäraja tulee koronaviruksen tartuntariskin takia asettaa huomattavasti alemmas kuin 68 vuoteen, esimerkiksi 50 vuoteen. Kaikki arkielämän kontaktit riskiryhmiin kuuluvien kanssa tulisi ottaa poissuljentaperusteeksi. Silti tulisi myös säätää, ettei työvelvollisia saa lainkaan käyttää tehtävissä, joihin liittyy tartuntariski.

Perustuslakivaliokunnan pöydällä on nyt ei enempää tai vähempää kuin oikeus elämään 

Oikeus elämään on perusoikeus, ihmisoikeus ja muiden oikeuksien hyväksyttävä rajoitusperuste. Mutta kun siitä puhutaan, otettakoon se todesta. Oikeus elämään on molemmissa asioissa yhtälön molemmilla puolilla, eikä ennakoitavissa olevien kuolintapausten lukumäärä ole hyväksyttävä arviointiperuste valtiolle säätää toimista, joiden tiedetään johtavan joidenkin ihmisten kuolemaan. Liikkumisrajoituksia asetettaessa tai toteutettaessa työvelvollisuus on pyrittävä poistamaan tartuntariski, erityisesti riskiryhmiin kuuluville. Vapaaehtoisuus on tärkeä motivaatiotekijä, joka voi tehdä säädetyistä lievistä mutta täsmällisistä perusoikeusrajoituksista yhtä tehokkaita kuin perusoikeuksista ja ihmisoikeussopimuksista poikkeavat järeät mutta tylpät työkalut.

Aivan samoin on muistettava, että kun järeät keinot otetaan rajatulla alueella välttämättömin perustein käyttöön, ei ole oikeasuhteista ottaa niitä käyttöön liian pehmeinä. Lääkärit muistuttavat: ”Vain otettu lääke auttaa”. Jos on tarve vahvoille lääkkeille, vain puolen annoksen ottamisessa ei ole järkeä. Silloin voi käydä niin, että saa riesakseen vain lääkkeen sivuvaikutukset ilman, että lääkkeellä olisi varsinaisesti riittävää tehoa.

 

Martin Scheinin, professori (EUI)
Pauli Rautiainen, apulaisprofessori (Tampereen yliopisto)

Comments

  1. VM says:

    Valmiuslain 118§ koskee sanamuodon mukaan liikkumista jollakin alueella, ei siirtymistä alueelta toiselle. Jos tarkoitus on estää uusmaalaisten liikkuminen muun Suomen alueella, eikö kyseessä ole yhdenvertaisuuden loukkaus asuinpaikan perusteella?

  2. Juho Joensuu says:

    Viisi kysymystä blogauksesta:

    1. Onko tämä oletettu näkemys vai todettu toimintasuunnitelmana?
    …antaa ensimmäisen tartunta-aallon edetä alueellisesti rajattuna väestön yhden kolmanneksen keskuudessa.
    2. Onko karkea päättelyvirhe?
    … on unohdettu, että laipioinnin seurauksena koronavirustartunnan eteneminen Uudellamaalla tulee kiihtymään verrattuna siihen, että laipiointia ei toteutettaisi: väestön eläessä tiheämmin ja eristyksen mukana tulevan ahdistuksen kasvaessa tartuttavuus eli R(0) luku saattaa kasvaa.
    3. Eikö tekemättäjättäminen tai edes vähäinen viivyttely ole niin ikään ”nimenomainen teko”?
    …kuinka monta ennakoitavissa olevaa kuolemaa saadaan aiheuttaa valtiovallan nimenomaisella toimenpiteellä. Eikö yksikin tällainen valtiovallan tekemällä valinnalla aiheutettu kuolema ole liikaa?
    4. Koska ”yleisen välttämättämyyden” ylittää osoitettava ”yksilökohtainen välttämättömyys” (=perusteltu tarve) liikkumiselle, eikö juuri tämä ole perussisällöltään suunnitelmana?
    …poliisin ympärivuorokautinen tiesulku ja tarkastuspiste kaikilla ulosmenoteillä ja rajan ylittäjien velvollisuus pitää mukanaan kirjallista matkasuunnitelmaa liikkumisen tarkoituksesta, määränpäästä ja kestosta, saattaisi merkittävästi vähentää liikkumista Uudenmaan ja muun maan välillä ilman suoranaista kieltoa.
    5. Sisältääkö tämä väittämä virheellisen kausaalioletuksen?
    …eikä ennakoitavissa olevien kuolintapausten lukumäärä ole hyväksyttävä arviointiperuste valtiolle säätää toimista, joiden tiedetään johtavan joidenkin ihmisten kuolemaan.

    • Paunarin Late says:

      Anna oman mielipiteeni mukaiset vastauksen kysymyksiin, vaikken olekaan blogaaja.

      1. Virheellinen olettama joka tapauksessa.
      2. On. Perustelut olisi kiva kuulla.
      3. On ja siitä sitä sitten saakin kuulla jälkikäteen, että miksei tehty.
      4. Juuri näin.
      5. Kyllä sisältää.

      ’Autetaan toisiamme’. Ei siis lietsota ylimääräistä paniikkia.

      p.s. jos eläkeläispariskunta saisi pendelöidä uudenmaan ja muun maan välillä ja heidät olisi blogin mukaan tuomittu kuolemaan koronaan, niin eivätkö he sitten pendelöidesään levittäisi tautia ja aiheuttaisi näin useamman ihmisen kuoleman?

  3. Numero says:

    Kyseenalaistaisin myös asetuksen perustelujen asiantuntija-arviointia. Siinä kiinnitetään huomiota lähinnä siihen, että tautia seurauksineen on nyt todettu enemmän Uudellamaalla kuin muualla Suomessa ottamatta kantaa siihen onko syynä esim. vilkkaampi ulkomaanmatkailu vai intensiivisempi epidemia.

    Tautia kuitenkin esiintyy käytännössä kautta koko maan ja esimerkiksi ulkomaanmatkoilta ja Lapin lomilta ilman karanteenia palanneet ovat voineet jo levittää sitä ympäriinsä aivan viime aikoinakin. Nämä eivät vielä juurikaan näy lähinnä vakavaa taudinkuvaa mittaavissa tilastoissa. Voidaanko laipioinnin tavoitteita ensinkään saavuttaa? Uudellamaalla uusien todettujen tartuntojen määrä on kääntynyt laskuun.

    Perusteluissa ei osoiteta, että tautia todella leviäisi merkittävässä määrin Uudeltamaalta muualle Suomeen. Ilman uskottavaa vaikutusten kvantifiointia laipiointia ei voi osoittaa oikeasuhtaiseksi, välttämättömäksi toimeksi. Ilman vaikutusten mittaamista laipiointia ei voi myöskään lopettaa sen osoittautuessa tehottomaksi. Miksi uskotaan, että tautitilanne olisi juuri nyt sellainen, että laipiointi pitäisi tehdä nyt? Perusoikeusrajoitusten tulee olla myös ajallisesti mahdollisimman suppeita.

    Olisi syytä pohtia sitäkin, että olisiko tehokkaampaa eristää Uudenmaan sijasta tartunnoilta pääosin säästyneitä maakuntia kuten Kainuu. Tämä voisi olla tehokkaampi keino suojata maaseudun ikääntynyttä väestöä ja kokonaishaitat voisivat jäädä rajatummiksi.

