Susanna Lindroos-Hovinheimo: Tiedon sääntely murroksessa

Euroopassa on alkanut uudenlainen tiedon sääntelyn vaihe. Tähän mennessä unionin lainsäätäjän katse on kohdistunut eritoten yksityisyyden suojaamiseen ja tietosuojaa on vahvistettu. Yleisen tietosuoja-asetuksen merkitystä kaikilla elämän alueilla ei voine liioitella. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että uudet tuulet puhaltavat tiedon sääntelyssä. Vireillä on useita laajoja ja kunnianhimoisia sääntelyhankkeita, joiden monimutkaisista vaiheista voi olla vaikea pysyä perillä. […]

Emilia Korkea-aho: Tsaarinaikaista avoimuutta?

Korkein hallinto-oikeus teki päätöksen eduskunnan vierailijalistojen julkisuudesta 20.12.2016 (diaarinumero 291/1/15). Valittaja (A taustayhteisönsä Avoin Ministeriö ry:n nimissä) oli hakenut päätöstä eduskunnan kansliatoimikunnan tekemään päätökseen, jonka mukaan vierailijalistojen tiedot kansanedustajien vieraista sekä eduskunnassa virka- tai työsuhteessa olevien henkilöiden yksityisasioissa tapaamista vieraista ovat salassa pidettävää tietoa. Tuomioistuin katsoi kuitenkin, että eduskunnan vierailijatietojärjestelmä ja kulunvalvontapöytäkirjat ovat julkisuuslain 6 […]

Anna Hyvärinen ja Tapio Raunio: Lisää avoimuutta EU-asioiden käsittelyyn eduskunnassa

Suomi pitää itseään avoimuuden mallimaana. Käytännössä avoimuus tarkoittaa lähinnä oikeutta perehtyä viranomaisten asiakirjoihin. EU-politiikassa avoimuus toteutuu ennen kaikkea siten, että valtioneuvoston eduskunnalle lähettämät ns. U- ja E-kirjelmät sekä valiokuntien pöytäkirjat ja muut asiakirjat ovat julkisia ja internetissä saatavilla. Valtioneuvoston antamat kirjelmät ja valiokuntien vastaukset EU-asioissa ovat yleensä melko tiiviitä ja yleispiirteisiä. Neuvottelukantoihin jätetään tarkoituksella neuvotteluvaraa, jotta […]