Ida Koivisto: Automaattinen päätöksenteko tulee – oletko valmis?

VIIMEIN LAINSÄÄDÄNTÖÄ! Vaalikauden lopun kynnyksellä eduskunta hyväksyi lainsäädännön, joka mahdollistaa automaattisen päätöksenteon hallinnossa. Kyse on oikeastaan kahdesta erillisestä lakipaketista: yleislainsäädännöstä, joka mahdollistaa automaattisen päätöksenteon hallinnossa laajasti (hallituksen esitys eduskunnalle julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi 145/2022 vp; oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön valmistelu) sekä erityislainsäädännöstä, joka koskee automaattista päätöksentekoa verotus-, tulli- sekä eräissä muita asioissa (hallituksen esitys […]

Eeva Elfving Ström: Ihmiskaupan uhrien erityisasemasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saajana 

Hallitus esittää parannuksia ihmiskaupan uhrien asemaan. Se antoi asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle 20.10.2022. Esityksen keskeisin tavoite on muuttamalla vastaanottolakia (746/2011) löyhentää uhrin auttamisen kytköstä ihmiskaupparikostutkintaan. Paradoksaalisesti juuri vastaanottolain soveltaminen kytkee auttamisen kuitenkin rikosprosessin etenemiseen.  Tämä johtuu siitä, että silloin, kun uhri saa apua tavanomaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja lainsäädännön puitteissa, ei kytköstä rikosprosessiin […]

Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 3: suomalaisen perustuslakivalvonnan alennustila

Kirjoitussarjan aiemmissa osissa tarkasteltiin eduskunnan kesätauon edellä läpivietyjen valmiuslain ja rajavartiolain muutosten asiasisältöä. Tässä sarjan viimeisessä osassa pohdin muutosten käsittelyssä pintaan nousseita epäterveitä ilmiöitä suomalaisen oikeusvaltion ja erityisesti perustuslain noudattamisen valvonnan suhteen. Jäsennän tarkastelun viiden epäterveen kehityslinjan ympärille, olkoonkin että ne osin ovat päällekkäisiä. (a) Ovatko poikkeusolot oikeusvaltion syöpäkasvain? Kun koronavirusepidemia maaliskuussa 2020 saapui Suomeen, […]

Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 2: rajavartiolaki

Tarinan ensimmäisessä osassa kerrottiin hallituksen asettumisesta opposition panttivangiksi, kun se päätti toteuttaa ns. hybridiuhkiin varautumisen valmiuslakia muuttamalla. Tässä toisessa osassa keskityn vaadittuihin ja maksettuihin lunnaisiin, perussuomalaisten rajavartiolakiin ajamiin muutoksiin. Myös tämä lainmuutos tuli voimaan 15. heinäkuuta 2022. Selvemmin kuin valmiuslain muutos, ”rajojen sulkemisena” kansalaisille myyty rajavartiolain muutos on ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Se on myös […]

Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 1: valmiuslaki

Heinäkuun puolivälissä tulivat voimaan valmiuslain ja rajavartiolain muutokset, joilla Suomi varautuu Euroopan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen mahdollisesti liittyviin niin sanotun hybridivaikuttamisen tilanteisiin. Päättäjien mielissä on ollut ensisijaisesti – tai jopa ainoastaan – riski, että Venäjä tahallisesti pyrkii horjuttamaan suomalaista yhteiskuntaa ohjaamalla hallitsemattomia muuttoliikevirtoja Suomen ja Venäjän väliselle 1300 kilometrin mittaiselle maarajalle. Tässä kirjoituksessa perustelen, miksi lakiin nyt […]

Martin Scheinin: Perustuslakiin kohdistuu hybridiuhka

Niin sanottujen hybridiuhkien takia valmiuslakia ollaan pikavauhtia uudistamassa. Hallitus antoi asiasta esityksen (HE 63/2022 vp) eduskunnalle 28.4.2022, ja poikkeuksellisesti voimaantulopäivä on jo kirjoitettu osaksi lakitekstiä: 1.8.2022. Käytännössä eduskunnalla on asialle aikaa toukokuu ja kesäkuu, jos tuosta voimaantulopäivästä halutaan pitää kiinni. Tiukalla aikataululla viestitään muun ohella sitä, että jos perustuslakivaliokunta katsoisi lainmuutoksen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, […]

Pauli Rautiainen & Elina Nieminen: Mistä Suomen saama päätös YK:n vammaissopimuksen rikkomisesta kertoo?

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimusta (vammaissopimus) on Suomessa laintasoisesti voimassa olevaa oikeutta. Sen noudattamista valvotaan yksilövalitusmenettelyllä ja määräaikaisraportoinnilla. Sopimusta valvova YK:n vammaiskomitea on juuri käsitellyt ensimmäisen Suomea koskevan yksilövalitusasian ja päätynyt siihen, että Suomi on rikkonut vammaissopimusta. Ratkaisussaan vammaiskomitea katsoo, että syvästi kehitysvammaista ihmistä oli syrjitty suhteessa toisiin vammaisiin ihmisiin hänen kehitysvammaisuutensa perusteella. Hänen […]