    • Henrik Blomberg says:

      Esität pienemmän tartuntamäärän omaavan Kainuun eristämistä muusta Suomesta tartuntojen hidastamiseksi ja vanhusväestön suojelemiseksi. Hm. Aika erikoista logiikkaa osoittaa, että vastustat sitten samalla Uudenmaan eristämistä, sillä kääntäen juuri tästä on kysymys KOKO MAAN mittakaavassa suuremman tartuntamäärän omaavan Uudenmaan eristämisessä muulta kuin työmatkaliikenteeltä.

  4. VNP says:

    ”On täysin ennakoitavissa, että yksi tai useampi sellainen henkilö, joka ilman laipiointia ei olisi saanut tartuntaa, tulee menehtymään laipioinnin seurauksena. Puhumme esimerkiksi eläkeläispariskunnasta tai jotakin perussairautta kantavasta henkilöstä, jotka ilman laipiointia olisivat voineet järjestää elämänsä siten, että he pystyvät omalla autolla liikkuen asumaan vuoroin kerrostaloasunnossaan Helsingin keskustassa, vuoroin vapaa-ajan asunnollaan maaseudulla. Heidän oman valintansa mukainen elämäntapa mahdollistaisi tehokkaan eristäytymisen muista ihmisistä, kun taas viikkojen eristys kaupunkikotiin ei tule toimimaan yhtä tehokkaasti vaan sisältää ennakoitavissa olevan tartuntariskin.”

    Tämä väite on ristiriidassa THL:n ja valtioneuvoston arvion kanssa. Mihin se perustuu? Oletan, että kirjoittajat eivät ole epidemologian asiantuntijoita eivätkä ole päässeet tutustumaan osin salaisiiksi luokiteltuun valtioneuvoston tilannekuvaan, joten kyseessä on vajavaisin tiedoin tehty olettamus. Tiedossa on, että mahdollisesti suuri osa viruksen levittäjistä on oireettomia ja levittävät tautia tietämättään. Vapaa-ajan asunnolla vierailuun liittyy ihmiskontakteja huolto-asemilla, ruokakaupoissa ja muualla. Kyseinen eläkeläispariskunta voi joko itse levittää tai saada tartunnan näistä kontakteista, joita ei tapahtuisi ilman matkustusta.

    ”Silti katsomme, että asetuksessa ja sen taustamuistiossa on unohdettu, että laipioinnin seurauksena koronavirustartunnan eteneminen Uudellamaalla tulee kiihtymään verrattuna siihen, että laipiointia ei toteutettaisi: väestön eläessä tiheämmin ja eristyksen mukana tulevan ahdistuksen kasvaessa tartuttavuus eli R0-luku saattaa kasvaa.”

    Tämä väite on myös ristiriidassa asiantuntija-arvion kanssa ja sisältää monia olettamuksia. Väestötieheys ei muutu merkittävästi vaikka vapaa-ajan matkustaminen kiellettäisiin, varsinkin kun suositukset kehoittavat jo nyt välttämään kontakteja ja matkustamista. Maakunnan rajat ylittävään matkustamiseen liittyy kontakteja myös maakunnan sisällä. Karanteenimaisten olojoen henkisten vaikutusten yhteys tartuttavauuteen kaipaa perusteluja.

    Vaikka tartuntatahti kiihtyisi Uudellamaalla, olennaista taudin hoidon kannalta on tehohoidon kapasiteetti, jonka riittämättömyys Uudenmaan ulkopuolella on valtioneuvoston mukaan perusteena matkustusrajoituksille. Taudin leviämisen hidastaminen koko maan tasolla auttaa sairaanhoitojärjestelmän kestävyyttä, ja voi siten säästää ihmishenkiä myös Uudellamaalla, koska todennäköisesti Uudenmaan sairaanhoidon resursseja tarvittaisiin myös muun maan avuksi.

    ”On oikeutettua, että valtioneuvosto arvioi laipioinnin kokonaisvaikutuksena olevan ihmishenkien pienempi menetys. Mutta onko oikeutettua käyttää keinoa, josta tiedetään seuraavan ainakin joitakin kuolemia, joita ilman valtion aktiivista toimenpidettä ei olisi tapahtunut?”

    Eikö toimimatta jättäminen ole myös tietoinen päätös?

    • kommentti says:

      Iso kysymys on myös, että saattaako kuolleisuus kasvaa sen vuoksi, että ihmisiä määrätään pysymään kotona. Sosiaalinen eristäminen kotiin voi olla tappavaa sen kohteille varsinkin yksin asuvien kohdalla. Esimerkiksi tutkimusartikkelin ”Social isolation and all-cause mortality: a population-based cohort study in Denmark” mukaan sosiaalisessa isolaatiossa elämään joutuminen voi olla tappavaa: ”social isolation was associated with 60–70% increased mortality.” (Scientific Reports volume 8, 2018, Article 4731). Voiko Suomessa kotiin määrättyjen kuolleisuus kasvaa lähitulevaisuudessa niiden joukossa, jotka eivät saa edes koronatartuntaa?

    • Harri Tulla says:

      Hävettää hallituksen puolesta aktiivi eläkeläisen ja muiden ihmisten kielto mökkiytyä ja takaisin evakuointi mökeiltään. He nauttivisivat siellä oikeudesta elämään pienemmässä tartuntariskissä suojassa isommalta laumaltaan. Heidän mahdollinen taudin tartuttaminen (R = 0) olisi helppo järjestää kontaktittomilla kauppareissuilla. Toimettomat koulutaksit esim ruokakassien kuljetukseen. Mökeillään sairastumisen riski on matala ja jos tulee harvinainen vakava sairastuminen niin intuboitukin potilas ajetaan nopeasti 2-4 h Helsinkiin tehohoitoon, ellei lanssi satu törmäämään tiesulkuun (nimim. tyhmä lääkäri vm 1981 ).

  5. Riskiryhmäläinen Lapista says:

    Kirjoituksessa on arvokkaita huomioita varsinkin ikääntyneiden pakkotyöstä, liikkumisen rajaamistoimien tarkemman kohdentamisen tarpeesta ja riskiryhmien suojaamisesta.

    Maallikon on kuitenkin vaikea käsittää, miten tämä liikkumisrajoitus reaalimaailmassa lisää tarttuvuuden ja kuoleman riskiä Uudellamaalla. Lisäksi logiikka näyttäisi johtavan ratkaisemattomaan umpikujaan. Uudellamaalla asuvan oikeus paeta virusta näyttäisi olevan arvokkaampi kuin muualla asuvan oikeus suojautua virukselta. Miten tuo pakenemisoikeus suojaa sitä suurta enemmistöä, jolla pakopaikkaa ei ole? Myös valtio näyttäisi joutuvan mahdottomaan tilanteeseen, kun mitään ei saisi tehdä uhkaavan katastrofin välttämiseksi, jos suunniteltu toimenpide voi saattaa jonkun kuoleman vaaraan.

    Tässä vaarallisessa tilanteessa on hyvä, että päättäjät kuulisivat mahdollisimman monen alan asiantuntijoita, koska varmaa tietoa ei ole riittävästi. Pelkään, että kirjoittajien näkökulma jää vallitsevassa ilmapiirissä marginaaliin.

  6. Pekka Riekkinen says:

    Blogin kirjoittajille pitää nostaa hattua juoksussa laaditulle arviolle tänään käsittelyyn tulevan esityksen kahdesta isoimmasta perusoikeusongelmasta: valtion suojatoimenpiteenä tekemästä valinnasta väestön riskiryhmän osalta Uudenmaan suljetulla alueella vs. muualla Suomessa ja toisaalta terveydenhuollon työvelvoitteisten riskistä. Jälkimmäinen koskee erityisesti heistä iäkkäimpiä, jotka komennetaan muista töistään tai eläkkeeltä kriisin hoitoon.ja siten heidän asemansa muuttuu selvästi vaarallisemmaksi.

