Nyt kun koronarokotukset on saatu Euroopassa käyntiin, monissa maissa on pohdittu koronarokotepassin käyttöönoton mahdollisuutta. Passilla on viitattu ainakin kahteen eri asiaan: yhtäältä matkustamista eri maiden välillä helpottavaan/mahdollistavaan asiakirjaan ja toisaalta asiakirjaan, johon olisi kytketty oikeusvaikutuksia yksittäisen maan sisällä. Esimerkkinä jälkimmäisestä on Puolassa joulukuussa hyväksytty kansallinen immuniteettiohjelma, joka HS:n 18.1.2021 artikkelin mukaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rokotetut ihmiset voivat käyttää julkisia terveyspalveluita ilman lisävaatimuksia koronatestistä.
Otin ensimmäisen kerran osaa rokotepassista käytävään julkiseen keskusteluun HS:n haastattelussa 21.2.2021, jossa minulle esitettiin kysymys, voisiko rokotettu saada Suomessa ”erioikeuksia” rokottamattomiin henkilöihin verrattuna. Esimerkkeinä tällaisesta erioikeudesta mainittiin muun muassa nopeampi pääsy terveydenhuollon palveluihin ja vapaampi osallistuminen sosiaalisiin aktiviteetteihin. Esitin näkemyksenäni, että juuri tämäntyyppiset maan sisäiset rajoitukset eivät olisi nykyisellään Suomessa valtiosääntöoikeudellisesti mahdollisia. Perustelen näkemystäni seuraavassa tarkemmin ja otan myös kantaa siihen, minkälaisia oikeusvaikutuksia rokotepassiin olisi nykylainsäädännön nojalla mahdollista kytkeä. Näkökulmani on etupäässä kansallinen.
Koronarokotuksen ottaminen perustuu vapaaehtoisuudelle
Tartuntatautilain (1227/2016) 44 §:n 2 momentin mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset ovat vapaaehtoisia. Tartuntatautilakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 13/2016 vp, s. 49) rokotuksen ottamisen vapaaehtoisuutta perustellaan perustuslain 7 §:llä, jonka 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi viitataan potilaslain (785/1992) 6 §:ään, jonka mukaan potilaalla on lähtökohtaisesti oikeus kieltäytyä hoidosta. Potilaslain säännös ankkuroituu perustuslain 7 §:ään.
Tartuntatautilain (1227/2016) 47 §:n mukaan rokote voidaan säätää pakolliseksi valtioneuvoston asetuksella vain, jos ”kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.” Säännöstä koskevien yksityiskohtaisten perustelujen (HE 13/2016 vp, s. 49) mukaan ”[s]äännöksen antamaa mahdollisuutta ei ole käytetty koskaan, mutta se on syytä säilyttää laissa hyvin poikkeuksellisia terveydenhuollon häiriötilanteita varten. Tällainen voisi olla esimerkiksi bioterrorismin seurauksena syntynyt isorokkoepidemia.” Katson, että koronavirusepidemia ei täytä nykymuodossaan pakkorokottamiselle säädettyjä edellytyksiä.
Koska koronarokotteen ottamista ei voi nykylainsäädännön nojalla säätää pakolliseksi, koronarokotepassiin olisi vaikea kytkeä oikeusvaikutuksia, jotka antaisivat rokotuksen saajille laajemmat oikeudet kuin rokottamattomille. Henkilön päätös olla ottamatta rokotusta voi perustua esimerkiksi uskontoon, vakaumukseen tai terveydentilaan. Jos rokotuksen saaneille annettaisiin sosiaali- ja terveydenpalveluja nopeammin tai laajemmin kuin rokottamattomille tai jos ravintolat tai muut yksityiset palveluntarjoajat kieltäytyisivät kokonaan palvelemasta rokottamattomia henkilöitä, rokotuksen saaneet asetettaisiin parempaan asemaan kuin rokottamattomat. Kyse olisi perustuslain (731/1999) 6 §:ssä ja yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädetystä kielletystä syrjinnästä.
