Martin Scheinin: Tiedustelulait – Suojelupoliisi valitsemaan omat valvojansa?

Hallituksen tiedustelulakipaketista on kirjoitettu runsaasti aiemmin, ja jo useita kertoja myös täällä Perustuslakiblogissa. Nyt kun eduskunta on vaalikauden viimeisen vuoden alkaessa ja jo vuosia jatkuneen kiireellisyyspuheen jälkeen vihdoin saamassa asiaa koskevat hallituksen esitykset arvioitavikseen, on hyvä tilaisuus kiinnittää huomiota keskustelussa vähemmän esillä olleeseen kysymykseen ehdotettujen uusien tiedusteluvaltuuksien valvonnasta ja valvontakysymysten merkityksestä paketin kokonaisuudessa. Isoihin kysymyksiin […]

Martin Scheinin*: Kommentteja mietinnöstä siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi

Kun yksi hallituskriisi on nyt ohitettu, hallitus näyttää jatkavan lainsäädäntöhankkeidensa läpivientiä. Niihin kuuluu hallitusohjelman ”kahdeksas kivijalkahanke ulkomaan- ja tietoliikennetiedustelun toimivaltuuksien säädösperustan luomiseksi”. Siksi asiasta on taas syytä olla kiinnostunut. Suhde perustuslain 10 §:n säännökseen ja sen muutoshankkeeseen Siviilitiedustelua koskeva lainsäädäntöhanke liittyy kiinteästi erikseen valmisteltuun ehdotuksen perustuslain 10 §:n muuttamiseksi (ks. Oikeusministeriön työryhmän mietintö 2016). Olen laatinut […]

Martin Scheinin: Lumiaura lähestyy yksityisyyden hankea

Oikeusministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä ‘Luottamuksellisen viestin salaisuus; Perustuslakisääntelyn tarkistaminen’. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli “parlamentaarista valmistelua varten selvittää ja valmistella perustuslain tarkistamista siten, että lailla voidaan säätää tarpeellisiksi katsottavien edellytysten täyttyessä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin suojaan”. Ryhmä toteutti saamansa toimeksiannon luonnostelemalla näin kuuluvan hahmotelman perustuslain 10 §:n uudeksi 4 momentiksi (asiasisällöltään uusi teksti […]

Schrems-tuomio: Nousiko verkkotiedustelun tie pystyyn?

EU-tuomioistuimen tiistaina (6.10) tekemää Schrems-ratkaisua voidaan pitää yhtenä aikamme merkittävimmistä oikeudellisista päätöksistä. Se edustaa yhtäältä jatkoa reilu vuosi sitten annetulle Digital Rights Ireland-tuomiolle vahvistamalla siinä omaksuttuja tulkintoja yksityiselämän, henkilötietojen ja luottamuksellisen viestinnän suojan sisällöstä. Toisaalta se sisältää myös uusia linjauksia ja perusoikeuskirjan sovelluksia. Koska tuomioistuimen ratkaisu on Digital Rights Ireland-tuomion tapaan annettu nytkin suuren jaoston toimesta, […]

Juha Lavapuro: Hallitus yrittää seuraavaksi massavalvontaa

Hanke kokonaan uuden tyyppisten tietoliikenne- ja ulkomaantiedusteluvaltuuksien käyttöönotosta Suomessa näyttää etenevän kuin juna. Asiasta kerrottiin eilen laajalti sekä sisäministeriön julkaisemassa tiedotteessa että YLE:n tekemässä uutisessa. Uutisen taustalla on Sipilän hallituksen 20.8. pidetyssä strategiakokouksessaan tekemä päätös käynnistää siviili- ja sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelu. Kuten usein on, nytkin valmistelun käynnistämistä perustellaan hallitusohjelman toimeenpanolla. Siinähän ”esitetään säädösperustaa ulkomaantiedustelulle […]

Tuomas Metsäranta: Turvallisuutta hinnalla millä hyvänsä? Salaisia tiedonhankintakeinoja koskevasta kehitykseksestä yksityiselämän suojan näkökulmasta

Teknologian kehittyminen, rikollisuuden muutokset ja kansainvälinen kehitys rikostorjunnan alueella ovat vaikuttaneet siihen, että poliisille on myönnetty viimeisten vuosikymmenten aikana lisääntyvässä määrin salaisesti käytettäviä tiedonhankintakeinoja. Tiedonhankintakeinoja on asteittain lisätty myös siten, että toimivaltuuksia on myönnetty ensin rikosten selvittämiseen ja myöhemmin samoja valtuuksia on myönnetty rikosten estämiseen ja paljastamiseen. Vähitellen myös tiedonhankintakeinojen käytön mahdollistavien rikosten määrää on […]

Suomi jatkaa tietojen säilyttämistä viranomaisten tarpeisiin

Perustuslakiblogissa seuratun tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittely on päättymässä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön hyväksymisen jälkeen siihen, että tietojen säilyttymisvelvollisuuden säilyttämistä pidetään välttämättömänä ”viranomaisten toimintaedellytysten kannalta” vakavan rikollisuuden torjumiseksi.  Kun säilyttämisvelvollisuuteen velvoittanut direktiivi todettiin unionin tuomioistuimen ratkaisulla pätemättömäksi huhtikuussa 2014, tietojen säilyttämisen välttämättömyyttä viranomaisten tarpeisiin on nyt arvioitu ”kansallisista lähtökohdista”. Säilyttämisvelvollisuutta kuitenkin rajataan mm. yksilöimällä palvelut, joista tietoja säilytetään. […]