    Vaikka tilanne on oikeudellisestikin vaikea, ei sitä silti tulisi ylidramatisoida. Terveydenhuollossa joudutaan usein leikkimään jumalaa, jos tällä tarkoitetaan eri potilaiden hoidon välillä valitsemista rajoitettujen resurssien puitteissa: Onnettomuuspaikalla hoidetaan ensin elinkelpoisimmat ja tehohoitoa ja palliatiiviseen hoitoon siirtoa varten on samanlaisia kriteerejä. Lopulta vaikein tilanne on valita samalla tavalla elinkelpoisten potilaiden välillä, mutta pakko on valita, koska tuskin on parempaa, jos kaksi kuolee kuin että toinen saisi elää. Oletuksella, että terveydenhuollon tehtävä on pitää mahdollsimman monta ihmistä terveinä ja hengissä. Raportit Italiasta ja Espanjasta kertovat jo, että lääkäreille ja sairaanhoitajille nämä valinnat ovat psyykkisesti erittäin raskaita, koska mitkään periaatteet, joiden taakse voisi mennä, eivät niitä ohjaa..

    Monella on varmasti samanlaisia epäilyjä kuin kirjoittajilla sen osalta, onko Uudenmaan sulkeminen esitetyllä tavalla tehokas keino.Jotain siitä, miten epävarmassa tilanteessa syistä ja seurauksista esitystä joudutaan arvioimaan, kertoo se, miten erilaisiin ratkaisuihin yksin Pohjoismaissa on päädytty, muusta maailmasta puhumattakaan. Kuten jo kommenteissa on todettu, sulkurajoituksen onnistumisen mittarikin on kovin epäselvä: päättyykö rajoitus kun Uusimaa ja muu maa ovat tasoissa tartunnoissa, vai miten?

    Kaikkiaan voimme vain ihmetellä, miten viruspandemia on meidät yllättänyt, niin THL:n kuin muutkin asiantuntijat. Huolestuttavaa on se, että epidemian leviämisen eri torjuntakeinojen täsmäteho on nyt lähinnä valistuneiden arvausten varassa ja suunnitelmat toimista on tehty pitkälti ad hoc. Ehkä pidemmän päälle huolestuttavinta on se, että näistä epävarmuustekijöistä huolimatta eduskunnassa mieliala on ollut lähes yksituumaisesti perusoikeusrajoitusten puolesta. Tämä olkoon meille hyytävä muistutus joskus tuleville tavallisille päiville.

  7. Juha says:

    Virus ei noudata lakeja. Siksi kannattaa kuunnella lääkäreitä eikä oikeusoppineita tässä tilanteessa.

    • Martti Pelho says:

      Näitäkö kaksoisrooleissa huijaavia veijareita meidän pitäisi kuunnella ja uskoa heidän (lääketeollisuuden) epistolaansa?

      Meillähän juuri reilut sata julkisten sairaaloiden ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriä haki ja sai lääkäriesimiehiltään viikon palkalliset virkavapaudet osallistuakseen lääkefirmojen, sairaalatarvikefirmojen ja vakuutusyhtiöiden sponsoroimille kevätretkeilypäiville Levillä 8.-13.3.2020.

      Se, miksi julkisten sairaaloiden esimiehet eivät uskaltaneet peruuttaa päälle puskevan koronavirusepidemian takia ortopedeille myöntämiään palkallisia virkavapaita Levin kemuihin, saa selityksensä kemujen rahoittajista. Samat sponsorit kun ne on julkisten sairaaloittemme esimieslääkäreilläkin!

      Levin kemut keskeytettin kesken nousuhumalan. Kaikki 200 Levin hippojen tohtoria ovat nyt karanteenissa ja poissa julkisesta virastaan, potilasvastaanotoistaan ja kiireellisistä leikkauksista reilut 4200 tuntia!

      Kun rahallliset ja terveysvahingot näistä Levin hipoista, joiden palkalliset virkavapaudet olisi pitänyt perua jo tammikuussa 2020, ovat sairaaloille ja sairaanhoitopiireille, ja viime kädessä veronmaksajille, kymmeniä miljoonia euroja, niin valtioneuvostolla ja Valviralla on nyt virkavelvollisuus selvittää, kuka on velvollinen korvaamaan nämä törkeällä huolimattomuudella tai/ja virkarikoksilla aiheutetut vahingot yhteiskunnalle ja potilaille?

      Se, onko kyse korruptiosta, vai virkarikoksesta, vai molemmista, kuuluu poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimille.

      Turun yliopiston aivotutkijalääkäri unohti taannoin 57 miljoonaa Turun yliopistolle kuuluvia lääketutkimusvaroja Sveitsiin viiden pankin 192 tilille.

      Kun keskusrikospoliisi sitten yritti palauttaa kavallettuja tutkimusrahoja takaisin Turun yliopistolle, niin yliopiston taloustoimisto ei suostunut antamaan poliisille tilinnumeroa. Yliopiston rehtori kun oli valehdellut poliisille esitutkinnassa ettei Turun yliopistolla ole kadoksissa pennin vertaa lääketutkimusvarojaan!

      Kuopion yliopistolla aivotutkijakolleega puolestaan poltti reilut sata miljoonaa Kuopion yliopistolle kuuluvia lääketutkimusvaroja asuntokeinotteluun Kaliforniassa.

      Kun tunnettu neurologi Jorma Palo kirjoitti vuonna 1976 lääkäreiden Duodecum-lehden kolumnissaan satiirisen jutun helsinkiläisen sairalaan seniorilääkäreiden yksityisvastaanottojen aiheuttamista ongelmista kolleegoilleen, sairaalan muulle henkilöstölle, potilaille ja heidän omaisille, niin Palo erotettiin tuntemattoman käden käskystä lehden kolumnistin tehtävästä ilman sanankaan perustelua!

      Tuomo Teittisen väitöstutkimuksessa yliopistollisten sairaaloiden hallintokulttuurista ja virkalääkäreidenlaittomista kaksoisrooleista (Kuopion yliopiston julkaisuja; 1/1985) kysytään, erityisesti juuri nyt ajankohtainen, kysymys Suomen eduskunnalle ja hallitukselle:

      “Keskussairaaloiden lääkäriesimiehet ja seniorilääkärit ovat vastustaneet voimakkaasti esitettyjä keskussairaaloiden poliklinikoiden iltavastaanottojen aloittamisia sillä perustelulla ettei niille ole riittävästi asiakkaita. Miten sitten samaisten lääkäreiden yksityisillä ilta- ja viikoloppuvastaanotoilla samassa kaupungissa on asiakkaita ja potilaita liiaksi asti?”

      Martti Pelho
      suuhygienisti
      Kuopion KOn lautamies virkarikosjutuissa 1993-97
      Saundersfoot
      Cymru (Wales)

  8. Sakari says:

    kommunistien ulinaa

  9. Henrik Savolainen says:

    Tässä esitetyt perusteet ovat mielestäni todella heikkoja ja jopa lapsellisia.”Mutta onko oikeutettua käyttää keinoa, josta tiedetään seuraavan ainakin joitakin kuolemia, joita ilman valtion aktiivista toimenpidettä ei olisi tapahtunut?” Saavat tartunnan -> kuormittavat jonkun muun kun oman kotikuntansa terveyspalveluita. Ehkä heidän vapaa-ajan asunnon kunnassa terveydenhuolto ruuhkautuu ja joku joka tarvitsee tehohoitoa ei saa sitä koska tämän eläkeläispariskunnan on täytynyt mennä sitä kuormittamaan ehdon tahdoin.