Jos koronavirusepidemia sen sijaan olisi niin vaarallinen, että koronarokotteen ottaminen voitaisiin säätää pakolliseksi, rokotteen ottajien paremmille oikeuksille ja rokottamattomien erilaiselle kohtelulle olisi luultavimmin olemassa hyväksyttävät, väestön henkeä ja terveyttä vakavasti vaarantavan yleisvaarallisen tartuntataudin ehkäisemiseen liittyvät perusteet. Tällöinkin tulisi kuitenkin pohtia, minkälainen rokottamattomien erilainen kohtelu olisi mahdollista ja olisiko se oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään eli koronavirustaudin leviämisen ehkäisemiseen nähden.
Erilaisen kohtelun mahdollisuus koronarokotuksen vapaaehtoisuudesta huolimatta?
Kuten eräät kollegat ovat haastatteluni jälkeen aiheellisesti huomauttaneet, rokotteen saaneet henkilöt voisi olla mahdollista asettaa eri asemaan rokottamattomiin nähden siitä huolimatta, että koronarokotus ei ole pakollinen. Tämä pitää tietenkin paikkansa. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmisten asettaminen eri asemaan on mahdollista, jos tähän on hyväksyttävä peruste. Yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä säädetään täydentävästi, että erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.
Rokotepassin haltijoiden rokottamattomia paremmalla kohtelulla voisi olla useita tavoitteita. Jos passi mahdollistaisi nopeamman tai laajemman pääsyä kiireettömään hoitoon terveydenhuollossa, tavoitteena olisi turvata passin haltijan oikeutta riittäviin terveyspalveluihin ja edistää väestön terveyttä. Tämä tavoite on itsessään hyväksyttävä, sillä se perustuu perustuslain 19.3 §:ssä säädettyjen oikeuksien turvaamiseen. Mutta vaikka tavoite onkin hyväksyttävä, olisiko sillä oikeutettavissa rokottamattomien hitaampi hoitoon pääsy? Minun on vaikea nähdä, että tällainen oikeusvaikutus olisi oikeasuhtainen ja valtiosääntöoikeudellisesti perusteltavissa. Harkinnassa vaikuttaisi keskeisenä argumenttina – tässäkin tapauksessa – se, että koronarokotuksen ottaminen on vapaaehtoista.
Jos rokotepassi puolestaan mahdollistaisi rokottamattomia vapaamman pääsyn työpaikalle, harrastuksiin, ravintoloihin ja muihin palveluihin, tavoitteena olisi ihmisten liikkumisen ja kanssakäymisen mahdollistaminen sekä eri elinkeino- ja teollisuudenalojen toiminnan turvaaminen. Tavoitteena olisi myös kansantalouden kestävyyden turvaaminen. Näidenkin tavoitteiden hyväksyttävyydestä vallinnee laaja yhteisymmärrys, mutta rokotepassin käyttöön ottaminen ei nähdäkseni voisi johtaa siihen, että rokottamattomilta evättäisiin kokonaan pääsy ravintoloihin tai osallistuminen harrastuksiin. Tai että vain rokotepassin haltijoiden sallittaisiin matkustaa maiden välillä. Rokotepassilla ei voida luoda tällaisia ”erioikeuksia”.
Täystyrmäys rokotepassille? Tätä en tarkoittanut.
Helsingin Sanomat otsikoi 21.1.2021: ”Julkisoikeuden professori tyrmää ajatuksen [rokotepassista]”. Yleisradio otsikoi 22.1.2021: ”Suomen lain mukaan koronapassi ei ole mahdollinen”.
Epäilemättä yksittäiset haastatteluissa esittämäni näkemykset ovat voineet antaa aiheen näin jyrkkiin otsikoihin, mutta tarkoituksenani ei ole ollut missään vaiheessa rokotepassin käyttöönoton kategorinen torjuminen. Haastatteluissa olen lähinnä argumentoinut yllä kuvatun kaltaisia erioikeuksia vastaan. Ylen haastattelussa toin esille, että rokotepassin käyttöönoton kannalta olennaista on, minkälaisia oikeusvaikutuksia siihen kytkettäisiin ja olisiko rokottamattomille tarjolla vaihtoehtoja.
