Matti Muukkonen: HE 39/2021 vp kaatui – mitä tilalle?


Suomen koronavirustilanne näyttää juuri tänään olevan kehittymässä myönteiseen suuntaan. Tilanne on parantunut nopeassa tahdissa, sillä vielä viime viikolla eduskunta käsitteli niin hallituksen kuin THL:n piirissä välttämättömäksi arvioituja liikkumisrajoituksia. Tämä ehdotus (HE 39/2021 vp) sai kuitenkin perustuslakivaliokunnassa (PeVL 12/2021 vp) erittäin kriittisen vastaanoton, jonka seurauksena valtioneuvosto päätti vetää ehdotuksensa pois.

On syytä pohtia millaisella ratkaisulla voitaisiin edetä, jos tilanne kuitenkin jälleen esimerkiksi pääsiäisen jälkeen heikkenisi. Tässä kirjoituksessa ehdotettavassa mallissa ei tarvitsisi rakentaa sääntelyä perustuslain 23 §:n varaan. Malli perustuu yhtäältä jo valmiiksi olemassa olevaan poikkeusolojen sääntelyyn (valmiuslaki) sekä toisaalta sellaisiin tavalliseen lainsäädäntöön tehtäviin muutoksiin, joiden ei luonteeltaan edes tarvitsisi olla tilapäisiä.

Alla olevan ehdotuksen suunnittelun lähtökohtana on ollut yksinkertaisuus ja se, että kieltojen kohteeksi asetettaisiin vain ne asiat, jotka halutaan kieltää tai joita halutaan rajoittaa. Ehdotus sisältää mallin sekä oleskelun ja liikkumisen rajoittamiseen että maskipakon asettamiseen. Lisäksi ehdotukseen on sisällytetty määritelmäsäännöksiä tartuntatautilakiin, jotka tuossa laissa olisi alunperinkin pitänyt olla. Ehdotus myös ratkaisee kokoontumislakiin sisältyvän ongelman liittyen lainvastaisten yleisten kokousten järjestämisaikeisiin puuttumiseen.

Kuten todettua, ehdotus perustuu valmiuslain käyttöön. Lain 118 §:ssä on säädetty mahdollisuudesta asettaa oleskelu- ja liikkumisrajoituksia. Tältä pohjalta voitaisiin säätää seuraava valmiuslain käyttöönottoasetus:

”Valtioneuvoston asetus valmiuslain 118 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valmiuslain (1552/2011) 6 §:n nojalla:

1 §

Tässä asetuksessa säädetään valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa käyttöön otettavista oleskelu- ja liikkumisrajoituksia koskevista toimivaltuuksista.

2 §

Valmiuslain 118 §:ssä säädettyjä toimivaltuuksia oleskelun ja liikkumisen kieltämiseksi ja rajoittamiseksi voidaan soveltaa Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Turun ja Vantaan kaupunkien alueella. 

3 §

Tämä asetus tulee voimaan XX päivänä XXkuuta 2021. Asetus on voimassa XX päivään XXkuuta 2021.

Helsingissä xx.x.2021.”

Ehdotus käyttöönottoasetukseksi muistuttaa tältä osin paljon sitä, miten keväällä 2020 sovellettiin valmiuslain 118 §:ää, joten sen pitäisi olla myös perustuslakivaliokunnan hyväksyttävissä olettaen, että epidemiatilanne tällaisia toimia vaatii. Jos valmiuslain 118 §:n käyttöönotto sallittaisiin, tulisi seuraavaksi antaa soveltamisasetus, joka voisi kuulua seuraavasti:

”Valtioneuvoston asetus oleskelun ja liikkumisen tilapäisistä kielloista ja rajoituksista väestön suojaamiseksi

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valmiuslain (1552/2011) 118 §:n nojalla:

1 §

Tässä asetuksessa säädetään valmiuslain (1552/2011) 118 §:ssä tarkoitetuista poikkeusoloissa käyttöönotettavien oleskelu- ja liikkumiskieltojen ja -rajoitusten soveltamisesta.

2 §

Tätä asetusta sovelletaan Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Turun ja Vantaan kaupunkien alueella.

Tässä asetuksessa säädettyjä kieltoja ja rajoituksia sovelletaan vuonna 2007 ja sitä ennen syntyneeseen luonnolliseen henkilöön.