    Tulee mieleen ettei professorit ymmärrä mikä tämän koko toimen tarkoitus on, ja keksivät omasta päästään argumentteja jotka voivat hyvinkin olla täysin väärässä. Muutenkin oikeusoppineet voisivat pitää suunsa kiinni tilanteessa jossa poikkeuslakia käytetään ja ihmisten oikeuksia täytyy rajata ihmishenkien säästämiseksi. Ketään ei kiinnosta teidän pilkunviilaus, että parempi vaan jos olette hiljaa.

    -Henrik

  10. Henrik Savolainen says:

    Tässä esitetyt perusteet ovat mielestäni todella heikkoja ja jopa lapsellisia.”Mutta onko oikeutettua käyttää keinoa, josta tiedetään seuraavan ainakin joitakin kuolemia, joita ilman valtion aktiivista toimenpidettä ei olisi tapahtunut?” Tätä ei ensinnäkin tiedetä varmaksi. Voidaan myös arvioida että kuolemia sattuu enemmän jos eläkeläispariskunta kulkee oman asunnon ja vapaa-ajan asunnon väliä. He liikkuvat enemmän, joutuvat ehkä pysähtymään huoltoasemalle tankkaamaan tai vessareissulle -> Saavat tartunnan – kuormittavat jonkun muun kun oman kotikuntansa terveyspalveluita. Ehkä heidän vapaa-ajan asunnon kunnassa terveydenhuolto ruuhkautuu ja joku joka tarvitsee tehohoitoa ei saa sitä koska tämän eläkeläispariskunnan on täytynyt mennä sitä kuormittamaan ehdon tahdoin.

    Tulee mieleen ettei professorit ymmärrä mikä tämän koko toimen tarkoitus on, ja keksivät omasta päästään argumentteja jotka voivat hyvinkin olla täysin väärässä. Muutenkin oikeusoppineet voisivat pitää suunsa kiinni tilanteessa jossa poikkeuslakia käytetään ja ihmisten oikeuksia täytyy rajata ihmishenkien säästämiseksi. Ketään ei kiinnosta teidän pilkunviilaus, että parempi vaan jos olette hiljaa.

    EDIT: Käytin nuolia ja ne jotenkin jättivät sen tekstin pois mitä nuolien välissä oli. Pahoittelut spämmäämisestä

    -Henrik

  11. Kari Niininen says:

    Nyt kannattaisi näiden besserwissereiden olla ihan hiljaa. Tällainen maailmankatsomuksellinen toimien kritisointi on nyt turhaa. Vihervasemmistolaistet professorit jäävät nyt jakamattomine ihmisoikeuksineen tappiolle. Heidän kannanotoistaan on Suomelle ainoastaan vahinkoa.

  12. Kalle Liesinen says:

    Erinomaista, että joku huomaa miten tyhmää oli käskyttää terveitä henkilöitä palaamaan mökkieristyksestä tartuntakeskukseen.
    Jos hoitopaikkojen puute HUS-alueen ulkopuolella olisi realisoituva, eikä vain teoreettinen ongelma, riittäisi ongelman ratkaisuksi ilmoitus, että jokainen hoidetaan omalla terveydenhoitoalueellaan. Oireiden ilmestyessä eteläisen Suomen mökkeilijöiden valtaosa on autoineen alle 200 minuutissa pääkaupunkiseudulla ottamatta lähikontaktia keneenkään!

  13. Elämä on. says:

    No niin. Mennäänpä eteenpäin.

  14. Seppo Lappalainen says:

    SUURKIITOS herroille Pauli Rautiainen ja Martin Scheinin arkaan ja ajankohtaiseen aiheeseen tarttumisesta. Tässä henkisen alhon maassa ja paniikkimielialojen ohjatessa päätöksentekoa on todella virkistävää huomata, että maastamme löytyy resursseja, joiden looginen päättelykyky on pysynyt iskussa osittamaan, että todellisia vaihtoehtoja demokraattisen yhteiskunnan perusteita järsivälle politiikalle on olemassa ja jopa erittäin edullisella tavalla toteutettavissa.

  15. Arto Väistö says:

    Tästä teidän jaarittelusta ei ole kenellekään mitään hyötyä. Perustuslakijargonia jolla ei ole esittää vaihtoehtoa. Rautiainen pykäläbyrokraattina vääntelee teoria-arveluita. Kuten MTV.n toimittjakin sanoa ”tätä jargonia voi jatkaa loputtomiin ilman vaihtoehtoratkaisuja”.
    Hallitus tekee olemassa olevan tiedon ja asiantuntija-arvioin parhaan kokonaisratkaisut. He sentään ottavat myös vastuun toisin te teorioinenne.

  16. mökkiläinen says:

    Uudellamaalla ilmoitettiin eniten uusia päivittäisiä tartuntoja maanantaina 23.3.2020. Pirkanmaalla kerrottiin toistaiseksi suurimmasta määrästä uusia tartuntoja tänään (27.3.2020). Väkilukuun suhteutettuna Pirkanmaa näyttäisi seuraavan noin viikon jäljessä Uuttamaata.

    Lukujen perusteella liikkumisrajoitusten kannalta ongelmallista vaikuttaisi olevan se, että tilanne muuttuu alueittain melko nopeasti.

    Nimimerkki Numero says esitti yksittäisen maakunnan suojelua. Tämän pohtiminen voisi tosiaan olla hyödyllinen näkökulma sen sijaan, että yritettäisiin eristää maan väkirikkainta maakuntaa.

  17. Tapio Korhonen says:

    Huono artikkeli. Riman alitus. Köpönen sepostus. Hylsy ylioppilaskirjoituksissa. Leipäjonon leipiä proffat jakamaan.
    Tulkaa kammiosta ulos professoria leikkimästä ja lopettakaa jeesustelu oppiarvoihin sonnustautuneena.

    Venäjä ois ollut Oulussa ja Helsingissä talvisodan aikana alta aikayksikön näillä professoreiden rytmityksillä ja saivarteluilla. Myös mitään tekemättömyys voi lisätä jonkun ennalta määrittelemättömän nimeämättömän ihmisen todennäköisyyttä kuolla. Professorit omalla esimerkillään yllyttävät mitään tekemättömyyreen hallitusta. Mitään tekemättömät professorit leikkivät jumalaa. Heillä on siihen aikaa. Leipäjonossa ei ole aikaa.

    • Martti Pelho says:

      Suomen valtion virasto, puolustusvoimat, ilmoitti 20.3. julkisuuteen:

      “Valmistaudumme reserviläisten palvelukseen kutsumiseen. Todennäköisyys riippuu paljolti siitä kuinka virusinfektio kyetään eristämään ja mille tasolle tartuntahuippu tulee nousemaan.”

      Sitä ennen kenraalin puheenjohtama valtion turvallisuuskomitea oli kokoontunut 16.3.Komitea kertoo tiedotteessaan: “olevansa valmis ohjeistamaan viranomaisia.”
      .
      Tapahtumakokonaisuutta voi tulkita oikein niin, että valtion turvalliskomitea on todellisuudessa tehnyt kulisseissa kaikki keskeiset Suomen valtion suunnittelut, linjaukset ja päätökset koronakriisissä, jotka muotoseikkojen takia jouduttiin viemään vain valtionneuvoston kokouksiin vahvistettaviksi.

