Pauli Rautiainen: Kaikki kansalaisaloitteet on otettava vakavasti

Kun kansalaisaloitetta istutettiin Suomen perustuslakiin, ajateltiin, ettei aloitteita jätetä kovin usein. Asetettua 50 000 kannattajan rajaa pidettiin pikemminkin korkeana kuin alhaisena. Toisin kävi. Kansalaisaloite löi itsensä läpi – kansalaisyhteiskunta otti sen omakseen. Hyvä näin! Kansalaisaloiteinstituutiosta tuli kiinteä osa suomalaista demokratiaa viimeistään siinä vaiheessa, kun eduskunta hyväksyi avioliittolakiin joukon muutoksia niitä vaatineen kansalaisaloitteen pohjalta. Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen […]

Tuomas Mylly: Järkeä tekijänoikeuslakiin

53.000 ihmistä allekirjoitti Järkeä tekijänoikeuslakiin –kansalaisaloitteen. Aloite etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen mukaan: ”Esityksen pääasiallinen tavoite on korjata voimassa olevan lainsäädännön ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta. Esityksen tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuksien alaisen sisällön lataamista lailliseksi, vaan tehdä yksittäisten ihmisten tekijänoikeuksin suojatun sisällön lataamisesta rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena. Vakavampi tekomuoto, tekijänoikeusrikos, mahdollistaa kotietsinnät, takavarikot ja suuret vahingonkorvaukset. Tekijänoikeusrikoksista […]

Maija Setälä: Kansalaisaloitteen alkutaival Suomessa

Vuoden 2012 maaliskuussa voimaan astuneet perustuslain muutokset sisälsivät niin sanotun sisällöllisen kansalaisaloitteen. Kansalaisaloitteen tarpeellisuudesta toki keskusteltiin perustuslakia uudistettaessa, mutta asia ei herättänyt mitään valtavia poliittisia intohimoja. Osittain tämä johtui varmaan siitä, että kansalaisaloitteen kaltaisen uuden poliittisen instituution merkitystä oli vaikeata arvioida ennakolta. Yli päänsä perustuslain tarkistamisen yhteydessä käyty julkinen keskustelu koski ennen kaikkea presidentin valtaoikeuksia. […]