3 §

Järjestyslain (612/2003) 2 §:n 1 kohdan alakohdassa b tarkoitetulla yleisellä paikalla tai muissakin sellaisissa paikoissa, jotka on katettu, oleskelu on kielletty. Myöskään tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:ssä tarkoitetussa paikassa ei saa oleskella, eikä osallistua mainitun säännöksen nojalla kiellettyyn kokoontumiseen. Kiellettyä on myös muu oleskelu ja liikkuminen yli 3 henkilön ryhmässä tai väkijoukossa ulko- ja sisätiloissa.

Jokaisella on kuitenkin oikeus palata koti- tai asuinpaikkakunnalleen. Jokaisella on myös oikeus lähteä maasta.

Edellä 1 momentissa säädettyjä kieltoja ei sovelleta, jos oleskelu- ja tai liikkuminen on välttämätöntä:
1) viranomaistoiminnassa;
2) työn, elinkeinon, opiskelun tai yhteiskunnallisen luottamustoimen harjoittamiseksi;
3) varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi;
4) ravinnon tai muiden tarvikkeiden taikka julkisten ja niihin rinnastettavien palvelujen hankkimiseksi; tai
5) lähiomaisen hoivan tarpeen, kuoleman tai kuolemanvaaran vuoksi, lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisen taikka muun niihin merkitykseltään rinnastuvan painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi.

Edellä 1 momentissa säädettyjä kieltoja ei sovelleta myöskään, jos oleskelu- ja liikkuminen toteutetaan samaan talouteen kuuluvien kesken siten, että näin muodostuva ryhmä ei oleskele muiden kanssa. Oleskelurajoitusta ei myöskään sovelleta oleskeluun siinä asunnossa, joka on kunkin henkilön osalta väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennuspalveluista annetun lain (661/2009) 13 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu asunto. Vailla vakituista asuntoa olevalla on oikeus liikkua tilapäismajoitukseen sekä oleskella siellä.

Henkilön on annettava poliisin pyynnöstä selvitys 1–4 momentissa tarkoitetusta liikkumisen määränpäästä ja tarkoituksesta.

Poliisi ei saa estää 3 momentissa säädettyyn välttämättömään syyhyn vetoavan henkilön oleskelua eikä liikkumista.

4 §

Rangaistus  valmiuslakirikkomuksesta säädetään valmiuslain 133 §:n 4 kohdassa.

5 §

Tämä asetus tulee voimaan XX päivänä XXkuuta 2021. Asetus on voimassa XX päivään XXkuuta 2021.

Helsingissä XX.X.2021.”

Valmiuslakiperustaisen sääntelyn rinnalla on kuitenkin syytä tarkastella myös muuta lainsäädäntöä eli tässä tapauksessa kokoontumislakia, johon on syytä tehdä seuraava muutos lähinnä kokoontumisten kieltojen tehostamiseksi:

”Laki kokoontumislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kokoontumislain (530/1999) 26 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on laissa 1007/2004 seuraavasti, ja

lisätään lakiin uusi 17 a §:

17 a § Yleisen kokouksen kieltäminen

Jos yleisen kokouksen järjestäminen on lainvastaista yhdistyslain (503/1989) 43, 44 tai 45 §:n taikka tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:n nojalla, voi poliisi tilaisuudesta ennakolta tiedon saatuaan tai sellaisen havaitessaan julistaa yleisen kokouksen lainvastaiseksi. Lainvastaista yleistä kokousta ei saa järjestää. Julistettuaan yleisen kokouksen lainvastaiseksi, on poliisilla käytössään ne toimivaltuudet, jotka sillä olisi tämän lain 21 §:n tarkoittaman yleisen kokouksen keskeyttämisen tai päättämisen jälkeen. 

