Markku Kiikeri: Suomen Euroopan unionin liittymissopimus ja saamelaiskäräjälain uudistus

EU-velvoitteet. Miksi saamelaiskäräjälaki olisi hyväksyttävä eduskunnassa välittömästi myös EU-oikeuden perusteella? Suomen EU-liittymissopimuksen (29.8.1994 Euroopan yhteisöjen Virallinen lehti s.9) lisäpöytäkirjassa 3 (”saamelaisista”, s. 352) todetaan: ”KORKEAT SOPIMUSPUOLET… TUNNUSTAVAT Norjalla, Ruotsilla ja Suomella kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden, OTTAVAT HUOMIOON erityisesti, että Norja, Ruotsi ja Suomi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, […]

Markku Kiikeri: Tavoitteet ja arvot – ”uusi” uusfunktionalistinen Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Perinteisesti uusfunktionalismi on nähty ainoastaan EU:n sisämarkkinoiden toimintaa selittävänä integraatioteoriana. Toisin kuin valtioiden kansainvälisiä suhteita selittävissä teorioissa (sääntökeskeinen kantilainen idealismi/klassinen realismi (Morgenthau), uusfunktionalismissa (Haas) kaikki yhteiskunnalliset toimijat, yksilöstä valtioon (yksilö, yritykset, kunnat, hallinto, politiikka jne.), toimivat omien tavoitteittensa ja arvojensa mukaisesti vapaammassa ja vähemmän regulatiivisessa järjestelmässä. Kaikkien toiminta vaikuttaa toisten toimintaan. Tämä luo sisäistä integraatiota ja […]

Markku Kiikeri: Vielä saamelaiskäräjien vaaliluetteloasiasta…

Deleuzeläisessä materialistisessa sosiaalitieteiden filosofiassa tärkeintä ei ole kysyä mitä identiteetti on. Sen sijaan olisi kysyttävä, milloin, missä (olosuhteissa) ja mitä erilaisten ”virtuaalisten” identiteettien suhteissa tapahtuu, ja miten niiden suhde ”aktualisoituu” milläkin intensiteetillä. Soveltaen kysymys on siitä, miten saamelaisinstituutioiden ja vaaliluetteloon hakeutuneiden henkilöiden ”identiteettineuvottelu” aktualisoituu ja ketkä ovat siinä määrääviä osapuolia.  Viimeksimainitun osalta tärkein identiteetti-interaktio tapahtuu […]

Markku Kiikeri: Saamelaiset ja Suomi – ratkaisun avaimet ovat nyt lainsäätäjän käsissä

Tämä kirjoitus on lyhyt, koska sen viesti on varsin selkeä. Suomella, ja erityisesti sen lansäätäjällä, on nyt saamelaiskäräjälakia uudistaessa ainutlaatuinen mahdollisuus ratkaista saamelaisten itsemääräämisoikeutta rasittava tilanne.  YK:n ihmisoikeuskomitea antoi 2019 ratkaisun, jossa se totesi, että Suomi – ja erityisesti korkein hallinto-oikeus – rikkoi YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa sopimusta soveltaessaan saamelaiskäräjälain 3§:ä (kuka on […]

Markku Kiikeri: Saksan perustuslakituomioistuin ja Eurooppa – missä mennään?

”Nyt katso, herra”, sanoi Sancho, ”mitä näet, ne eivät ole jättiläisiä, vaan tuulimyllyjä. Ja aseet ovat vain niiden purjeet, jotka kiertävät ympäri ja kääntävät myllykiviä.” ”Ilmeisesti”, vastasi Don Quijote, ”et tiedä paljoa seikkailuista.” – Miguel de Cervantes, Don Quixote – Johdanto; Don Quijote Saksan perustuslakituomioistuimen päätös 5.5.2020, liittoutuneiden Saksasta vetäytymisen epävirallisena muistopäivänä, aiheuttaa hämmennystä Euroopassa. […]

Markku Kiikeri: Eurooppalainen perustuslaillisuus ja Brexit

Brexit uutisoinnissa, kuten myös tavallisten kansalaisten mielipiteissä, menevät helposti sekaisin kaksi asiaa: erosopimus ja tuleva kauppasopimus. Yritän tässä hahmottaa väärinymmärryksen taustoja. Erosopimus jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen koskee Britannian maksettavaksi tulevia rahallisia korvauksia. Ne liittyvät taas erilaisiin jo budjetoituihin eriin, kuten instituutioiden henkilöstön eläkemaksuihin, ym. Toinen osa liittyy taas kansalaisten oikeuksiin eron jälkeen. Kolmas keskeinen asiakokonaisuus […]

Markku Kiikeri: Brexit – kun kansakunta etsii itseään ja tuomioistuin kansakuntaansa

Brexitin ympärillä vellovasta keskustelusta on tulossa eurooppalaisen perustuslaillisuuden helmi. Alkuärsykkeinä ovat olleet suomalaisessakin populistisessa keskustelussa hyvin tunnetut kurkkudirektiivi, teepussien kaksinkertaisen käytön kielto ja Napoleon/Hitler/EU -vertaus. Niistä ei ollut pitkä matka Brexit kansanäänestyksen lopputulokseen. Marginaalisesta keskustelusta on seurannut Eurooppaa ravisteleva perustuslaillinen kriisi. Brittiläiset ja eurooppalaiset perustuslakiajattelijat, korkeimpia tuomioistuimia myöten, joutuvat nyt miettimään Brexitin suhdetta maansa perustuslakiin […]