      Pääministeri Matti Vanhasen erityisavustaja ja valtiosihteeri (2003-2010), tri Risto Volanen, on arvioinut blogissaan armeijamme johdon toimintakulttuuria ja hallitsevaa ideologiaa seuraavasti:

      “Periaatteessa nyt Suomeen syntymässä oleva Turvallisuuskomitea rikkoo toteutuessaan valtion puolelta yhteiskuntasopimusta, sillä se luo ohi demokraattisten valtioelinten yritys- ja ay-johtajien suoran vaikutuskanavan aseellisiin viranomaisiin, armeijaan ja poliisiin. Samalla se tarjoaa armeijan johdolle mahdollisuuden mobilisoida yhteiskunnallista tukea ja vaikuttamista ohi demokraattisen valtiojohdon. Jos näin käy, on olemassa vaara, että kansalaisten luottamus demokraattiseen oikeusvaltioon heikkenee, ja irtiotot yhteiskuntasopimuksesta oman käden oikeuteen lisääntyvät toisessakin päässä.”

      Risto Volanen kertaa osuvasti tapahtumia mm. puolustusneuvoston lakkauttamisesta uuden perustuslain voimaantulon yhteydessä vuonna 2000 sekä uuden turvallisuus- ja puolustusasiain komitean valmistelun jännitteistä ja armeijan lanseeraaman “kokonaisturvallisuuden hallinta” käsitteen sisällön määrittelystä ja oikeuskanslerin asetusta koskevasta laillisuusvalvontalausunnosta.

      Valtioneuvosto ja puolustusministeriö julkistivat virheellisesti vasta 31.01.2013 klo 16.00 uutta turvallisuuskomitean perustamista ja komitean toiminnan aloittamista 1.2.2013 koskevasta asetuksestaan lyhyen ja mitäänsanomattoman tiedotteen:

      “Turvallisuuskomitean toiminta käynnistyy

      Valtioneuvosto antoi 24.1.2013 asetuksen Turvallisuuskomiteasta. Asetus tulee voimaan 1.2.2013 ja sillä kumotaan Turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta annettu valtioneuvoston asetus.”

      Puolustusministeriön hallitusneuvos Matti Piispasen nimissä 22.1.2013 julkistetusta armeijan kontrolloiman ja hallinnoiman turvallisuskomitean perustamista koskevasta esittelymuistiosta ilmenee armeijan turvallisuuskomiteahankkeen valmistelun olleen Volasen Suomen Kuvalahden hastattussa jo vuonna 2011 mainitsema “ kenraaliemme vallankaappaus”.

      Piispasen muistiossa kerrotaan asetusesityksen olleen vain oikeusministeriössä tarkastettavana.

      Uuden turvalllisuuskomitean koko yhteiskuntaa kattavat pysyvät tehtävät ja vastuut huomioiden ainoa laillinen säädösperusta on eduskunnan valmistelema ja säätämä laki.

      Tasavallan hallituksella oli turvallisuuskomitea-asiassa kansalaisoikeussopimuk-siin ja perustuslakiin perustuva virkavelvollisuus antaa uuden turvallisuuskomitean perustamistarpeesta lakiesitys eduskunnalle.

      Eduskunnalla ja sen valiokunnilla (mm. perustuslaki-, laki-, puolustus- ja ulkoasiainvaliokunta) on perustuslain mukaan virkavelvollisuus arvioida uuden turvallisuuskomitean perustamisen sekä vanhan turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean lakkauttamisen tarpeellisuus.

      Nyt ”uuden turvallisuuskomitean” valmistelutyö sekä vuoden 2003 turvallisuus- ja puolustusasiain komitean lakkauttamisen perustelut on juridisesti kirjattu virheellisesti ainoastaan yhden puolustusministeriön hallitusneuvoksen “militaristisiksi aivoituksiksi”.

      Turvallisuuskomitean puuttuva legitimiteetti ei toteudu silläkään perusteella, että kenraalikunta naamioi turvallisuuskomiteahankkeensa “oman miehensä”, hallintotuomari Pekka Hallbergin johtama, tynkäkomitea esitykseksi.

      Hallbergin komiteahan esitti armeijan johtaman uuden turvallisuuskomiteaan perustamista ilman lakia ja komiteaan “laajaa kansalaisjärjestöjen edustusta” kuulematta asiassa lainkaan eduskuntaa ja sen valiokuntia.

      Lähihistoriassamme Neuvostoliiton valtion turvallisuuskomitea KGB naamioi toistuvasti rikolliset hankkeensa Baltian maissa “laajaan kansalaisjärjestöjen edustukseen”.

      Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissamme kansalaisille turvatun oikeuden mukaan kansalaisten ja valtion turvallisuutta ja poikkeusoloja koskevat säädökset on saatettava kansallisesti voimaan eduskunnan toimesta laintasoisesti presidentin vahvistuksin.

      Risto Volanen kääntyi turvallisuuskomiteaa koskevassa asiassa kantelulla oikeuskanslerin puoleen.

      Valtioneuvosto antoi ilmeisesti Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten ja perustuslain suhteen laittoman valmistelun seurauksena laittoman asetuksen turvallisuuskomiteasta 24.1.2013 ja puutteellisen kokoonpanopäätöksen 31.1.2013, jonka mukaan tuore asetus ja turvallisuuskomitea tuli voimaan heti seuraavana päivänä 1.2.2013. Samalla valtioneuvosto kumosi valtioneuvoston yhdeksän vuotta vanhan asetuksen turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta (288/2003).

      Valtioneuvosto valitsi vasta 31.1.2013 uuden turvallisuuskomitean puheenjohtajaksi puolustusministeriön kansliapäällikön, kenraaliluutnantti Arto Rädyn esityksestä puolustusministeriön kansliapäällikkönä toimivan armeijan kenraalin Arto Rädyn 1.2.2013 alkaen.

      Näin uuden turvallisuuskomitean uudella puheenjohtajalla ei ollut lainkaan valmistautumis- ja harkinta-aikaa uuden mittavan yhteiskunnallisen tehtävän vastaanottamiselle tai siihen kouluttautumiseen.

      Demokraattisessa ja parlamentaarisesti johdetussa valtiossa puolustusministeriön johtavana virkamiehenä ei voi toimia armeijan virassa oleva kenraali ja yhteiskunnan ydintoimintoja ohjailevan turvallisuuskomitean kokoonpanosta ja puheenjohtajuudesta säädetään aina lailla. Paitsi Suomessa.
      Suomessakin yhteiskunnan ydintoimintoja ohjailevan turvallisuuskomitean johdossa on aina oltava tasavallan presidentin tai pääministerin – ei armeijan johdon – nimeämän valtion kokeneen siviilivirkamiehen.

