Antti Ronkainen: Euroopan keskuspankki on jäämässä oman itsenäisyytensä vangiksi

Keskuspankkien kasvaneesta poliittisesta merkityksestä kertoo, että keskuspankkiirit ovat alkaneet kommentoida hallitusten finanssipolitiikkaa, rakenteellisia uudistuksia, teknologista kehitystä ja jopa eriarvoistumista. Kehitys finanssi- ja eurokriisien jälkeen kyseenalaistaa ennen kriisejä vallinneen konsensuksen, että keskuspankkiirit ja poliitikot eivät puutu toistensa tekemisiin. Tämä on ongelmallista kahdesta syystä. Ensinnäkin konsensuksen taustalla oli ideaali, että keskuspankit eivät rahoita hallituksia vaan keskittyvät matalan […]

Janne Salminen: Kolmas näytös

Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen käsittelyn varjoon on jäänyt Euroopan unionin kannalta juhannuksen tienoilta toinen niin ikään merkittävä tapahtuma. Kesäkuun 21 päivänä Saksan liittovaltion valtiosääntötuomioistuin näet antoi odotetun ratkaisunsa Euroopan keskuspankin OMT-ohjelmaa koskevassa asiassa, jota on kommentoitu aikaisemmin myös täällä. Valtiosääntötuomioistuin hylkäsi valitukset. Ohjelma on siis myös saksalaiselta kannalta laillinen. Jo aikaisemmin Euroopan unionin tuomioistuin on omassa […]

Janne Salminen: Kenelle kellot soivat – Kreikan mahdollisessa euroerossa ei ole kysymys vain Kreikasta

Professori Francis Snyder (LSE) totesi jo vuonna 1999, että eurooppalainen talous- ja rahaliitto on, paitsi taloutta, myös politiikkaa ja oikeutta. Sen tähden ne, jotka ymmärtävät sitä vain talouden kannalta, joutuvat usein pyörittelemään päätään ymmärtämättöminä. Samalla Snyder on pitänyt EMU:a koko EU:n metaforana monessakin mielessä. Nykyisellään ajatus EMU:sta unionin metaforana on vähän pelottavakin, mutta jos ajatellaan […]

Anu Mutanen: ”Suomi on täysivaltainen tasavalta… Suomi on Euroopan unionin jäsen” – Suvereenisuussääntelyn ja -tulkinnan muutos EU-jäsenyyden aikana

Suomi juhli 20-vuotista jäsenyyttään Euroopan unionissa (EU) 1.1.2015. EU-jäsenyyden aikana suomalainen valtiosääntöoikeus on kokenut merkittäviä muutoksia, joita voidaan luonnehtia valtiosääntömme eurooppalaistumiseksi ja kansainvälistymiseksi. Tämä muutos on vaikuttanut olennaisesti valtion täysivaltaisuutta koskeviin perustuslain säännöksiin: Perustuslakimme ensimmäinen pykälä sisällyttää nykyään suomalaisen valtiojärjestyksen perusratkaisuihin samaan aikaan sekä valtion täysivaltaisuuden että EU-jäsenyyden. Miten tähän on tultu? Tilanne hallitusmuodon aikakaudella […]

Anna Hyvärinen ja Tapio Raunio: Lisää avoimuutta EU-asioiden käsittelyyn eduskunnassa

Suomi pitää itseään avoimuuden mallimaana. Käytännössä avoimuus tarkoittaa lähinnä oikeutta perehtyä viranomaisten asiakirjoihin. EU-politiikassa avoimuus toteutuu ennen kaikkea siten, että valtioneuvoston eduskunnalle lähettämät ns. U- ja E-kirjelmät sekä valiokuntien pöytäkirjat ja muut asiakirjat ovat julkisia ja internetissä saatavilla. Valtioneuvoston antamat kirjelmät ja valiokuntien vastaukset EU-asioissa ovat yleensä melko tiiviitä ja yleispiirteisiä. Neuvottelukantoihin jätetään tarkoituksella neuvotteluvaraa, jotta […]