Markku Kiikeri: Suomen Euroopan unionin liittymissopimus ja saamelaiskäräjälain uudistus

EU-velvoitteet. Miksi saamelaiskäräjälaki olisi hyväksyttävä eduskunnassa välittömästi myös EU-oikeuden perusteella? Suomen EU-liittymissopimuksen (29.8.1994 Euroopan yhteisöjen Virallinen lehti s.9) lisäpöytäkirjassa 3 (”saamelaisista”, s. 352) todetaan: ”KORKEAT SOPIMUSPUOLET… TUNNUSTAVAT Norjalla, Ruotsilla ja Suomella kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden, OTTAVAT HUOMIOON erityisesti, että Norja, Ruotsi ja Suomi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, […]

Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 3: suomalaisen perustuslakivalvonnan alennustila

Kirjoitussarjan aiemmissa osissa tarkasteltiin eduskunnan kesätauon edellä läpivietyjen valmiuslain ja rajavartiolain muutosten asiasisältöä. Tässä sarjan viimeisessä osassa pohdin muutosten käsittelyssä pintaan nousseita epäterveitä ilmiöitä suomalaisen oikeusvaltion ja erityisesti perustuslain noudattamisen valvonnan suhteen. Jäsennän tarkastelun viiden epäterveen kehityslinjan ympärille, olkoonkin että ne osin ovat päällekkäisiä. (a) Ovatko poikkeusolot oikeusvaltion syöpäkasvain? Kun koronavirusepidemia maaliskuussa 2020 saapui Suomeen, […]

Martin Scheinin: Koronaepidemian tukahduttaminen on ihmisoikeusasia

Alla oleva kirjoitus on 22.5. julkaistu eri alojen tutkijoiden vapaamuotoisen yhteenliittymän Eroon koronasta sivustolla. Se on tarkoitettu yleistajuiseksi esitykseksi siitä, mitä ihmisoikeusperustainen strategia koronaviruksen torjumiseksi saattaisi merkitä. Siksi se ei kaikissa kohdin sisällä sellaista juridista argumentaatiota, jota Perustuslakiblogin lukijat teksteiltäni odottavat. Kuten kirjoituksessa kerron, tämä suomenkielinen tiivis teksti perustuu työn alla olevan englanninkielisen artikkelin luonnokseen, […]

Suvianna Hakalehto & Pauli Rautiainen: Koulujen avaamisesta

Valtioneuvosto julisti maahan poikkeusolot 16.3.2020. Tämän jälkeen ministeriöt antoivat aluehallintovirastoille ohjauskirjeen, jolla ne velvoittivat aluehallintovirastot sulkemaan tartuntatautilain 58 §:n nojalla oppilaitokset kaikkialla maassa. Ohjauskirjeen oikeusperustan ohuudesta ja sitä kautta ministeriöiden oikeudellisesta kompetenssista velvoittaa aluehallintovirastot tekemään valtioneuvoston linjaamia päätöksiä, voisi keskustella pitkäänkin. Sivuutamme kuitenkin nyt tuon keskustelun. Aluehallintovirastot nimittäin tekivät valtioneuvoston haluamat päätökset ja sulkivat koulutilat […]

Jukka Kumpuvuori: Valtioneuvoston linjaama vammaisten henkilöiden asumispalveluyksikköjen yleinen vierailukielto ei ole välttämättä laillinen

Perustuslakiblogissa on käsitelty jo aiemmin lukuisia kertoja sellaisia valtioneuvoston linjauksia, joiden oikeusperustaan liittyy rajoitustoimien laillisuutta koettelevia ongelmia. Tässä kirjoituksessa keskitytään tarkemmin yhteen linjaukseen: vammaisten henkilöiden asumisyksikköjen yleiseen vierailukieltoon. Vammaisten henkilöiden asumisyksikköjen yleinen vierailukielto vaikuttaa oikeudellisesti kyseenalaiselta. Kategorisen vierailukiellon sijaan tulisi kehittää aktiivisesti suojavarustein ym. tapahtuvien vierailujen mahdollistamista. Vammaisten henkilöiden ”pidättäminen” asuntoihinsa voi olla laiton vapaudenriisto […]

Toni Selkälä: Saako koronaviruksesta puhua oikeudellisesti?

Viime viikkojen ja kuukausien aikana oikeustieteilijät ovat kantaneet oman kortensa kekoon valtoimenaan vellovassa koronaviruskeskustelussa.  Hallituksen päätös turvautua valmiuslakiin on poikkeuksellista. Oikeustiede tunnetusti elää kriiseistä. Valmiuslain käyttöönottoa edeltänyt ja sitä seurannut keskustelu on kiinnittynyt erityisesti perusoikeuksien suojaan poikkeusoloissa. Mielestäni käydyssä oikeudellisessa keskustelussa varsinainen oikeudellinen argumentaatio on kuitenkin jäänyt vähälle. Sen sijaan keskustelua on käyty mieli- ja […]

Martin Scheinin: Koronapandemia – pitäisikö Suomen tehdä ihmisoikeussopimusten kansainvälisille valvontaelimille ns. hätätilailmoitus?

Ensimmäistä kertaa sotien jälkeen Suomessa ovat voimassa virallisesti todetut poikkeusolot. Valmiuslaki on otettu käyttöön, mikä merkitsee, että lainsäädäntövaltaa merkittävässä määrin käyttää valtioneuvosto ja että asetuksin voidaan poiketa perusoikeuksista tai tehdä niihin sellaisia rajoituksia, jotka normaaliololssa edellyttäisivät eduskunnan säätämää ja huolellisesti arvioitua lakia. Perustuslakiblogissa on jo aiemmin nostettu esiin kysymys siitä, poikkeaako Suomi nyt myös kansainvälisistä […]