Päivi Leino-Sandberg: Velka, alijäämä ja ’hyvät’ investoinnit – EU:n talouspolitiikan ohjauskehikon uudistaminen

Euroopan komissio julkaisi alkuvuodesta 2020 tiedonannon, joka käynnisti EU:n talouspolitiikan koordinaatiokehikon toimintaa koskevan arvioinnin. Kysymyksessä on teknisesti kahden lainsäädäntökokonaisuuden, SEUT 121 ja 126 artiklalle nojautuvien nk. six-pack ja two-pack -kehikoiden arviointi, mutta käytännössä sen yhteydessä keskustellaan EMU:n tulevaisuudesta huomattavasti laajemmin. Keskustelussa on mainittu jäsenvaltioille asetetut velka- ja alijäämärajat, joista määrätään EU:n perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa. Keskustelua […]

Päivi Leino-Sandberg: Keisarin uudet vaatteet

Eurooppa-neuvosto hyväksyi viime viikolla päätelmät oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-budjetin käyttöön. Ratkaisu oli poliittisesti merkittävä: se mahdollistaa monivuotisten puitteiden hyväksymisen ja luo edellytyksiä elpymisrahaston varojen käytölle, olettaen että omien varojen päätös tulee sellaisenaan hyväksytyksi kaikissa jäsenvaltioissa. Ratkaisu on kuitenkin aiheuttanut paljon EU-oikeudellista polemiikkia: päätelmiä on pidetty perussopimusten ja toimielinten tasapainoa koskevan periaatteen vastaisena ja komission niistä ilmenevää […]

Pauli Rautiainen: Perustuslakivaliokunnan näkemykset EU:n elpymispaketista – onko niillä merkitystä?

Tänäänkin neuvotellaan EU:n elpymispaketista. Perustuslakiblogissa on kirjoitettu kevään ja kesän aikana lukuisia kertoja EU:n elpymisrahastoa ja siihen läheisesti liittyviä järjestelyjä koskevasta periaatteellisesti merkittävästä kansallisesta valtiosääntöoikeudellisesta kiistelystä, joka on luonut niin eduskunnan ja valtioneuvoston välille kuin eduskunnan sisällä perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan välille institutitutionaalisia jännitteitä. Sivusin aihepiiriä huhti-toukokuussa itse lukuisissa koronakevään valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä puntaroineissa kirjoituksissani. Kesä-heinäkuulla […]

Päivi Leino-Sandberg: Voiko EU tehdä mitä vain? Neuvoston oikeuspalvelun asemasta EU:n päätöksenteossa

EU:n elpymisrahastoa koskeva keskustelu on poikkeuksellinen ja periaatteellisesti merkittävä. Elpymisrahasto on tärkeä ja monin tavoin perusteltu, ja se olisi täysin mahdollista toteuttaa ongelmattomasti perussopimusten nojalla. Kriisit luovat kuitenkin houkuttelevia mahdollisuuksia edistää toimielinten integraatioagendaa. Koronakriisin jälkimainingeissa toimielinten oikeuspalvelujen tulkinnoissa on tapahtunut perusteellinen U-käännös, joka on mahdollistanut ehdotuksen lainarahalla toteutettavasta megaluokan rahastosta. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkinnan mukaan Suomen […]

Lauri Koskentausta: Huomioita suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan välisestä jännitteestä EU:n elpymissuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa

Viime viikolla uutiskynnyksen Suomen mediassa ylitti eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto, jossa se kritisoi poikkeuksellisen voimakkaasti vaiteliaisuuspyyntöä E-kirjeestä asiassa ”EU:n elpymissuunnitelma; MFF+ ja elpymisväline”. Asiassa on kyse hyvin laajasta kokonaisuudesta, kuten PeV asian tiivistää ”Komission laajaan elpymissuunnitelmaan sisältyy kaksi tiedonantoa ja 21 lainsäädäntöehdotusta. Näistä keskeisimpiä ovat uudistettu rahoituskehysasetusehdotus vuosille 2021—2027 ja muutettu ehdotus neuvoston omien varojen päätökseksi […]

Pauli Rautiainen: EVM ja Katri Kulmuni

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tänään lausuntonsa valtioneuvoston kirjelmästä EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta ja muutoksista valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä. Pitkän otsikon alta paljastuu melko tekninen lausunto. Siinä perustuslakivaliokunta pitkälti uudistaa teemasta aiemmin toteamansa asiat, joita en varsinaisesti käsittele tässä kirjoituksessa. Lausunnon valtiosääntöoikeudellisesti merkittävin uusi sisältö löytyy nimittäin lausunnon lopusta. Perustuslakivaliokunta […]

Antti Ronkainen: Karlsruhe 5.5.2020 – valtioliittoisen euron disintegraation alku?

Karlsruhessa sijaitseva Saksan perustuslakituomioistuin teki historiaa, kun se antoi tiistaina ratkaisunsa Euroopan keskuspankin vuonna 2015 aloittamasta euromaiden velkakirjojen osto-ohjelmasta (Public Sector Purchase Program, PSPP). Tähän päivään mennessä EKP on ostanut PSPP-ohjelman puitteista euromaiden velkakirjoja noin 2 200 miljardilla eurolla.  EU-tuomioistuin linjasi jo vuoden 2018 lopulla, että PSPP-ohjelma on EKP:n mandaatin mukainen. Karlsruhe ei kyseenalaistanut sinänsä […]