Emilia Korkea-aho: Tsaarinaikaista avoimuutta?

Korkein hallinto-oikeus teki päätöksen eduskunnan vierailijalistojen julkisuudesta 20.12.2016 (diaarinumero 291/1/15). Valittaja (A taustayhteisönsä Avoin Ministeriö ry:n nimissä) oli hakenut päätöstä eduskunnan kansliatoimikunnan tekemään päätökseen, jonka mukaan vierailijalistojen tiedot kansanedustajien vieraista sekä eduskunnassa virka- tai työsuhteessa olevien henkilöiden yksityisasioissa tapaamista vieraista ovat salassa pidettävää tietoa. Tuomioistuin katsoi kuitenkin, että eduskunnan vierailijatietojärjestelmä ja kulunvalvontapöytäkirjat ovat julkisuuslain 6 […]

Sitä saa mitä säätää

Viime päivinä on julkisuuden valokeilassa ollut irakilaisperhe, jonka äiti ja lapsi saivat maahanmuuttovirastolta käännyttämispäätöksen. Tapaus ja yleisemmin Suomen linja perheenyhdistämisissä kiihdytti viimeksi tänään eduskuntaryhmien edustajat nokkapokkaan Ylen aamu-tv:ssä. Kansanedustajat yli puoluerajojen voivat kuitenkin katsoa lähinnä peiliin, jos haluavat löytää syypäitä irakilaisperheen tämänhetkiseen ahdinkoon. Sitä saa mitä säätää: perheenyhdistämislainsäädäntöä on viime vuosina jo kiristetty, ja kohta lainsäädäntö […]

Perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta

Perustuslakivaliokunta antoi tänään (19.2.2015) lausuntonsa ns. sote-laista. Siinä valiokunta pitää Sote-lakiehdotusta esitetyssä muodossaan useilla perusteilla perustuslain vastaisena. Koska Sote-lakiehdotuksia ei valiokunnan mukaan voida myöskään käsitellä perustuslain 73 §:ssä säädetyssä perustuslain säätämisjärjestyksessä poikkeuslakina, sote-uudistuksen toteuttaminen edellyttäisi nyt käytännössä sitä koskevien lakiehdotusten muuttamista perusteistaan alkaen. Tähän taas ei liene käytännössä juuri mahdollisuuksia, koska tarvittavat muutokset edellyttävät kokonaan […]

Maija Setälä: Kansalaisaloitteen alkutaival Suomessa

Vuoden 2012 maaliskuussa voimaan astuneet perustuslain muutokset sisälsivät niin sanotun sisällöllisen kansalaisaloitteen. Kansalaisaloitteen tarpeellisuudesta toki keskusteltiin perustuslakia uudistettaessa, mutta asia ei herättänyt mitään valtavia poliittisia intohimoja. Osittain tämä johtui varmaan siitä, että kansalaisaloitteen kaltaisen uuden poliittisen instituution merkitystä oli vaikeata arvioida ennakolta. Yli päänsä perustuslain tarkistamisen yhteydessä käyty julkinen keskustelu koski ennen kaikkea presidentin valtaoikeuksia. […]