Antti Jokela & Johanna Niemi: Pekka Haavisto, perustuslakivaliokunta ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Oikeusvaltiosta keskustellaan paljon. On kunniaksi, että Suomi pärjää vertailuissa hienosti. Se ei silti tarkoita, etteikö omaakin järjestelmää olisi syytä välillä tarkastella kriittisesti. Sitä itse asiassa tapahtuu koko ajan tutkimuksessa. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti on oikeusvaltion kulmakiviä. Vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä sisältyy perustuslakiin, keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin ja EU:n perusoikeuskirjaan. Sen sisältöä on täsmennetty lukuisissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja muiden valvontaelinten kuten […]

Lauri Koskentausta: Kuntavaalien ajankohdan siirtämiseen liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä

Viimepäivinä on käyty julkista keskustelua siitä, tulisiko kuntavaalien ajankohtaa siirtää koronatilanteen vuoksi. Keskustelu asiasta alkoi osin jo viime syksynä, kun esimerkiksi entinen politiikan toimittaja Unto Hämäläinen esitti syksyllä vaalien siirtämistä. Nyt keskustelua ovat jatkaneet mm. emeritus professori Heikki Paloheimo ja dosentti Ville Pernaa. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on kommentoinut asiaa esimerkiksi Helsingin sanomissa, Ylellä ja […]

Liisa Leppävirta: Päättääkö bloggaaja EU-asiakirjan julkisuudesta?

EU-tuomioistuin antoi 21.1.2021 tuomionsa asiassa C-761/18 P Leino-Sandberg v. parlamentti, joka koski Euroopan parlamentin tekemän, asiakirjajulkisuutta koskeneen päätöksen julkisuutta. Ratkaisussaan EU-tuomioistuin katsoi, että toimielimen on tehtävä julkisuutta koskeva päätös, vaikka asiakirja olisikin löydettävissä internetissä kolmannen osapuolen, tässä tapauksessa päätöksen kohteena olleen tahon, julkaisemassa blogikirjoituksessa. Ratkaisulla on merkitystä erityisesti EU:n toiminnassa, jossa tietoja usein vuodetaan ja […]

Toomas Kotkas: Minkälaisia oikeusvaikutuksia koronarokotepassiin olisi valtiosääntöoikeudellisesti mahdollista kytkeä?

Nyt kun koronarokotukset on saatu Euroopassa käyntiin, monissa maissa on pohdittu koronarokotepassin käyttöönoton mahdollisuutta. Passilla on viitattu ainakin kahteen eri asiaan: yhtäältä matkustamista eri maiden välillä helpottavaan/mahdollistavaan asiakirjaan ja toisaalta asiakirjaan, johon olisi kytketty oikeusvaikutuksia yksittäisen maan sisällä. Esimerkkinä jälkimmäisestä on Puolassa joulukuussa hyväksytty kansallinen immuniteettiohjelma, joka HS:n 18.1.2021 artikkelin mukaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että […]

Martin Scheinin: Kerjääminen on ihmisoikeus – EIT:n Lacatus-ratkaisu laittaa pisteen keskustelulle kerjäämisen kieltämisestä

Toukokuussa 2013 kirjoitin Perustuslakiblogissa siinä vaiheessa jo haudatusta hankkeesta kerjäämisen kieltämiseksi järjestyslain muutoksella. Asia ei koskaan edennyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn saakka. Blogikirjoituksessa ja myös julkisessa keskustelussa hankkeen perusoikeusongelmat kohdennettiin ensi sijassa kysymykseen siitä, olisiko sisäministeriön työryhmän ja hallituksen valmistelema lakiehdotus muodostunut romaneja tai ulkomaisia romaneja kielletyllä tavalla syrjiväksi, kun Suomessa tutumpi niin sanottu bussilippuun (lue: […]

Miikka Hiltunen: Komission esitys asetuksesta digitaalisia palveluja koskevaksi lainsäädännöksi – evoluutio vai vallankumous?

Komissio julkaisi joulukuun puolivälissä pitkään odotetun esityksenä asetuksesta digitaalisten palvelujen lainsäädännöksi, eli niin sanotuksi Digital Services Actiksi. Siinä missä hankkeen sisaresitys Digital Markets Act pyrkii torjumaan markkinavoiman väärinkäyttöä kilpailuoikeuden keinoin, on digitaalisia palveluja koskevan esityksen tarkoitus päivittää erilaisten informaatiota verkossa välittävien yhtiöiden, kuten sosiaalisen median toimijoiden vastuusäännökset palvelujensa sisällöstä. Nykyinen sähköistä kauppaa koskeva direktiivi on […]

Ida Koivisto: Miten läpinäkyvyyttä esitetään? Kysymys Sanna Marinin sähköpostien julkisuudesta

Iltalehti julkaisi 18.1.2021 analyysin siitä, miten julkisuuslakia on sovellettu pääministeri Sanna Marinin sähköposteihin. Iltalehden toimittajien Marko-Oskari Lehtosen ja Jarno Liskin mukaan sähköposteja on luovutettu vain silloin, kun ne ovat kiillottaneet Marinin imagoa korona-ajan vahvana johtajana. Kaikkia pyydettyjä sähköposteja ei siis ollut luovutettu. Tilanne oli ongelmallinen, sillä poikkeuksellisten aikojen vallankäyttö herättää kansalaisissa ja tiedotusvälineissä korostetun tiedontarpeen. […]