Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 2: rajavartiolaki

Tarinan ensimmäisessä osassa kerrottiin hallituksen asettumisesta opposition panttivangiksi, kun se päätti toteuttaa ns. hybridiuhkiin varautumisen valmiuslakia muuttamalla. Tässä toisessa osassa keskityn vaadittuihin ja maksettuihin lunnaisiin, perussuomalaisten rajavartiolakiin ajamiin muutoksiin. Myös tämä lainmuutos tuli voimaan 15. heinäkuuta 2022. Selvemmin kuin valmiuslain muutos, ”rajojen sulkemisena” kansalaisille myyty rajavartiolain muutos on ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Se on myös […]

Martin Scheinin: Päivi Räsäsen sananvapaus

Helsingin Sanomat julkaisi 25.7.2021 Tommi Niemisen todella kiinnostavan artikkelin (€),  jossa eriteltiin kansainvälistä ja erityisesti yhdysvaltalaista mobilisaatiota kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) puolustamiseksi rikossyyteitä vastaan. Jutun mukaan Suomea moititaan nyt sananvapauden räikeästä loukkaamisesta, muun ohessa vaatien kansainvälisiä pakotetoimia valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle tämän päätettyä syyttää Räsästä. Jutun mukaan Toiviainen on nostanut kolme eri syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. […]

Toni Selkälä: Saako koronaviruksesta puhua oikeudellisesti?

Viime viikkojen ja kuukausien aikana oikeustieteilijät ovat kantaneet oman kortensa kekoon valtoimenaan vellovassa koronaviruskeskustelussa.  Hallituksen päätös turvautua valmiuslakiin on poikkeuksellista. Oikeustiede tunnetusti elää kriiseistä. Valmiuslain käyttöönottoa edeltänyt ja sitä seurannut keskustelu on kiinnittynyt erityisesti perusoikeuksien suojaan poikkeusoloissa. Mielestäni käydyssä oikeudellisessa keskustelussa varsinainen oikeudellinen argumentaatio on kuitenkin jäänyt vähälle. Sen sijaan keskustelua on käyty mieli- ja […]

Martin Scheinin: Ihmisoikeudet ja demokratia

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten läpimurto Suomen oikeuteen tapahtui 25 vuotta sitten, vuosina 1988-1991. Suomi allekirjoitti Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS), ratifioi sen ja saattoi sen osaksi sisäistä oikeuttaan. Ensin KHO ja sitten KKO heräsivät soveltamaan ratkaisuissaan ihmisoikeussopimuksia, edes valikoivasti. Käynnistettiin perusoikeusuudistus, jonka kantavina perusajatuksina oli kansallisen perustuslain saattaminen vastaamaan ihmisoikeussopimuksia ja samalla suoraan sovellettavaksi tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Jos tuo […]