Rokotepassin oikeusvaikutukset määrittyvät pitkälti rokotepassin käyttötarkoituksen perusteella. Rokotepassin käyttötarkoitus on eri asia kuin rokotepassin käytölle asetetut yleisemmät tavoitteet. Käsitykseni mukaan rokotepassi, josta nyt keskustellaan, toimisi ennen muuta osoituksena siitä, että henkilö ei voi tartuttaa muita ihmisiä. Rokotepassin käyttötarkoitus olisi siten jotakuinkin sama kuin karanteenilla ja negatiivisesta koronatestituloksesta annetulla todistuksella. Koska käyttötarkoitus on sama, rokotepassilla on mahdollista korvata karanteeni tai negatiivisen testituloksen edellyttäminen. Rokotepassin haltijan ei siten tarvitsisi maahan saapuessaan jäädä pakolliseen karanteeniin tai esittää todistusta negatiivisesta testituloksesta. Koronarokotepassin haltijan ei myöskään tarvitsi ”alistua” samoille rajoitustoimille liikkuessaan julkisilla paikoilla, asioidessaan kaupassa, syödessään ravintolassa tai osallistuessaan harrastuksiin. Hänen ei esimerkiksi tarvitsisi käyttää maskia tai noudattaa turvavälejä. Rokotetut ja rokottamattomat asetettaisiin kyllä toisiinsa nähden jossain määrin eri asemaan, mutta erilaiselle kohtelulle olisi hyväksyttävät syyt ja keinot olisivat oikeasuhtaisia tavoitteisiin nähden.
Ongelmia syntyisi, jos rokottamattomille henkilöille ei tarjottaisi lainkaan vaihtoehtoja. Toisin sanoen – jos maahan päästettäisiin vain rokotepassin haltijoita tai ravintola kieltäytyisi kokonaan palvelemasta rokottamattomia henkilöitä. Kyse olisi perusteettomasta syrjinnästä edellä mainitsemillani perusteilla. Viranomaisten tulisi edelleen tarjota rokottamattomille karanteeni tai koronatesti vaihtoehtoisina maahantulon edellytyksinä, ja ravintoloitsijan olisi tarjottava rokottamattomille mahdollisuus nauttia ravintolapalveluista turvavälein. Nämä vaihtoehtoiset varotoimet tuskin merkittävästi poikkeaisivat kustannuksiltaan koronarokotepassijärjestelmän kustannuksista. Jos rokotepassille ei annettaisi vaihtoehtoja, olisi rokotuksen ottamisen vapaaehtoisuus kyseenalaista.
Rokotepassiin käyttöönottoon liittyy myös lääketieteellistä epävarmuutta
Koronarokotepassin oikeusvaikutuksia pohdittaessa huomioon on siis otettava monia seikkoja: rokotuksen vapaaehtoisuus, rokotettujen ja rokottamattomien erilaisen kohtelun tavoitteiden hyväksyttävyys, keinojen ja tavoitteiden oikeasuhtaisuus, matkustamisen osalta valtioiden oikeus päättää maahantulon edellytyksistä, onko rokotepassille vaihtoehtoja, ja niin edelleen.
Näiden seikkojen lisäksi pohdinnassa olisi kuitenkin myös otettava huomioon koronarokotteeseen liittyvät lääketieteelliset epävarmuudet. Rokotepassiin ei ole juridisesti perusteltua kytkeä ”katteettomia” oikeusvaikutuksia.
