Lauri Koskentausta: Lyhyt katsaus Suomen perustuslain valvontajärjestelmän historiaan – miten nykymalliin on tultu?

Perustuslakivaliokunta hyväksyi 9.12.2020 mietinnön ulkoministeri Pekka Haavistoa kohtaan tehdystä ministerivastuumuistutuksesta. Yhtenä sen jälkeen alkaneen julkisen keskustelun kulmana on virinnyt jälleen keskustelu siitä, tulisiko perustuslain valvojana olla perustuslakivaliokunta, tavalliset tuomioistuimet vai erillinen perustuslakituomioistuin. Kyseisen keskustelun juuret ovat kaukana historiassa. Yritän tällä kirjoituksella kuvata historiallista taustaa siihen, miten nykyiseen perustuslain etu- ja jälkikäteisvalvonnan yhdistelmämalliin on päädytty. Säätyjen […]

Lauri Koskentausta: ”Kieltäydyn tämän vuoksi ottamasta aloitetta käsittelyyn” – puhemiehen tehtävästä kieltäytyä ottamasta asiaa käsiteltäväksi

Kuluvalla viikolla nähtiin eduskunnassa rutiinista poikkeava tilanne, kun varapuhemies Antti Rinne kieltäytyi ottamasta kansalaisaloitetta käsiteltäväksi. Tiistaina 24.11.2020 täysistunnon asialistalla oli kansalaisaloite ”Henkilötunnuksen uudistamisesta sukupuolineutraaliksi luovuttava.” (KAA 7/2020 vp). Aloitteessa esitettiin, että hallitusohjelmaan kirjatusta lainsäädäntöhankkeesta tulee luopua. Olen käsitellyt kyseiseen aloitteeseen liittyvää problematiikkaa aiemmin tässä blogissa. Kyseistä puhemiehen kieltäytymisoikeutta on viime vuosina käytetty kohtalaisen vähän. Läpikäyn […]

Lauri Koskentausta: Hallituksen esitysten peruuttaminen hallituksen keinona lopettaa asian eduskuntakäsittely

Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 22.10.2020 käyttää harvoin käytettävää mahdollisuutta peruuttaa hallituksen esitys. Kyseisen peruuttamisen taustalla oli mm. perustuslakivaliokunnan lausunto 32/2020 vp, jota Pauli Rautiainen on käsitellyt tässä blogissa aiemmin. Helsingin sanomien jutussa 26.10. läpikäytiin hallituksen esitysten peruuttamista yleisellä tasolla. Pyrin tällä kirjoituksella kuvaamaan, millaisia edellytyksiä hallituksen esityksen peruuttamisella on ja millaisissa tilanteissa esityksiä viime vuosina on […]

Lauri Koskentausta: Soten ”paluu” perustuslakivaliokuntaan – huomioita arvioinnin lähtöasetelmista

Pääministeri Marinin hallituksen sotelinjaukset sote-uudistukseksi julkaistiin tänään. Hallituksen ministerityöryhmän linjaus on käynyt eduskuntaryhmien käsiteltävänä ja linjauksista on julkaistu pääkohdat sisältävä tiedote ja powerpoint-esitys. Eduskunnalle lakiesitys ollaan ilmeisesti antamassa joulukuun alussa. Julkinen keskustelu esityksen tulevasta perustuslainmukaisuuden arvioimisesta on ehtinyt jo vähitellen alkaa. Tässä kirjoituksessa yritän luoda kuvaa lähtöasetelmista, mistä lähdetään liikkeelle, kun asia ”palaa” perustuslakivaliokunnan käsittelyyn […]

Lauri Koskentausta: Kansalaisaloitteiden käytön oikeudellisista rajoista – tarkastelussa henkilötunnusta ja EU:n elpymispakettia koskevat aloitteet

Kansalaisaloitteesta on vajaa 10 vuoden aikana tullut vakiintunut osa Suomen poliittista järjestelmää.  Perustuslain 53 §:n 3 momentin mukaisesti vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. Mahdollisuus kansalaisaloitteiden tekemiseen lisättiin perustuslakiin uudistuksessa, joka tuli voimaan 1.3.2012. Eduskunnalle on toimitettu tämän kirjoittamiseen mennessä yhteensä 39 kansalaisaloitetta. Lisäksi […]

Lauri Koskentausta: Perustuslakivaliokunnan roolista Suomen EU-kantojen valmistelussa – miltä asia näyttää lukujen kautta?

Kuluva vuosi EU-päätöksenteossa on tähän mennessä sisältänyt lukuisia uusia erityisesti koronakriisin hoitamiseen liittyviä hankkeita. Koronakriisin hoitamiseen liittyvää ns. elpymispakettia koskevan julkisen keskustelun yhtenä osakysymyksenä on ollut se, mikä on kansallisen perustuslakikontrollin merkitys EU-päätöksenteossa. Keskustelua on käyty erityisesti siitä, mikä on perustuslakivaliokunnan lausuntojen rooli suhteessa eduskunnan suureen valiokuntaan ja valtioneuvostoon. Julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt […]

Lauri Koskentausta: Huomioita suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan välisestä jännitteestä EU:n elpymissuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa

Viime viikolla uutiskynnyksen Suomen mediassa ylitti eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto, jossa se kritisoi poikkeuksellisen voimakkaasti vaiteliaisuuspyyntöä E-kirjeestä asiassa ”EU:n elpymissuunnitelma; MFF+ ja elpymisväline”. Asiassa on kyse hyvin laajasta kokonaisuudesta, kuten PeV asian tiivistää ”Komission laajaan elpymissuunnitelmaan sisältyy kaksi tiedonantoa ja 21 lainsäädäntöehdotusta. Näistä keskeisimpiä ovat uudistettu rahoituskehysasetusehdotus vuosille 2021—2027 ja muutettu ehdotus neuvoston omien varojen päätökseksi […]