      Martti Pelho
      suuhygienisti
      Saundersfoot
      Cymru (Wales)

  18. Ikiliikkuja says:

    Eikö tälläisen normaalilla järjellä varustetun kymmenien vuosien eläämää nähneen ukon suora sanainen kommentti kelpaa teistä pilkun viilaajista , no ,voi , voi , menikö ihon alle , lapsellisuudelle muutama hurraahuuto . Nim. 51 vuotta aikanaan töitä putkeen tehnyt

  19. Dad Vader says:

    Kaikki lääketieteestä ymmärtävät tiedostavat että eristäminen on ehdottomasti paras keino hidastaa taudin leviämistä. Aika latteaa mässytystä julkkisprofessoreilta niin puutteellisen päättelyn kuin myös vajaavaisen ymmärryksen ja sensaatiohakuisen huutelun muodossa. Olisi kannattanut olla hiljaa ja kirjoittamatta…

  20. Järki käteen says:

    ”Ero trolley problem -asetelmaan on siinä, että nyt ei ole kyse satunnaisesta sivustakatsojasta vaan perusoikeus- ja ihmisoikeusvelvoitteita omaavasta Suomen valtiosta. On täysin perusteltua katsoa, ettei valtiolla ole lainkaan oikeutta tehdä sellaista valintaa, jolla se suuremman ihmisjoukon elämän suojaamiseksi asettaa oman aktiivisen toimenpiteensä kautta pienemmän ihmisjoukon alttiiksi kuolemalle.”

    Jaaha, raitiovaunuprobleema, ja mielenkiintoinen tulkinta, että yhteiskunnan täytyisi käytännössä hirttää itsensä ihmisoikeussopimuksiin ja sallia laajempi tuho vain jotta joidenkin pykälien kirjainta noudatettaisiin. Mitenkähän tämä suhtautuu sitten sen laajemman tuhon kohteeksi joutuvien oikeuksiin?

  21. Mikko says:

    Ymmärsinkö nyt oikein, että myös kiinalaisella olisi pitänyt olla oikeus tulla Wuhanista tänne kesämökille pakoon siellä räyhäävää virusta? Näin olisi ihmishenkiä säästetty, kun eivät olisi olleet niin tiheässä siellä Wuhanissa? Nyt äly hei!

  22. Julius Koivumäki says:

    Onko valtionhallinnon ylipäänsä mahdollista tehdä sellaista päätöstä missään asiassa, joka ei joltain tarkkaan valitulta näkökulmalta vaikuttaisi olevan ”trolley problem”? Jos trolley problem on ongelma, ei valtio voisi koskaan tehä yhtään päätöstä.

    Juristin tärkeimmän ominaisuuden on katsottu olevan se että kykenee erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Tämän analyysin perusteella tällaista päätelmää ei kyllä voisi tehdä. Professorin tasoisien asiantuntijoiden analyysin tulos on että ”Valtioneuvosto leikkii jumalaa”.. Ei helvetti.

    • Lauri L says:

      Tämä on totta. Toisaalta valtion on joka tapauksessa tehtävä päätös. Joko se rajoittaa liikkuvuutta jolla vaikutuksia joidenkin kuolleisuuteen, tai se ei rajoita jolloin vaikutuksia on toisten kuolleisuuteen. Professorilta täysin järjetöntä sanoa ettei tällaista päätöstä voi tehdä. Hallitus ei voi mitenkään olla tekemättä ’trolley problem’ -päätöstä. Kysymys on vain siitä, minkä päätöksen se tekee.

      Järjetön näkökulma

    • Jarno J says:

      Lainsäätäjä ”leikkii jumalaa” aina lakeja säätäessään. Ei sitä voi välttää. Säätäessään rajoitteita markkinoille tuleville uusille lääkevalmisteille, lainsäätäjä tekee tietoisen punninnan sen suhteen, aiheuttaako lupamenettely hidastaessaan lääkkeen pääsemistä markkinoille enemmän kuolemia (perusoikeusliityntä) kuin ilman rajoitteita markkinoille pääsevän mahdollisesti vaaralliseksi osoittautuvan lääkkeen aiheuttamat kuolemat (perusoikeusliityntä). Miten professorit ehdottavat tilanteessa toimittavan?

      Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Julkisen vallan velvollisuus on aktiivista ja passiivisuus eli pidättäytyminen toimimasta voi johtaa perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen. Lainsäätäjän tehtävänä on nimenomaan tehdä punnittuja päätöksiä, joissa otetaan perus- ja ihmisoikeusvaikutukset laaja-alaisesti huomioon.

  23. Anna Ronkainen says:

    Trolley problem -vertaus on sikäli osuva, että reaalimaailmassa vastaavat tilanteet eivät koskaan ole yhtä suoraviivaisia kuin filosofi haluaisi. Kanonisen esimerkin tilanteessa vaunu todennäköisesti vaihteen ollessa väärässä asennossa suistuisi raiteilta ja jatkaisi liikettään suunnilleen samaan suuntaan mutta varsin kaoottisesti pinnanmuodoista riippuen.

    Tekoälysovelluksissa yleensä on helpompi suurempaa varovaisuutta noudattamalla pitää huoli siitä, ettei tällaisien valintojen eteen käytännössä koskaan jouduta, mutta koronan kanssa tällaista ylellisyyttä ei valitettavasti ole. Eri vaihtoehdoista seuraaviin kehityskulkuihin liittyvät epävarmuudet ovat joka tapauksessa niin suuret, ettei valinnan yksinkertaistamisessa utilitaristiseksi kalkyyliksi ole mitään järkeä.

  24. Mikko Yrjönsuuri says:

    Maailman sivu valtiot ovat uhranneet ihmishenkiä (sotilaita) muun väestön turvaamiseksi vihollisarmeijalta. On aivan arkipäivää, että valtion toimenpiteet tekevät olosuhteet vaarallisemmiksi joillekin ihmisille jonkin suuremman tavoitteen saavuttamiseksi. Valtio ei ole suoraan tappamassa ketään. Tältä osin esitetty argumentti on aivan liian yksinkertainen, jotta voisin pitää sitä pätevänä.

  25. Mikko says:

    Historiallinen pandemia pyyhkimässä ihmiskunnan yli, miljardit ihmiset ympäri maailmaa yrittävät hillitä viruksen leviämistä pysymällä kotona vähemmän tai enemmän pakotettuna, mutta Suomessa varsinainen ongelma on se että Uudenmaan rajan sulkeminen ”loukkaisi meitä velvoittavia sopimuksia”?

    Jos professorit seurasivat uutisia Hubeista niin ihmiset eivät eivät itkeneet niiden liikuntarajoitteinen takia, vaan sen takia ettei niitä saatu aikaan tarpeeksi nopeasti.

    Nyt viisautta, vaikeita päätöksiä on luvassa joka tapauksessa mutta mitä aikaisemmin toimitaan sitä vähemmän niitä pitää tehdä.

  26. Ida Asplund says:

    TUSEN TACK Martin Scheinin och Pauli Rautiainen för att ni lyfter fram de livsviktiga frågorna om förenligheten med den konstitutionella rätten och problematiserar hur avvägningarna i coronaekvationen egentligen görs. Det juridiska perspektivet lyser annars med sin frånvaro i debatten tycker jag och det är i stället medicinska och ekonomiska avvägningar som står i centrum. Utvecklingen i stora delar i Europa men också Norden är ju djupt bekymmersam ur ett demokrati- och rättsstatsperspektiv. Ungern, som numera klassas som auktoritär stat, Polen, som sedan länge haft problem med att iaktta rättsstatsprincipen, rigorösa inskränkningar av mötes- och rörelsefrihet i flera stater, stängda gränser trots Schengenavtalet, Brexit etc. Därtill en digital massövervakning av medborgarna i Tyskland, Österrike, Israel m.fl. Utvecklingen i Norge är särskilt bekymmersam med nationella reseförbud och rigorösa bötesstraff på 15 000 NOK och Finland verkar vilja följa efter. Det är mycket oroväckande. Nyligen skrev statsvetaren Staffan I Lindberg i DN om att demokratin kan avskaffas i ett flertal stater https://www.dn.se/debatt/bekampningen-av-corona-hotar-avskaffa-demokratin/ . Aningslösheten inför denna utveckling tycker jag är makalös. Vi i Norden borde inte gå i bräschen för att legitimera en sådan utveckling. Som finländsk medborgare och forskarstuderande i rättsvetenskap med intresse för rättsstaten och rättssäkerhetsfrågor är jag så otroligt tacksam för ert engagemang! STORT TACK!