26 § Kokoontumisrikkomus

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) laiminlyö 7 §:n 1 momentissa tai 14 §:n 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden aiheuttaen huomattavaa vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle,

2) järjestää yleisötilaisuuden tai osallistuu sellaiseen vastoin poliisin 15 §:n nojalla antamaa kieltoa, (muutettu)

3) rikkoo olennaisesti poliisin 10, 16 tai 20 §:n nojalla antamia määräyksiä,

4) laiminlyö olennaisesti 17 §:ssä, 21 §:n 1 momentissa tai 22 §:ssä säädetyn järjestäjän tai puheenjohtajan velvollisuuden,

5) rikkoo 23 §:n 1 momentissa säädetyn tai 3 momentin nojalla annetun kiellon tai 

6) järjestää poliisin 17 a §:n tarkoittaman julistuksen vastaisesti yleisen kokouksen tai osallistuu siihen. (uusi)

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kokoontumisrikkomuksesta sakkoon.

Tämä laki tulee voimaan xx päivänä xxxkuuta 2021.

Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 2021.”

Kokoontumislain lisäksi myös tartuntatautilakiin on syytä tehdä muutos erityisesti laissa käytettyjen käsitteiden täsmentämiseksi, mutta myös maskipakon aikaansaamiseksi:

”Laki tartuntatautilain muuttamiseksi

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tartuntatautilain (1227/2016) 3 § ja 58 §:n 1 momentti ja

lisätään lakiin uusi 58 i § seuraavasti:

3 § Määritelmät

11) yleisellä kokouksella kokoontumislain (530/1999) 2 §:n 2 momentin tarkoittamia tilaisuuksia mukaan lukien uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan kuuluvat tilaisuudet, jotka järjestetään julkista uskonnonharjoitusta varten yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa.

12) yleisötilaisuudella kokoontumislain 2 §:n 3 momentin tarkoittamia tilaisuuksia;

13) muilla väkeä kokoavilla tilaisuuksilla kokoontumislain 2 §:n 3 momentin soveltamisalan ulkopuolelle rajattuja luonteeltaan yksityisiä tilaisuuksia taikka julkisilla paikoilla paikoilla tapahtuvaa ryhmäytymistä ja poliisilain (872/2011) 2 luvun 9 §:n tarkoittamien väkijoukkojen muodostumista;

14) hengityssuojaimella suun ja nenän peittävää kasvomaskia tai vastaavaa muuta suojainta.

58 § Laajaan tartunnanvaaraan liittyvät toimenpiteet

Kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta tai käytön rajoittamisesta sekä yleisten kokousten, yleisötilaisuuksien tai muiden väkeä kokoavien tilaisuuksien kieltämisestä toimialueellaan. Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Jos yleisötilaisuuksien tai muiden väkeä kokoavien tilaisuuksien kieltämisen sijaan sama tavoite on saavutettavissa, voi erikseen tämän lain tavoitteiden kannalta perustellusta syystä kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin tai useamman kunnan alueella aluehallintovirasto päättää myös yleisvaarallisen tartuntataudin torjunnan kannalta tarpeellisten ehtojen asettamisesta tilaisuuden järjestämiselle. Sama koskee myös muita tässä laissa tarkoitettuja yleisiä kokouksia kuin mielenosoituksia.

58 i § Kasvomaskin tai hengityssuojaimen käyttövelvoite ja käyttöpakkorikkomus

Jos yleisten kokousten, yleisötilaisuuksien tai muiden väkeä kokoavien tilaisuuksien järjestämistä on 58 §:n nojalla jollakin alueella rajoitettu, mainitulla alueella oleskelevan tai liikkuvan vuonna 2007 tai sitä ennen syntyneen on käytettävä suun ja nenän peittävää kasvomaskia tai hengityssuojainta yleisessä kokouksessa, yleisötilaisuudessa ja muussa väkeä kokoavassa tilaisuudessa sekä järjestyslain (612/2003) 2 §:n 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla yleisellä paikalla, joissa on muita kuin samaan talouteen kuuluvia henkilöitä. Kasvomaskia tai hengityssuojainta ei kuitenkaan tarvitse käyttää, jos terveyteen liittyvät syyt sen perustellusti estävät. 

Sille, joka tahallaan rikkoo 1 momentissa säädettyä velvollisuutta käyttää kasvomaskia tai hengityssuojainta, määrätään kasvomaskin käyttöpakkorikkomuksesta 40 euron rikesakko.

Tämä laki tulee voimaan xx päivänä xxxkuuta 2021.”

Toivottavasti näistä on apua.

Matti Muukkonen
HTT, julkisoikeuden dosentti, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s