Päivi Leino-Sandberg: Voiko EU tehdä mitä vain? Neuvoston oikeuspalvelun asemasta EU:n päätöksenteossa

EU:n elpymisrahastoa koskeva keskustelu on poikkeuksellinen ja periaatteellisesti merkittävä. Elpymisrahasto on tärkeä ja monin tavoin perusteltu, ja se olisi täysin mahdollista toteuttaa ongelmattomasti perussopimusten nojalla. Kriisit luovat kuitenkin houkuttelevia mahdollisuuksia edistää toimielinten integraatioagendaa. Koronakriisin jälkimainingeissa toimielinten oikeuspalvelujen tulkinnoissa on tapahtunut perusteellinen U-käännös, joka on mahdollistanut ehdotuksen lainarahalla toteutettavasta megaluokan rahastosta. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkinnan mukaan Suomen […]

Jukka Snell: Muutama sana valtiontukien ilmoittamisesta EU-oikeuden näkökulmasta

Julkisuudessa on keskusteltu paljon valtiontukien ilmoittamisesta eli notifikaatiosta. Keskustelu on ollut paikoin sekavaa. Voi olla syytä selittää oikeudellinen kehikko lyhyesti. Sääntely: SEUT 107(1) artikla lähtökohtaisesti kieltää valtiontuet, joskin komissiolla on valta hyväksyä tukia. SEUT 108(3) artikla asettaa jäsenvaltioille velvollisuuden ilmoittaa tuen maksamista koskevat suunnitelmat ennakolta komissiolle. Ilmoitusmenettelystä säädetään tarkemmin erityisesti neuvoston asetuksessa(EU) 2015/1589 Euroopan unionin toiminnasta […]

Vaaleilla valittu enemmistö on puhunut – pulinat pois?

EU:n komissio käynnisti vuodenvaihteessa Puolaa vastaan niin sanotun oikeusvaltiomekanismin mukaiset menettelyt. Kesäkuun alussa se totesi Puolan nykyhallituksen toiminnan uhkaavan systeemisesti oikeusvaltiota. Komissio vaati tällä perusteella Puolaa peruuttamaan maan hallituksen ajamat ja vaaleilla valitun parlamentin hyväksymät lakien perustuslainmukaisuuden valvontaa koskevat uudistukset. Puola antoi vastauksensa komission vaatimuksiin eilen (15.6.). Se totesi ykskantaan, ettei komissiolla ole toimivaltaa antaa […]

Janne Salminen: Valtiosääntö kypsynyt ilmentämään sitoutumista eurooppalaiseen integraatioon

”Missä EU, siellä ongelma”, sanotaan. Tämä käsitys on kuitenkin hankalasti istutettavissa Suomen perustuslain yhteyteen. Suomessa perustuslaki ja sitä koskeva tulkinta ovat näet nopeassa tahdissa ottaneet haltuun Suomen jäsenyyden Euroopan unionissa ilman, että siitä on aiheutunut näkyviä kriisejä tai ongelmia. Suomessa toteutettu perustuslain kokonaisuudistus, sitä seurannut tarkistus ja niihin kytkeytyvät perustuslakivaliokunnan tulkintaratkaisut ovat muuttaneet valtiosääntöä merkittävästi. […]