Pauli Rautiainen: Kuurojen ja viittomakielisten kokemia oikeudenloukkauksia selvitetään valtiollista sovintoprosessia varten

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on sovittu, että kuluvalla hallituskaudella käynnistetään kuurojen ja viittomakielisten kokemia oikeudenloukkauksia Suomen historian aikana koskeva valtiollinen sovintoprosessi. Kesällä 2020 käynnistyi Viitotut muistot -tutkimushanke, joka rakentaa siltaa sovintoprosessiin kokoamalla tietoa kuurojen ja viittomakieltä käyttävien kokemista vääryyksistä sekä sovintoprosessin toteuttamisedellytyksistä. Tutkimushankkeen kokoamia tietoja on tarkoitus käyttää sovintoprosessin suunnittelussa sekä myöhemmin varsinaisessa sovintoprosessissa. […]

Riku Neuvonen: Yksityiset perusoikeuksien valvojina

Ennen joulua eduskunnan perustuslakivaliokunta jätti ottamatta kantaa lain sähköisestä viestinnästä muutokseen, jossa valvontavastuuta sisällöistä annetaan yksityisille toimijoille, kuten perustuslakiblogissa jo aiemmin kerrottiin. Yhdysvaltojen dramaattisten tapahtumien jälkeen asiasta tuli kansainvälisessä keskustelussa erittäin kuuma aihe. Tiivistettynä yksityiset yhdysvaltalaiset yritykset Twitter ja Facebook potkivat Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin pois palvelustaan. Trump ja hänen kannattajansa ilmoittivat siirtyvänsä Parler-nimiseen palveluun, […]

Martin Scheinin: Suomi tarvitsee nyt rytminvaihdoksen kilpailussa koronavirusta vastaan

Helsingin Sanomat julkaisi tänään lyhyen mielipidekirjoitukseni, jossa puolsin väliaikaisen erillislain pikaista säätämistä perustuslain 23 §:n nojalla. Suomi sitoutuisi koronaepidemian tukahduttamiseen ja viruksen eliminointiin. Tämän strategian toteuttamiseksi seuraavien 4-5 kuukauden aikana todettaisiin poikkeusolot ja säädettäisiin niitä varten erillislaki, jolla toteutettaisiin muita keinoja täydentävät tiukat liikkumisvapauden rajoitukset sekä maan sisällä että Suomen rajoilla. Tässä kirjoituksessa perustelen ehdotusta […]

Perustuslakiblogi toivottaa hyvää joulua lukijoilleen

Vuosi 2020 on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa, valtiosääntökeskustelussa ja Perustuslakiblogin toiminnassa poikkeuksellinen, kun huomio keväällä keskittyi koronakriisiin liittyviin poikkeusoloihin. Perustuslakiblogi on pyrkinyt seuraamaan kuitenkin myös muita ajankohtaisia perustuslakikysymyksiä. Blogi on kerännyt enemmän lukijoita kuin koskaan aiemmin. Lukijoita on ollut kaksinkertaisesti suhteessa edelliseen ennätysvuoteen 2016. Blogiin on vuoden aikana kirjoittanut myös huomattavasti laajempi joukko kirjoittajia kuin koskaan […]

Maija Dahlberg: Kohti kokonaisvaltaisempaa käsitystä perustuslain tulkinnasta – perustuslakikontrollin läpinäkyvyys ja legitiimiys Suomessa

Perustuslakivaliokunta on tällä hetkellä yhteiskunnallisen keskustelun polttopisteessä. Haavisto -asian ympärillä tapahtuneet vaiheet nostivat pintaan kysymyksiä perustuslakivaliokunnan roolista ja politisoitumisesta. Mikä on perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvosten rooli perustuslakivaliokunnan toiminnassa? Onko perustuslakivaliokunnan jäsenten mahdollista pysyä ainoastaan oikeudellisen harkinnan puolella, ja miten tähän vaikuttavat perustuslakivaliokunnan kuulemien oikeudellisten asiantuntijoiden erilaiset ja jopa täysin vastakkaiset tulkinnat perustuslaista? Minkälainen on se prosessi, jonka […]

Päivi Leino-Sandberg: Keisarin uudet vaatteet

Eurooppa-neuvosto hyväksyi viime viikolla päätelmät oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-budjetin käyttöön. Ratkaisu oli poliittisesti merkittävä: se mahdollistaa monivuotisten puitteiden hyväksymisen ja luo edellytyksiä elpymisrahaston varojen käytölle, olettaen että omien varojen päätös tulee sellaisenaan hyväksytyksi kaikissa jäsenvaltioissa. Ratkaisu on kuitenkin aiheuttanut paljon EU-oikeudellista polemiikkia: päätelmiä on pidetty perussopimusten ja toimielinten tasapainoa koskevan periaatteen vastaisena ja komission niistä ilmenevää […]

Lauri Koskentausta: Lyhyt katsaus Suomen perustuslain valvontajärjestelmän historiaan – miten nykymalliin on tultu?

Perustuslakivaliokunta hyväksyi 9.12.2020 mietinnön ulkoministeri Pekka Haavistoa kohtaan tehdystä ministerivastuumuistutuksesta. Yhtenä sen jälkeen alkaneen julkisen keskustelun kulmana on virinnyt jälleen keskustelu siitä, tulisiko perustuslain valvojana olla perustuslakivaliokunta, tavalliset tuomioistuimet vai erillinen perustuslakituomioistuin. Kyseisen keskustelun juuret ovat kaukana historiassa. Yritän tällä kirjoituksella kuvata historiallista taustaa siihen, miten nykyiseen perustuslain etu- ja jälkikäteisvalvonnan yhdistelmämalliin on päädytty. Säätyjen […]