Janne Salminen: Kolmas näytös

Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen käsittelyn varjoon on jäänyt Euroopan unionin kannalta juhannuksen tienoilta toinen niin ikään merkittävä tapahtuma. Kesäkuun 21 päivänä Saksan liittovaltion valtiosääntötuomioistuin näet antoi odotetun ratkaisunsa Euroopan keskuspankin OMT-ohjelmaa koskevassa asiassa, jota on kommentoitu aikaisemmin myös täällä. Valtiosääntötuomioistuin hylkäsi valitukset. Ohjelma on siis myös saksalaiselta kannalta laillinen. Jo aikaisemmin Euroopan unionin tuomioistuin on omassa […]

Janne Salminen: Kenelle kellot soivat – Kreikan mahdollisessa euroerossa ei ole kysymys vain Kreikasta

Professori Francis Snyder (LSE) totesi jo vuonna 1999, että eurooppalainen talous- ja rahaliitto on, paitsi taloutta, myös politiikkaa ja oikeutta. Sen tähden ne, jotka ymmärtävät sitä vain talouden kannalta, joutuvat usein pyörittelemään päätään ymmärtämättöminä. Samalla Snyder on pitänyt EMU:a koko EU:n metaforana monessakin mielessä. Nykyisellään ajatus EMU:sta unionin metaforana on vähän pelottavakin, mutta jos ajatellaan […]

Anu Mutanen: ”Suomi on täysivaltainen tasavalta… Suomi on Euroopan unionin jäsen” – Suvereenisuussääntelyn ja -tulkinnan muutos EU-jäsenyyden aikana

Suomi juhli 20-vuotista jäsenyyttään Euroopan unionissa (EU) 1.1.2015. EU-jäsenyyden aikana suomalainen valtiosääntöoikeus on kokenut merkittäviä muutoksia, joita voidaan luonnehtia valtiosääntömme eurooppalaistumiseksi ja kansainvälistymiseksi. Tämä muutos on vaikuttanut olennaisesti valtion täysivaltaisuutta koskeviin perustuslain säännöksiin: Perustuslakimme ensimmäinen pykälä sisällyttää nykyään suomalaisen valtiojärjestyksen perusratkaisuihin samaan aikaan sekä valtion täysivaltaisuuden että EU-jäsenyyden. Miten tähän on tultu? Tilanne hallitusmuodon aikakaudella […]

Anna Hyvärinen ja Tapio Raunio: Lisää avoimuutta EU-asioiden käsittelyyn eduskunnassa

Suomi pitää itseään avoimuuden mallimaana. Käytännössä avoimuus tarkoittaa lähinnä oikeutta perehtyä viranomaisten asiakirjoihin. EU-politiikassa avoimuus toteutuu ennen kaikkea siten, että valtioneuvoston eduskunnalle lähettämät ns. U- ja E-kirjelmät sekä valiokuntien pöytäkirjat ja muut asiakirjat ovat julkisia ja internetissä saatavilla. Valtioneuvoston antamat kirjelmät ja valiokuntien vastaukset EU-asioissa ovat yleensä melko tiiviitä ja yleispiirteisiä. Neuvottelukantoihin jätetään tarkoituksella neuvotteluvaraa, jotta […]