Pauli Rautiainen: Voiko perustuslakivaliokunta ryhtyä itsenäisesti eli O-asiana tulkitsemaan eduskunnan työjärjestystä? Ei voi!

Kuten Lauri Koskentausta tässä blogissa on avannut, viime viikolla eduskunnassa taitettiin peistä eduskunnan työjärjestyksen tulkinnasta. Kuinka monta kertaa ns. ainoan käsittelyn asiassa voitiin esittää pöytäämistä? Kerran, kaksi vai peräti loputtomasti? Niin eduskunnan virkamiehet kuin puhemiehet ehtivät kääntää takkinsa työjärjestyksen tulkinnoissa lukuisia kertoja. Lopulta eduskunnan täysistunnossa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti, että perustuslakivaliokunta ottaa työjärjestyksen tulkittavaksi […]

Lauri Koskentausta: Esityksen pöydällepanosta eduskunnan täysistuntotyössä

Eduskunnan päätöksentekomenettelyt saivat helatorstaiviikon poliittisessa keskustelussa poikkeuksellisen paljon huomiota. Yksi osa menettelytapoja koskevaa keskustelua oli keskustelu pöydällepano-oikeuden sisällöstä. Pöydällepanolla tarkoitetaan eduskunnassa sitä, että eduskunta päättää jättää asian ”pöydälle” odottamaan erikseen päätettävää myöhempää istuntoa. Viikon aikana osoittautui, että eduskunnan työjärjestyksen asiaa koskevat säädökset eivät ole täysin yksiselitteisiä. Tällä tekstillä yritän muodostaa kuvaa, mitä sääntely sanoo pöydällepanosta […]

Lauri Koskentausta: Hallituksen esitysten peruuttaminen hallituksen keinona lopettaa asian eduskuntakäsittely

Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 22.10.2020 käyttää harvoin käytettävää mahdollisuutta peruuttaa hallituksen esitys. Kyseisen peruuttamisen taustalla oli mm. perustuslakivaliokunnan lausunto 32/2020 vp, jota Pauli Rautiainen on käsitellyt tässä blogissa aiemmin. Helsingin sanomien jutussa 26.10. läpikäytiin hallituksen esitysten peruuttamista yleisellä tasolla. Pyrin tällä kirjoituksella kuvaamaan, millaisia edellytyksiä hallituksen esityksen peruuttamisella on ja millaisissa tilanteissa esityksiä viime vuosina on […]

Pauli Rautiainen & Martin Scheinin: Valmiuslain soveltamisasetusten jälkitarkastus (18.3.2020 tilanteen perusteella)

Maanantaina tapahtunut poikkeusolojen toteaminen ja siitä seurannut valmiuslain käyttöönotto ovat valtioelinten toimintaa sääntelevän institututionaalisen valtiosääntöoikeuden näkökulmasta todella järeitä toimenpiteitä. Ne muuttavat vallanjakoa sekä siirtävät monista normaalioloissa lailla säädettävistä asioista päättämisen valtioneuvoston asetuksenantovallan ja erilaisen viranomaispäätöksenteon piiriin. Valtioneuvosto antoi eilen tiistaina eduskunnan käsiteltäväksi kaksi valmiuslain käyttöönottoasetusta ja kolme valmiuslain soveltamisasetusta. Käyttöönottoasetuksilla, jotka eduskunta on tänään jo […]

Martin Scheinin: Valmiuslain käyttöönottoasetuksesta (täydennys edelliseen valtioneuvoston kokousaineiston 16.3. valossa)

Kun eilisen valtioneuvoston yleisistunnon aineisto tuli julkiseksi, ilmeni, että valmiuslaki ollaan ottamassa käyttöön paitsi sen 3 §:n 5 kohdan (tartuntatauti) myös 3 kohdan (talouskriisi) nojalla. Tällä ratkaisulla hallitus on toteuttamassa sen tyypillisen virheen, joka aina liittyy kriisilainsäädäntöön ja jonka vuoksi kriisilainsäädäntöä on vastustettu: kiusaus säädetyn kriisilain käytölle ohi sen omien edellytysten on liian suuri, ja […]

Martin Scheinin: Valmiuslain käyttöönottoasetuksesta (kirjoitettuna ennen asetustekstien antamista)

Valmiuslaki (1552/2011) säädettiin perustuslainsäätämisjärjestyksessä, vaikka perustuslain 23 § sinänsä oikeuttaisi säätämään tavallisella lailla (tai laissa annetun täsmällisen valtuutuksen nojalla myös asetuksella) sellaisia tilapäisiä poikkeuksia perusoikeuksista, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Valmiuslain lähtökohtana on, että vain sotilaallisissa […]

Pauli Rautiainen: Poikkeusoloissakin eduskunta on ensisijainen valtioelin – mitä tapahtuu tänään tiistaina 17. maaliskuuta 2020?

Tänään tiistaina 17. maaliskuuta 2020 eletään yhtä valtiosääntöhistoriamme keskeisintä päivää. Suomi päättää siirtyä normalitilasta poikkeustilaan. Valtiosääntöoikeuden opetuksessa teoreettisina ja etäisinä pidetyistä Agambenin ja Schmittin poikkeustila-ajatuksista on tullut hetkessä käytännöllisen laintulkinnan kysymyksiä. Poikkeustila ei ole enää jossain toisaalla: muissa maissa tai kirjojen sivuilla. Se on jo osa arkeamme. Elämme sen keskellä. Koska yleisvaarallisen tartuntataudin torjuntatoimet tartuntatautilain […]