Markku Kiikeri: Suomen Euroopan unionin liittymissopimus ja saamelaiskäräjälain uudistus

EU-velvoitteet. Miksi saamelaiskäräjälaki olisi hyväksyttävä eduskunnassa välittömästi myös EU-oikeuden perusteella? Suomen EU-liittymissopimuksen (29.8.1994 Euroopan yhteisöjen Virallinen lehti s.9) lisäpöytäkirjassa 3 (”saamelaisista”, s. 352) todetaan: ”KORKEAT SOPIMUSPUOLET… TUNNUSTAVAT Norjalla, Ruotsilla ja Suomella kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden, OTTAVAT HUOMIOON erityisesti, että Norja, Ruotsi ja Suomi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, […]

Markku Kiikeri: Tavoitteet ja arvot – ”uusi” uusfunktionalistinen Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Perinteisesti uusfunktionalismi on nähty ainoastaan EU:n sisämarkkinoiden toimintaa selittävänä integraatioteoriana. Toisin kuin valtioiden kansainvälisiä suhteita selittävissä teorioissa (sääntökeskeinen kantilainen idealismi/klassinen realismi (Morgenthau), uusfunktionalismissa (Haas) kaikki yhteiskunnalliset toimijat, yksilöstä valtioon (yksilö, yritykset, kunnat, hallinto, politiikka jne.), toimivat omien tavoitteittensa ja arvojensa mukaisesti vapaammassa ja vähemmän regulatiivisessa järjestelmässä. Kaikkien toiminta vaikuttaa toisten toimintaan. Tämä luo sisäistä integraatiota ja […]

Päivi Leino-Sandberg: Velka, alijäämä ja ’hyvät’ investoinnit – EU:n talouspolitiikan ohjauskehikon uudistaminen

Euroopan komissio julkaisi alkuvuodesta 2020 tiedonannon, joka käynnisti EU:n talouspolitiikan koordinaatiokehikon toimintaa koskevan arvioinnin. Kysymyksessä on teknisesti kahden lainsäädäntökokonaisuuden, SEUT 121 ja 126 artiklalle nojautuvien nk. six-pack ja two-pack -kehikoiden arviointi, mutta käytännössä sen yhteydessä keskustellaan EMU:n tulevaisuudesta huomattavasti laajemmin. Keskustelussa on mainittu jäsenvaltioille asetetut velka- ja alijäämärajat, joista määrätään EU:n perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa. Keskustelua […]

Milka Sormunen: Mitä tarkoittaa EU:n turvapaikkajärjestelmän vanhentuminen? (osa 2)

Ovatko EU:n turvapaikkajärjestelmän oikeudelliset reunaehdot vanhentuneet? Olennainen kysymys EU:n turvapaikkajärjestelmän tulevaisuuden kannalta on se, miten järjestelmä pystyy varautumaan uudenlaisiin kriiseihin. Tämän hetken turvapaikkajärjestelmää koettelevat kriisit on mahdollista jaotella määrällisesti ja laadullisesti haastaviin ilmiöihin. Määrällisesti haastavana ilmiönä voidaan pitää alueellisia levottomuuksia, jotka sopivat hyvin pakolaissopimuksen sapluunaan mutta kuormittavat systeemiä määrällisesti enemmän kuin se vaikuttaa kestävän. Ihmisoikeussopimusten […]

Milka Sormunen: Mitä tarkoittaa EU:n turvapaikkajärjestelmän vanhentuminen? (Osa 1)

Julkisessa keskustelussa EU:n turvapaikkajärjestelmää kritisoidaan usein vanhentuneeksi. Tasavallan presidentti toi tuoreessa ulkopoliittisessa linjapuheessaan tämän esille: Niinistö kysyi, soveltuvatko vanhat sopimukset nykyisiin olosuhteisiin, joissa valtiot vesittävät sopimuksia piikkilangoilla ja pushbackeilla, ja toivoi löydettäväksi ”tyydyttävää tasapainoa periaatteiden ja realiteettien välillä”. Niinistö ei ole ensimmäinen, joka kritisoi EU:n turvapaikkajärjestelmää vanhentuneeksi. Onko järjestelmä siis vanhentunut? Ovatko sen oikeudelliset reunaehdot […]

Siina Raskulla: EU:n oikeusvaltioraportti: Raportti vai arvoasiakirja?

Edellisessä kirjoituksessani kuvasin Euroopan unionin oikeusvaltioraportin Suomen maaraportista ja EU:n raportista saamaani ensivaikutelmaa tutkijana, joka on kiinnostunut valvonnan systemaattisuudesta ja tulosten raportoinnista, sekä valvontamekanismin vaikuttavuudesta. Yhtäältä dataa ja systemaattisuutta kaipaavan tutkijana ja toisaalta eurooppalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenkehityksestä kiinnostuneena kansalaisena ensivaikutelma ei ollut vakuuttava. Vaikutelma parani, kun huomioon otettiin eri asiakirjoissa julkaistut tiedot koskien metodologiaa, esimerkiksi jäsenmailta […]

Siina Raskulla: EU:n oikeusvaltioraportti – kopioi ja liitä?

EU:n oikeusvaltion tilaa tarkasteleva raportti julkaistiin 20.7.2021. Raportti tarkasteli Euroopan unionin ja sen kunkin jäsenmaan oikeusvaltion tilaa. Tämä kirjoitus tarkastelee lyhyesti Suomen raporttia, ja vielä lyhyemmin EU:n raporttia. Tässä kirjoituksessa keskiössä ovatkin havainnot koskien raporttien metodologiaa, tulosten raportointia ja mekanismin vaikuttavuutta. EU oikeusvaltion valvojana Euroopan unionissa on ollut käynnissä ’rule of law crisis’, suomalaisittain oikeusvaltiokriisi […]