Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 2: rajavartiolaki

Tarinan ensimmäisessä osassa kerrottiin hallituksen asettumisesta opposition panttivangiksi, kun se päätti toteuttaa ns. hybridiuhkiin varautumisen valmiuslakia muuttamalla. Tässä toisessa osassa keskityn vaadittuihin ja maksettuihin lunnaisiin, perussuomalaisten rajavartiolakiin ajamiin muutoksiin. Myös tämä lainmuutos tuli voimaan 15. heinäkuuta 2022. Selvemmin kuin valmiuslain muutos, ”rajojen sulkemisena” kansalaisille myyty rajavartiolain muutos on ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Se on myös […]

Milka Sormunen: Mitä tarkoittaa EU:n turvapaikkajärjestelmän vanhentuminen? (osa 2)

Ovatko EU:n turvapaikkajärjestelmän oikeudelliset reunaehdot vanhentuneet? Olennainen kysymys EU:n turvapaikkajärjestelmän tulevaisuuden kannalta on se, miten järjestelmä pystyy varautumaan uudenlaisiin kriiseihin. Tämän hetken turvapaikkajärjestelmää koettelevat kriisit on mahdollista jaotella määrällisesti ja laadullisesti haastaviin ilmiöihin. Määrällisesti haastavana ilmiönä voidaan pitää alueellisia levottomuuksia, jotka sopivat hyvin pakolaissopimuksen sapluunaan mutta kuormittavat systeemiä määrällisesti enemmän kuin se vaikuttaa kestävän. Ihmisoikeussopimusten […]

Milka Sormunen: Mitä tarkoittaa EU:n turvapaikkajärjestelmän vanhentuminen? (Osa 1)

Julkisessa keskustelussa EU:n turvapaikkajärjestelmää kritisoidaan usein vanhentuneeksi. Tasavallan presidentti toi tuoreessa ulkopoliittisessa linjapuheessaan tämän esille: Niinistö kysyi, soveltuvatko vanhat sopimukset nykyisiin olosuhteisiin, joissa valtiot vesittävät sopimuksia piikkilangoilla ja pushbackeilla, ja toivoi löydettäväksi ”tyydyttävää tasapainoa periaatteiden ja realiteettien välillä”. Niinistö ei ole ensimmäinen, joka kritisoi EU:n turvapaikkajärjestelmää vanhentuneeksi. Onko järjestelmä siis vanhentunut? Ovatko sen oikeudelliset reunaehdot […]

Iiris Annala: Oleskeluluvan menettäneiden asema sosiaaliturvajärjestelmässä

Sosiaalityössä kohdataan yhä useammin henkilöitä, jotka ovat eri syistä menettäneet oleskelulupansa. Käsittelen tässä kirjoituksessa heidän epäselvää asemaansa sosiaaliturvajärjestelmässä. En viittaa kirjoituksessa oleskeluluvan menettämisellä niihin erityisiin tilanteisiin, joissa henkilön oma menetelty on mahdollisesti vaikuttanut oleskeluluvan voimassaolon päättymiseen, vaan yleisesti siihen, että henkilön oleskelulupa on jostain syystä umpeutunut myöntämättä jääneen jatkoluvan tai oleskeluluvan perumisen vuoksi. Keskityn tilanteisiin, […]

Niina Laajapuro (Amnesty): Hallitusohjelma on ihmisoikeusmyönteisin naismuistiin

Hallitusneuvotteluihin osallistuneiden puolueiden vaaliohjelmien perusteella odotukset tulevan hallituksen ihmisoikeuskirjauksista olivat korkealla. Rinteen hallituksen ohjelmassa mainintoja ihmisoikeuksista onkin ennätysmäärä. Ilahduttavaa on myös, että ihmisoikeudet näkyvät ohjelmassa kautta linjan. Hallitus ilmaisee vahvan sitoutumisen ihmisoikeuksiin monin eri tavoin. Viranhaltijoiden osaamista aiotaan vahvistaa, jotta lakien ihmisoikeusvaikutukset on mahdollista arvioida etukäteen. Jos arvioinnista tehdään laadukasta ja systemaattista, sillä sekä uudella […]

Suomi irti ihmisoikeussopimuksista?

Euroopan pakolaiskriisiä voi tuskin kuvailla osuvammin, kuin mitä Dante Alighieri 1300-luvulla kirjoitti: ”Helvetin pimeimmät paikat on varattu heille, jotka pysyvät puolueettomina suurimpien moraalisten kriisien aikana.” Eduskunta hyväksyi 17.6. esityksen ulkomaalaislain muuttamiseksi (HE 43/2016 vp). Äänestyksestä oli poissa 41 kansanedustajaa, myös lain esittelijä, sisäministeri Petteri Orpo. Pian Suomeen yksin tulleelta pakolaislapselta edellytetään perheenkokoajana suurempia tuloja, kuin […]

Milka Sormunen: Lapsen oikeuksien toteutuminen vaarantuu ulkomaalaislain muutoksissa

Eduskunta käsittelee parhaillaan ehdotuksia lakimuutoksiksi, joilla ulkomaalaislakia on tarkoitus uudistaa edelleen (HE 32/2016 vp ja HE 43/2016 vp). Vain kuukausi sitten ulkomaalaislaista poistettiin humanitaarisen suojelun kategoria. Humanitaarinen suojelu takasi aiemmin kansainvälisten velvoitteiden säätelemää minimitasoa paremman suojan tilanteissa, joissa edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ollut. Vaikka muutos on perustuslakivaliokunnan kannan mukaan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta sinänsä […]