Monet rokotevalmisteet ovat saaneet ympäri maailmaa myyntiluvan, mikä kertoo, että rokotteet tuottavat riittävän korkean suojan koronavirusta vastaan, eikä niihin liity laajalti merkittäviä sivu- tai haittavaikutuksia. On kuitenkin joukko kysymyksiä, joihin on mahdollista saada vastauksia vasta, kun rokotuksia on alettu laajamittaisesti antaa. Virusopin professori Ilkka Julkunen totesi Ylen haastattelussa 22.1.2021, että toistaiseksi on epävarmaa, tuoko rokote kaikille suojan virusta vastaan ja missä määrin rokotettu henkilö voisi olla tartuttava rokotuksesta huolimatta. Ymmärtääkseni yhtä lailla epävarmaa on, kuinka pitkäkestoisen suojan nykyiset rokotteet antavat ja tuottavatko ne suojan koronaviruksen uusia muunnoksia vastaan. Ennen kuin kaikesta tästä on enemmän tietoa, rokotepassin käyttöönotto on enneaikaista.
* * *
Vaikka kantani koronarokotepassin käyttöönottoon on varauksellinen, korostan, että en suhtaudu koronarokotuksen ottamiseen kielteisesti. Vuoroni koittaessa otan rokotteen siinä missä olen ottanut jokasyksyisen influenssarokotteenkin. Rokotepassinkin suomia mahdollisuuksiakin aion ilman muuta hyödyntää, jos passi jossakin vaiheessa otetaan käyttöön.
Toomas Kotkas
julkisoikeuden professori, Helsingin yliopisto
Perustuslakiblogi 
Vaikka Kotkas vetää taksisin aikaisemmista jyrkistä kannoistaan niin hön pitää edelleen kiinni siitä että rokotetuille ei sa antaa etuoikeukdia verrattuna rokottamsttomiin. Kyitenkin on suuri määrä perusteita joilla etuoikeukdia voi puolustaa. Rokottamaton aiheuttaa riskejä muille joten hänen pääsyään esim ravintolaan on ihan järkevää rahoittaa. Myös hoitotoimenpiteiden suhteen rokottamaton on paljon isompi riski Että hän on itse valinnut . tämän, siis ottanut tietoisen riskin joka ei koske vain häntä itseään oikeuttaa erilliskohteluun. Vähän niin kuin nämä pysäköintialueilmoitukset. Pysköimällä tänne hyväksyt että… Erilliskohtelu on sis täysin oikeutettua ja Kotkas lisää kansalaisten harmitusta oikeusoppineiden turhadta saivartelusta
Jos henkilö itse kieltäytyy rokotteesta, voidaan tietenkin ajatella hänen myös samalla omalla toiminnallaan jääväävän itsensä sellaisista tilanteista, joissa hän voisi aiheuttaa tartuntavaaran lähiympäristölleen. Mutta tätä ei tietenkään voida saattaa voimaan ennen kuin kaikki halukkaat ovat varmasti saaneet rokotteensa, eli ei vielä pitkään aikaan.
Miksi se rokote pitäisi ottaa? Ethän sinä ole ollut influenssapiikkiäkään ollut vaatimassa ihmisille?
Influenssaan on kuitenkin Suomessakin kuollut pahimpina aikoina enemmän porukkaa kuin tähän koronaan.
On täysin absurdia edes ehdottaa, että joku pitäisi sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle vain siksi, että hän ei ota valtamedian ja suursijoittajien lobbaamaa täysin pitkäaikaistutkimatonta rokotetta.
Jos tälle tielle lähdetään, niin toivottavasti siellä suunnittelupöydässä on käyty läpi myös se vaihtoehto, että valitettavasti yhteiskuntarauha voi olla uhattuna, niin monesta suunnasta on alkanut tällaista puhetta jo kuulumaan, koska kansa on kyllästynyt tähän paskanjauhantaan.
Vastauksena JP:lle. Rokottamaton aiheuttaa riskejä yhtä vähän kuin rokotettukin. Edes rokotevalmistajat eivät väitä rokotteen estävän tartuntojen leviämistä. Tältä osin näiden lääkkeiden nimittäminen rokotteiksi on harhaanjohtavaa. Myös rokotetut ihmiset levittävät virusta yhtä lailla kuin kaikki muutkin.
