Pauli Rautiainen: Perustuslakivaliokunnan näkemykset EU:n elpymispaketista – onko niillä merkitystä?

Tänäänkin neuvotellaan EU:n elpymispaketista. Perustuslakiblogissa on kirjoitettu kevään ja kesän aikana lukuisia kertoja EU:n elpymisrahastoa ja siihen läheisesti liittyviä järjestelyjä koskevasta periaatteellisesti merkittävästä kansallisesta valtiosääntöoikeudellisesta kiistelystä, joka on luonut niin eduskunnan ja valtioneuvoston välille kuin eduskunnan sisällä perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan välille institutitutionaalisia jännitteitä. Sivusin aihepiiriä huhti-toukokuussa itse lukuisissa koronakevään valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä puntaroineissa kirjoituksissani. Kesä-heinäkuulla […]

Päivi Leino-Sandberg: Voiko EU tehdä mitä vain? Neuvoston oikeuspalvelun asemasta EU:n päätöksenteossa

EU:n elpymisrahastoa koskeva keskustelu on poikkeuksellinen ja periaatteellisesti merkittävä. Elpymisrahasto on tärkeä ja monin tavoin perusteltu, ja se olisi täysin mahdollista toteuttaa ongelmattomasti perussopimusten nojalla. Kriisit luovat kuitenkin houkuttelevia mahdollisuuksia edistää toimielinten integraatioagendaa. Koronakriisin jälkimainingeissa toimielinten oikeuspalvelujen tulkinnoissa on tapahtunut perusteellinen U-käännös, joka on mahdollistanut ehdotuksen lainarahalla toteutettavasta megaluokan rahastosta. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkinnan mukaan Suomen […]

Lauri Koskentausta: Huomioita suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan välisestä jännitteestä EU:n elpymissuunnitelmaa koskevassa päätöksenteossa

Viime viikolla uutiskynnyksen Suomen mediassa ylitti eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto, jossa se kritisoi poikkeuksellisen voimakkaasti vaiteliaisuuspyyntöä E-kirjeestä asiassa ”EU:n elpymissuunnitelma; MFF+ ja elpymisväline”. Asiassa on kyse hyvin laajasta kokonaisuudesta, kuten PeV asian tiivistää ”Komission laajaan elpymissuunnitelmaan sisältyy kaksi tiedonantoa ja 21 lainsäädäntöehdotusta. Näistä keskeisimpiä ovat uudistettu rahoituskehysasetusehdotus vuosille 2021—2027 ja muutettu ehdotus neuvoston omien varojen päätökseksi […]

Pauli Rautiainen: EVM ja Katri Kulmuni

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tänään lausuntonsa valtioneuvoston kirjelmästä EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta ja muutoksista valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä. Pitkän otsikon alta paljastuu melko tekninen lausunto. Siinä perustuslakivaliokunta pitkälti uudistaa teemasta aiemmin toteamansa asiat, joita en varsinaisesti käsittele tässä kirjoituksessa. Lausunnon valtiosääntöoikeudellisesti merkittävin uusi sisältö löytyy nimittäin lausunnon lopusta. Perustuslakivaliokunta […]

Antti Ronkainen: Karlsruhe 5.5.2020 – valtioliittoisen euron disintegraation alku?

Karlsruhessa sijaitseva Saksan perustuslakituomioistuin teki historiaa, kun se antoi tiistaina ratkaisunsa Euroopan keskuspankin vuonna 2015 aloittamasta euromaiden velkakirjojen osto-ohjelmasta (Public Sector Purchase Program, PSPP). Tähän päivään mennessä EKP on ostanut PSPP-ohjelman puitteista euromaiden velkakirjoja noin 2 200 miljardilla eurolla.  EU-tuomioistuin linjasi jo vuoden 2018 lopulla, että PSPP-ohjelma on EKP:n mandaatin mukainen. Karlsruhe ei kyseenalaistanut sinänsä […]

Pauli Rautiainen: Ei mikään tavallinen päivä… perustuslakivaliokunta 6.4.2020

Maanantai 6.4.2020 ei ollut mikään tavallinen päivä perustuslakivaliokunnassa. Valiokunta antoi tänään poikkeuksellisen lausunnon ja mietinnön sekä esitti vahvoja ennakollisia kantoja koronabondeista. Tapahtumat ovat siinä määrin merkittäviä, että niitä on syytä esitellä ja kommentoida tuoreeltaan. Perustuslakivaliokunta kokee, että valtioneuvosto ei ole ottanut sen tekemiä huomioita riittävästi huomioon Käsitellessään valtioneuvoston asetusta valmiuslain 87 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta, […]

Antti Ronkainen: Euroopan keskuspankki on jäämässä oman itsenäisyytensä vangiksi

Keskuspankkien kasvaneesta poliittisesta merkityksestä kertoo, että keskuspankkiirit ovat alkaneet kommentoida hallitusten finanssipolitiikkaa, rakenteellisia uudistuksia, teknologista kehitystä ja jopa eriarvoistumista. Kehitys finanssi- ja eurokriisien jälkeen kyseenalaistaa ennen kriisejä vallinneen konsensuksen, että keskuspankkiirit ja poliitikot eivät puutu toistensa tekemisiin. Tämä on ongelmallista kahdesta syystä. Ensinnäkin konsensuksen taustalla oli ideaali, että keskuspankit eivät rahoita hallituksia vaan keskittyvät matalan […]