Johanna Niemi: Seksuaalirikokset ja perustuslaki                                                              

Seksuaalirikoksia koskeva hallituksen esitys 13/2022 oli alkuvuodesta perustuslakivaliokunnassa lausuntoasiana. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa 20/2022 huhtikuun lopussa. Lausunto noudattaa valiokunnan arviointiperusteita: sääntelyn hyväksyttävyys ja laillisuusperiaate ovat valiokunnan vakiintuneet kriteerit, kun se arvioi rikoslain muutoksia. Kriteereillä arvioidaan lähinnä sitä, miten perustuslaki rajoittaa rikosoikeuden ja rikossanktioiden käyttöä ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisessa. Vähemmälle huomiolle perustuslakivaliokunnan käytännössä ja tämänkin lakiehdotuksen yhteydessä on […]

Pauli Rautiainen & Matti Muukkonen: Pakkotestaus rajoilla on laillista vain terveydenhuollon ammattihenkilön yksilöllisen harkinnan perusteella

Koronatestauksesta Suomen rajoilla on puhuttu vuosina 2020 ja 2021 paljon. Kesällä 2020 puhututtivat erityisesti Turkuun suuntautuneet Skopjen lennot. Niistä keskusteltaessa esitettiin nopeasti väite, ettei lainsäädäntö salli pakollisia koronavirustestejä rajoilla. Väite sivuutti kuitenkin sen, että jo ennen korona-aikaa säädetyn tartuntatautilain 16 §:n mukaan pakollisen terveystarkastuksen toimeenpaneminen rajoilla oli aluehallintoviraston päätöksellä mahdollista. Oikeustieteilijät riensivätkin nopeasti oikomaan julkisuudessa esitettyjä […]

Sakari Melander: Valmiuslain rikkomisen rangaistavuus

Suomessa eletään tällä hetkellä varsin poikkeuksellisessa tilanteessa. Eduskunta on 18.3.2020 päättänyt, että valtioneuvoston asetus (125/2020) tiettyjen valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitettujen toimivaltuuksien käyttämisestä voidaan saattaa voimaan, minkä jälkeen eduskunnassa on käsitelty kolmea muuta valmiuslakiin liittyvää asetusta. Valmiuslakiin liittyviä valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä on jo laajasti tarkasteltu perustuslakiblogissa julkaistuissa kirjoituksissa. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus sen sijaan lyhyesti tarkastella, mitä rikosoikeudellisia […]

Martin Scheinin: Kriminalisoitaisiinko terroristijärjestön jäsenyys, kaikki matkustaminen kriisialueelle vai osallistuminen aseelliseen konfliktiin?

Noin 30 suomalaisen lapsen ja noin 10 äidin tukala asema al-Holin leirillä kurdien hallinnoimalla alueella Syyriassa on keikuttanut mediaa, hallitusta, eduskuntaa ja valtionhallintoa. Yksi teema tuli valmiiksi, kun hallitus hyväksyi asiassa periaatepäätöksen ja sai eduskunnan äänestyksessä luottamuslauseen. Pitempi prosessi käydään eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, kun 10 kansanedustajaa vaatii ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimien laillisuuden tutkimista perustuslain 115-116 §:n […]

Sakari Melander: Miksi järjestäytynyttä rasismia ei kriminalisoitaisi?

Elokuussa 2016 käynnistynyt Huominen ilman pelkoa -kampanja on vaatinut yhdistyslain ja rikoslain sääntelyn terävöittämistä järjestäytyneen rasismin kieltämiseksi. Kampanjan vetoomuksessa esitetään, että yhdistyslakia muutettaisiin siten, että järjestäytynyt rasismi kielletään, ja rikoslakia niin, että tällaiseen toimintaan osallistuminen säädetään rangaistavaksi. Taustalla on näkemys, jonka mukaan Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet edellyttävät tiukempaa suhtautumista järjestäytyneeseen rasismiin. Rikosoikeusoppineet ja oikeusministeriö ovat suhtautuneet […]

Martin Scheinin: “Terroristisessa tarkoituksessa tehty murha”

Helsingin käräjäoikeus päätti perjantaina 10.10. vangita kolme terrorismirikoksista epäiltyä miestä. Lisäksi neljäs mies on määrätty vangittavaksi poissaolevana. Tiedotusvälineiden mukaan kyse olisi islaminuskoisista Suomen kansalaisista, joista osa olisi somalialaistaustaisia, osa suomalaistaustaisia. Useimmissa tapauksissa kummittelee teonkuvauksissa ilmaisu “terroristisessa tarkoituksessa tehty murha”. Ainakin yhdessä tapauksessa käräjäoikeus hyväksyi vangitsemisen tuolla nimikkeellä. Onko Suomi siis saanut ensimmäiset oikeat terroristinsa? Ei […]