Susanna Lindroos-Hovinheimo: Minkälainen tekoälyasetuksesta tuli?

EU:n tekoälyasetusta säädettiin pitkään ja perusteellisesti. Nyt teksti on valmis ja voimme pohtia, minkälainen siitä tuli. Ensimmäiseksi täytyy todeta, että siitä tuli pitkä. Asetus sisältää 113 artiklaa ja yksi artikla on tyypillisesti pidempi kuin yksi A4-liuska. Pelkän soveltamisalansa julistamiseksi 2 artiklassa asetus tarvitsee 12 kohtaa, joista useampi sisältää alakohtia. Johdanto-osassa on 180 kohtaa. Liitteitä on […]

Susanna Lindroos-Hovinheimo: Tekoälyasetuksen uusia vaiheita – parlamentin näkemykset laajentavat sääntelyä

Euroopan unionissa valmisteilla oleva tekoälyasetus otti uuden harppauksen 11. toukokuuta, kun valiokuntatyöskentely Euroopan parlamentissa saatiin päätökseen. Parlamentti äänestää oman kantansa asetusehdotukseen kesäkuussa. Sen jälkeen alkavat trilogivaiheen neuvottelut. Näyttää siis siltä, että tekoälyasetus on tulossa, ja mahdollisesti melko pian. Tekstiä on muokattu useaan otteeseen sen jälkeen, kun komissio antoi alkuperäisen ehdotuksensa. Parlamentti on lisännyt muun muassa […]

Frida Alizadeh Westerling: Komission ehdottama tekoälyasetus – pohdintoja perusoikeuksien toteuttamiseen liittyvistä riskeistä ja niiden minimoimisesta

Komissio julkaisi keväällä 2021 ehdotuksen tulevasta tekoälyasetuksesta (Artificial Intelligence Act), josta käydään vilkasta keskustelua Euroopassa. Asetuksen tärkeimpinä tavoitteina ovat sisämarkkinan yhteneväisyyden turvaaminen sekä turvallisten ja perusoikeuksia suojelevien tekoälyjärjestelmien kehittäminen unionissa (asetusehdotuksen johdannon 1. kohta). Lyhyesti sanottuna asetuksella halutaan kieltää tiettyjen tekoälyjärjestelmien käyttö kokonaan ja asettaa erityisiä vaatimuksia ns. suuririskisten tekoälyjärjestelmien käytölle, jotta perusoikeuksien suojelun korkea […]