Lauri Koskentausta: Perustuslakivaliokunnan roolista Suomen EU-kantojen valmistelussa – miltä asia näyttää lukujen kautta?

Kuluva vuosi EU-päätöksenteossa on tähän mennessä sisältänyt lukuisia uusia erityisesti koronakriisin hoitamiseen liittyviä hankkeita. Koronakriisin hoitamiseen liittyvää ns. elpymispakettia koskevan julkisen keskustelun yhtenä osakysymyksenä on ollut se, mikä on kansallisen perustuslakikontrollin merkitys EU-päätöksenteossa. Keskustelua on käyty erityisesti siitä, mikä on perustuslakivaliokunnan lausuntojen rooli suhteessa eduskunnan suureen valiokuntaan ja valtioneuvostoon. Julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt […]

Pauli Rautiainen: Perustuslakivaliokunnan näkemykset EU:n elpymispaketista – onko niillä merkitystä?

Tänäänkin neuvotellaan EU:n elpymispaketista. Perustuslakiblogissa on kirjoitettu kevään ja kesän aikana lukuisia kertoja EU:n elpymisrahastoa ja siihen läheisesti liittyviä järjestelyjä koskevasta periaatteellisesti merkittävästä kansallisesta valtiosääntöoikeudellisesta kiistelystä, joka on luonut niin eduskunnan ja valtioneuvoston välille kuin eduskunnan sisällä perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan välille institutitutionaalisia jännitteitä. Sivusin aihepiiriä huhti-toukokuussa itse lukuisissa koronakevään valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä puntaroineissa kirjoituksissani. Kesä-heinäkuulla […]

Anna Hyvärinen ja Tapio Raunio: Lisää avoimuutta EU-asioiden käsittelyyn eduskunnassa

Suomi pitää itseään avoimuuden mallimaana. Käytännössä avoimuus tarkoittaa lähinnä oikeutta perehtyä viranomaisten asiakirjoihin. EU-politiikassa avoimuus toteutuu ennen kaikkea siten, että valtioneuvoston eduskunnalle lähettämät ns. U- ja E-kirjelmät sekä valiokuntien pöytäkirjat ja muut asiakirjat ovat julkisia ja internetissä saatavilla. Valtioneuvoston antamat kirjelmät ja valiokuntien vastaukset EU-asioissa ovat yleensä melko tiiviitä ja yleispiirteisiä. Neuvottelukantoihin jätetään tarkoituksella neuvotteluvaraa, jotta […]