    • Martti says:

      Niin. Tohtoriopiskelijana varmaan ymmärrät, että itsemääräämisoikeus,liikkumisvapaus, oikeus elämään ovat perusoikeuksia, joita voidaan rajoittaa myös demokratiassa. Niitä on rajoitettu aina, jos vain on mitään lakeja olemassa. Rajoittaminen on aina punnintaa, jossa toisessa kupissa on toisten oikeus, ja toisessa toisten. Kupeissa ei tarvitse olla sama oikeushyvä. Tällaista punnintaa joudutaan tekemään aina kaikkien lakien kohdalla. Ei liikkumisvapaus ole demokratiassakaan mikään superoikeus, jota ei voitaisi rajoittaa muiden oikeushyvien (kuten oikeutta elämään) hyväksi.

    • Katariina K says:

      Märkligt nog att ingen människorättsaktör har tagit upp Sveriges flockimmunitet doktrin (coronaepidemin härjar fritt i samhället) och granskat det ur människorättssynpunk? Inom medicinsk vetenskap ställer doktrinet mycket komplicerade etiska frågor.

      Staten har en skyldighet att vidta positiva åtgärder för att se till att människor kan leva. Är denna doktrin som bidrar till hög dödlighet (27.3 dödsfall 102) speciellt bland personer i riskgrupper t.ex. 70-plussare (över 1,6 miljoner), sådant som skyddar, värnar och stärker bäst mänskliga rättigheter?

      Der finns redan flere äldreboende/hemtjänst i Sverige som har drabbats av coronaviruset (brist på skyddsutrustning, personalbrist, okunnig personal etc.) och alltför många har dött av viruset.

  27. mökkiläinen says:

    Muun muassa seuraavat seuraavat kysymykset Uudenmaan eristykseen liittyen ovat jääneet enemmän tai vähemmän epäselviksi:

    1. Kuinka vahva on näyttö siitä, että maakunnan osittainen eristys on välttämätön toimi taudin torjunnassa. Kymmenille tuhansille työntekijöille ollaan kuitenkin sallimassa rajan ylitys, jopa päivittäin.

    2. Miten kansalaisten oikeusturva, terveys ja kohtuus toteutuvat, jos liikkumispäätökset tehdään maantievalvonnassa ja henkilökohtaiset omaan ja lähisukulaisten terveyteen tai heidän auttamiseensa liittyvät syyt on suurelta osin rajattu pois.

    3. Mitä muissa maakunnissa tehdään seuraavaksi, kun useissa maakunnissa taudin levinneisyys on jo ylittänyt lukeman kymmenen sataatuhatta asukasta kohden. Niissä Uudenmaan levinneisyyttä vastaava taso (ylittänyt 30) ei ole välttämättä kovin pitkän ajan päässä.

  28. kaupunkilainen says:

    Pahoittelen, mutta ihmisoikeuksien paikka tämän hetken tilanteessa on roskakori.

  29. Ode says:

    Toivoisin blogilta asiantuntevampaa ja juridista otetta, vähemmällä agendamaisella agendamaisella fraseerauksella. ”Valtioneuvosto leikkii jumalaa” on poliittis-ideologinen letkautus. Miksi tällainen on tarpeen, jos tavoitteena on kertoa, mikä on laillista? Tällainen kielenkäyttö heikentää blogin asiantuntija-arvoa.

  30. Timo Espo says:

    Kyllä tässä koronapaniikissa on perusoikeuksien kunnioitus mennyt kuin lapsi pesuveden mukana. Oliko uudenmaan eristyksestä mitään hyötyä nähdään jossain määrin jälkikäteen jos Ruotsalaiset uskaltavat jatkaa omalla linjallaan. Tässä on ihmiskoe meneillään, vertailu Suomen ja Ruotsin välillä.

    Ruotsissa kuolleisuusluvut nousevat jyrkästi jo nyt, jälkikäteen nähdään lopputulos suhteutettuna väkilukuun eli ”area under curve”. Villi veikkaus on että käyrän pinta-ala on sama vaikka Suomessa toteutuminen vie tupla-ajan Ruotsiin verrattuna.

    Taudin siemenet on jo kylvetty kehä kolmosen ulkopuolella ja koronan leviäminen on siellä jo menossa hitaasti kiihtyvällä vauhdilla. Henriksson oli ainoa järkevä hallituksessa mutta hänet vaiennettiin.
    Hallitus ajaa liikkumisrajoitusta kuin kyytä pyssyyn.

    Välttämättömyyden perusteluissa ilmeisesti tulkitaan tarkoitushakuisesti erittäin alustavia hajatietoja nuorempien ikäryhmien sairastumisista maailmalla. Lisäksi tässä perustelussa ”nuorempien” ikäraja on nostettu tarkoituksella niin ylös etä saadaan riskiä nousemaan. Lisäksi ilmeisesti kansalle esitetään THL-n skenaariot tehohoidosta, mutta Uudenmaan sulkemista ja työvalvoitetta (joka on täysin epärealistinen vaihtoehto ainakin pitkään, ehkä epidemian loppuun asti) perustellaan kuulemma Johns Hopkinsin tehohoitoskenaarioilla joka on huomattavasti kotimaista synkempi.

    Työvelvotteella tosin ei ketään todennäköisesti onnistuta tappamaan. Ensinnäkin ”Työvoimaviranomainen saa antaa työvelvolliselle työmääräyksen vain sellaiseen työhön, jota tämä pystyy kohtuudella tekemään ottaen huomioon hänen ikänsä, terveydentilansa, mahdollinen vammaisuutensa, perhesuhteensa, koulutuksensa, aikaisempi työkokemuksensa sekä tehtäväksi määrättävän työn luonne” Toisekseen pystymetsästä ei ketään tehohoitajaksi pistetä,idea onkin että siirretään ensin vaikka leikkurista teholle, tehostetun valvonnan osastolta heräämöön, päivystyksestä tehostettuun valvontaan, akuuttiosastolta päivystykseen, ei-akuuttiosastolta akuuttiin jne henkilökuntaa. Jossain kohtaa voi tulla eteen yksityiseltä julkiselle. Mutta en epäile yhtään etteikö selvitä.

    Kaikkein tehokkain tapa hidastaa epidemiaa olisi kuitenkin rajut toimet nimenomaan Uudenmaan sisällä sillä täällä taudinkantajia on todella paljon, väitän. Virus on erittäin kavala, sillä se pitää ihmisen 1-2 viikkoa varsin lieväoireisena ja toimintakykyisenä, jolloin hän levittää tautia ympäriinsä. Villi veikkaukseni on että Uudenmaan eristäminen hidastaa epidemiaa mutta ei juurikaan vähennä ruumiita. Tauti on niin kova vanhuksille että lähtö tulee joka tapauksessa. Heitä pitää nyt suojella lähikontaktien tasolla. Pääsiäislomien matkustus hiihtokeskuksiin kyllä nopeuttaisi epidemiaa.

    Mutta oikeusvaltiossa pitää tyhmääkin hallitusta totella.

