Veera Koponen & Visa Kurki: Eläinlaki perustuslakivaliokunnassa – myrskypilveä hopeareunuksin?

Eläinsuojelulain (247/1996, jatkossa ”vanha eläinsuojelulaki”) kokonaisuudistusta on valmisteltu vuodesta 2010. Hallituksen esitys (HE 186/2022 vp) laiksi eläinten hyvinvoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle syyskuussa, ja lakien oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Muutokset ovat vähäisiä, kuten jo aiempien eläinsuojelulain kokonaisuudistusten (1971 ja 1996) kohdalla. Vaikka lain nimi muuttuu muodosta ”eläinsuojelulaki” muotoon ”laki […]

Ville Vikman: Koronaviruspandemiaa koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion heijasteleminen Suomen yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia koskeviin rajoitusksiin

Kansalliset lähtökohdat Koronaviruspandemian aikana jokaiselle kuuluvia perus- ja ihmisoikeuksia on rajoitettu useilla eri tavoilla. Suomessa rajoitustoimenpiteitä on tehty etenkin vuosien 2020 ja 2022 välisenä aikana siten, että vaikutukset ovat ulottuneet laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille. Yksittäisiä ihmisiä on määrätty eristykseen sekä karanteeniin. Lisäksi on nähty suuri määrä kollektiivisempia rajoitustoimenpiteitä, joita ei ole varsinaisesti kohdistettu kehenkään tiettyyn […]

Sanna Mustasaari: Koillis-Syyrian leireillä olevien lasten ja äitien oikeudet esillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa – H.F. ja muut vastaan Ranska

Koillis-Syyrian vankileireillä olevien vierastaistelijoiden ja heidän perheenjäsentensä, erityisesti alaikäisten lasten tilanne, on puhuttanut ympäri maailmaa jo yli kolme vuotta. Leireillä on edelleen yli 7 000 lasta ja humanitääriset olot ovat katastrofaaliset. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto antoi 14.9.2022 kauan odotetun tuomion asiassa H.F. ja muut vastaan Ranska, jossa oli kysymys siitä, oliko Ranskan valtiolla velvollisuutta ryhtyä toimiin […]

Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 2: rajavartiolaki

Tarinan ensimmäisessä osassa kerrottiin hallituksen asettumisesta opposition panttivangiksi, kun se päätti toteuttaa ns. hybridiuhkiin varautumisen valmiuslakia muuttamalla. Tässä toisessa osassa keskityn vaadittuihin ja maksettuihin lunnaisiin, perussuomalaisten rajavartiolakiin ajamiin muutoksiin. Myös tämä lainmuutos tuli voimaan 15. heinäkuuta 2022. Selvemmin kuin valmiuslain muutos, ”rajojen sulkemisena” kansalaisille myyty rajavartiolain muutos on ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Se on myös […]

Martin Scheinin: Kerjääminen on ihmisoikeus – EIT:n Lacatus-ratkaisu laittaa pisteen keskustelulle kerjäämisen kieltämisestä

Toukokuussa 2013 kirjoitin Perustuslakiblogissa siinä vaiheessa jo haudatusta hankkeesta kerjäämisen kieltämiseksi järjestyslain muutoksella. Asia ei koskaan edennyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn saakka. Blogikirjoituksessa ja myös julkisessa keskustelussa hankkeen perusoikeusongelmat kohdennettiin ensi sijassa kysymykseen siitä, olisiko sisäministeriön työryhmän ja hallituksen valmistelema lakiehdotus muodostunut romaneja tai ulkomaisia romaneja kielletyllä tavalla syrjiväksi, kun Suomessa tutumpi niin sanottu bussilippuun (lue: […]

Pauli Rautiainen: Perustuslakivaliokunta vei tänään vangeilta oikeuden oikeusturvaan – eteneekö Suomi nyt kohti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavaa tuomiota?

Perustuslakivaliokunta antoi tänään lausuntonsa hallituksen esityksestä vankeusaikaisen rikollisuuden estämisen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys on vankien oikeuksien kannalta mitä keskeisin. Perustuslakivaliokunnan yksimielinen lausunto on puolestaan huolestuttava signaali valiokunnan harjoittaman perustuslakikontrollin yskähtelystä. Valiokunta vei nimittäin vangeilta oikeuden oikeusturvaan. Perustuslain 21 §:ssä turvattu oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen […]

Pauli Rautiainen: Viranomaiset epäonnistuivat Kauhajoen koulusurman uhrien oikeuden elämään suojelemisessa – Suomelle tuomio Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan rikkomisesta

Olisiko Kauhajoen koulusurma voitu estää? Syyllistyikö Suomi ihmisoikeusrikkomukseen? Olisi voitu! Näin on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tänään todennut. Niinpä Suomen viranomaiset epäonnistuivat koulusurman uhrien elämän suojelemisessa sellaisella tavalla, että ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Suomen valtion Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan (oikeus elämään) rikkomisesta. Tuomioistuimen ratkaisun Kotilainen ym. vastaan Suomi voi lukea täältä. Suomalainen oikeusjärjestelmä pesi kyllä oikeudellisen jälkipyykin asianmukaisesti ihmisoikeustuomioistuimen […]