Tässä kirjoituksessa selvästi lähdetään siitä olettamuksesta ettei rokotettu voisi enää tartuttaa koronaa. THL evätkä rokotevalmistajat kuitenkaan lupaa etteikö rokotettu voisi edelleen sairastaa koronaa tai sitä eteenpäin levittää. THL ja rokotevalmistajat puhuvat ainoastaan siitä että rokote vähentää riskiä saada taudin vakavia oireita ja sitä kautta vähentäisi terveydenhuollon kuormitusta. Pidätkö edelleen oikeutettuna asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan rokotuksen perusteella siitä huolimatta että rokotettu ja mahdollisen rokotepassin omaava olisi mahdollisesti samalla tavalla riski muille ihmisille kuin rokottamaton? Riski saattaa olla pienmpi mutta rokote ei nykytiedon valossa silti poista riskiä kokonaan.
Jos rokotus suojaa tartunnalta 90-prosenttisesti niin verrattuna rokottamattomaan ero on selvä. On pelkkää saivartelua vedota siihen että joissakin tapauksessa myös rokotettu voi tartuttaa. Lisäksi esim kasvomaskin käyttövelvoite vähentää tartuntariskiä edelleen. Eli tämä on juuri sellaista hiustenhalkomista joka tekee hallaa perustuslakiargumentoinnille.
”Jos”…huoh. Mistä ihmiset ovat saaneet käsityksen, että rokotus suojaa tartunnalta 90 prosenttisesti?? Rokotus ei suojaa tartunnalta juurikaan enempää verrattuna rokottamattomaan, kuin ehkä (ja siis todellakin ehkä) alkaen pari viikkoa piikin jälkeen ja kesto onkin sitten aikalailla arvailua nykytieteen valossa. On jopa tutkimuksia joissa osoitetaan, että rokotetuilla on suurempi viruskuorma kuin rokottamattomalla tartunnan saaneella tietyssä vaiheessa tartuntaa. Eli he tartuttavat tehokkaammin. Tästä on todella paljon tutkimuksia julkaissut the Lancet. Lancetin lukuisat tutkimustulokset kyseenalaistavat myös hoitohenkilökunnan rokottamisen juuri tästä syystä. On haitallisempaa pitää rokottamattomat loitolla hoitotyöstä kuin tästä saavutettu hyöty tilanteessa missä ollan jo äärikapasiteetissa muutenkin.
(joo propagandasta tietenkin tämä käsitys on tullut)
Lisäksi ei tule unohtaa, että juuri rokotetussa väestönosassa syntyvät ns. breakthrough variantit.
”We envision that natural selection through infectivity will continue to be the main mechanism for viral evolution among unvaccinated populations, while antibody disruptive co-mutations will fuel the future growth of vaccine-breakthrough variants among fully vaccinated populations”
(haulla löytyy tutkimus)
Näinollen voidaan käänteisesti myös argumentoida, että rokotetut ovat yhtälailla uhka rokottamattomille heidän aiheuttaessa evolutionaarisen paineen uusille varianteille, jotka ovat uhka erityisesti heille itselleen, mutta myös rokottamattomille.
Nykytiedon valossa näyttää siltä, että mikäli kpassilla halutaan olevan jotain hyötyä, pitäisi piikittää n. 3kk. välein koko väestö jota nykytiedolla kroppa ei kestä. Ja vaikka kestäisikin (rokote olisi kumulatiivisine haittoineenkin niin vaaraton) tähän ei ole teknisesti minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä. Tulokseen pitäisi kuitenkin päästä, jotta rokotetut eivät aiheuttaisi uhkaa rokottamattomille.
Seuraa vielä kysymys, että miten kävi rokotettujen immuniteetille kun pandemia on ohi? Tästä ei ole vastauksia vielä. Ainoastaan lupauksia.
Eikö tämä ole ongelmallista myös terveystietojen salassapidon vuoksi? Eihän ravintolalla pitäisi kuulua esim se, että onko joku sairastunut jonkun taudin tai ottanut jonkun rokotuksen? Nämä ovat salassa pidettäviä terveystietoja!