  31. Antti Kortelainen says:

    R.I.P perustuslaillisuus 16.2.1899 – 27.3.2020

  32. Jargonisti says:

    Kuulkaahan nyt professorit. Katsokaa THL:n karttaa Varmistetut koronatapaukset Suomessa. Siitä kun klikkaatte välilehden Ilmaantuvuus per 100 000 asukasta, niin luulisi jo Teillekin selviävän, miksi Uudenmaan eristäminen on ainoa oikea ratkaisu.

  33. Jarno Pelkonen, DI says:

    Mitäs jo valtio-opin ja kv-lain professorit pysyisivät lestissään ja antaisivat terveydenhuollon ammattilaisten antaa suositukset toimista? Nyt eletään aikoja joissa pykäliin takertumalla kuolee lisää ihmisiä ja tässä tilanteessa pitää pystyä toimimaan ennen kuin Suomi on kuin Italia tai Espanja. Siinä vaiheessa kansaa ei kiinnosta mitä joku lakipykälä sanoo, vaan, että miten siitä helvetistä selvitään. Arvon professorien kirjoitusta lukiessa minulle jäi kuva, että eksoponentiaalisen kasvun käsitystä ei ole sisäistetty. Viivästys maksaa ihmishenkiä, ymmärrättekö? Kukaan ei voi varmasti sanoa mikä olisi juuri oikea ratkaisu tähän tilanteeseen, mutta koronaa vastaan menestyksekkäästi taistelleet maat ovat käyttäneet vastaavia ja jopa rajumpia keinoja kuin Suomi.

    Hätä ei lue lakia, sanotaan. Lainopilliset olisivat nyt eniten hyödyksi tukemalla hallitusta löytämään keinoja miten navigoida pykäläviidakossa sekä olemalla kotona pesemässä käsiä. Ymmärrän huolenne pykälistä ja ihmisoikeuksista, mutta en ymmärrä miten se mitenkään relevanttia tässä uhkakuvassa.

    Ystävällisin terveisin,

  34. Jukkis says:

    Nyt pitäisi ymmärtää, että tilanne on poikkeuksellinen. Saivartelu lakipykälistä estää vakavaan tilanteeseen riittävän nopean ja oikean reaktion. Kansan suojelun ei pitäisi tyssätä saivartelevien ihmisten takia. Järkeäkin voisi käyttää. Tuskin meillä on pelättävissä mitään kommunistista vallankaappausta, jota nämä saivartelijat ilmeisesti pelkäävät.

  35. Mikko says:

    Ihmeellistä nillitystä tämä blogi.

    Tässä poikkeustilanteessa kukaan ei tee 100% oikeita tai vääriä päätöksiä. Päättäjät kuuntelevat asiantuntijoiden näkemyksiä ja tekevät päätökset parhaan kykynsä mukaan niiden perusteella, ei käy kateeksi. Jälkeenpäin ja varsinkin sivusta seuraten on helppo viisastella ”väärillä” päätöksillä.

    Nämä kaksi ylivertaista proffaa ovat varmaan ehdolla seuraavissa vaaleissa ja laittavat kahdestaan Suomen asiat kuntoon, sehän on helppoa kun tekevät vain 100% oikeita päätöksiä kaikkien kannalta.

  36. Junnu K says:

    Ehdottaisi, että toimitaan näin: katsotaan tilanne rauhassa loppuun ja vertaillaan sitten eri maissa erilaisilla linjoilla saatuja lopputuloksia. Lopuksi matkustetaan ajassa taaksepäin ja valitaan oikea vaihtoehto. Mikä tässä on niin vaikeaa?

  37. make says:

    Onko blogisteilla antaa ennakkotapausta, johon voi verrata Suomen tekemiä toimenpiteitä? Ja miten eri valmiuslain toimenpiteet vaikuttavat. Ai ei ole vai?

  38. klaus kultti says:

    Edellä on jo ansiokkaasti kiinnitetty huomiota siihen, kuin lapsellisia kirjoittajien näkemykset ovat. Mielestäni tyhmyys tiivistyy seuraavaan:

    a) ”On täysin perusteltua katsoa, ettei valtiolla ole lainkaan oikeutta tehdä sellaista valintaa, jolla se suuremman ihmisjoukon elämän suojaamiseksi asettaa oman aktiivisen toimenpiteensä kautta pienemmän ihmisjoukon alttiiksi kuolemalle.”

    Selkeästi kiistattomampi näkemys on

    b) On täysin perusteltua katsoa, ettei valtiolla ole lainkaan oikeutta tehdä sellaista valintaa, jolla se pienemmän ihmisjoukon elämän suojaamiseksi asettaa oman aktiivisen toimenpiteensä kautta suuremman ihmisjoukon alttiiksi kuolemalle.

    Jos a) on totta niin myös b) on totta. Näin jää kaksi vaihtoehtoa:

    i) Valtio ei saa tehdä mitään.
    ii) Valtio saa tehdä edellä mainittuja valintoja vain jos ihmisjoukot, joita valinnat koskevat ovat täsmälleen yhtä suuret.

    Arvelen, että ii) on uusi ja jännittävä tulkinta perusoikeuksista ja valtion roolista. Ehdotan, että kirjoittajat keskittyvät tämän tutkimiseen ja pidättäytyvät tutkimuksen ajan uusista lausunnoista.

  39. Miksi says:

    Tartuntatauti sotatilan syynä ei näillä näkymin vaikuta perustellulta. Ensinnäkin tämä tartuntatauti ei olennaisesti eroa muista influenssoista. Kun tavanomaisena vuonna Suomessa kuolee satoja lähinnä vanhuksia influenssa-aaltoon, tällä hetkellä koronaviruksen kuolinuhreja on kerrottu olevan 17. Kun tavanomaisena vuonna koko maailmassa sairastuu miljardi, ja 3 – 5 miljoonaa sairastuu vakavasti, kuolemantapauksia on 300 000 – 500 000. Verrataan näitä lukuja nyt tiedossaolevaan. Maailmanlaajuisesti kuolemantapauksia koronaviruksen takia on nyt alle 50 000.

    Yksinkertainen matematiikka kertoo, että 500 000 on suurempi kuin 50 000. Ja 17 on vähemmän kuin 500.

    Kuitenkin joukkohysterian avulla tämä matematiikka, samoin kuin kaikki muukin järjenkäyttö, on käännetty päälaelleen.

  40. Pp says:

    Eli oletteko sitä mieltä, että elämäntapaansa ihastuneen hyvävaraisrn eläkeläisen henki on arvokkaampi kuin kymmenien tuhansien huono-osaisempien? Sillä jos näinä vaikeina aikoina ei itse osaa kotonaan pysyä ja kulkee tartuttamassa paitsi ulkopaikkakuntia myös altistaa itsensä sairastumiselle, on kyllä enemmän kuin perusteltua rajoittaa tällaisia ihmisiä. Ja kyllä ihmisiä tulee kuolemaan, siksi taudin leviäminen pitää lopettaa ja se tapahtuu sillä, että ihmiset pysyvät kotonansa. Tylsyyteen ei tiettävästi ole vielä kukaan kuollut eikä ole parempaa aikaa sen sietämistä harjoitella kuin nyt.

  41. J.O. says:

    Kun Uudenmaan eristys nyt päättyy, kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan tämä tulee johtamaan kuolemiin Lapissa – jos oletaan väite oikeaksi, niin eikö tämä ole blogistien näkökulmasta väärin: ”onko oikeutettua käyttää keinoa, josta tiedetään seuraavan ainakin joitakin kuolemia, joita ilman valtion aktiivista toimenpidettä ei olisi tapahtunut?”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s