Visa Kurki: Eläinten perusoikeudet – huomioita eduskunnan lehteriltä

Eläinten oikeudet perustuslakiin -kansalaisaloite oli eduskunnan lähetekeskustelussa 29.2.2024. Keskustelu sisälsi kiinnostavia näkökulmia, joista nostan tässä muutamia esille. Olen itse ollut yksi aloitteen laatijoista, joten näkökulma tässä ei ole puolueettoman sivustaseuraajan. Kiinnitän erityisesti huomiota perustuslakivaliokunnan jäsen Anna Kontulan (vas.) useaan puheenvuoroon, jotka ovat monella tapaa akateemisen huomion ansaitsevia. Aloitteen taustoista Suomessa eläimet eivät nauti merkittävää perustuslainsuojaa. […]

Lauri Koskentausta: ”Kieltäydyn tämän vuoksi ottamasta aloitetta käsittelyyn” – puhemiehen tehtävästä kieltäytyä ottamasta asiaa käsiteltäväksi

Kuluvalla viikolla nähtiin eduskunnassa rutiinista poikkeava tilanne, kun varapuhemies Antti Rinne kieltäytyi ottamasta kansalaisaloitetta käsiteltäväksi. Tiistaina 24.11.2020 täysistunnon asialistalla oli kansalaisaloite ”Henkilötunnuksen uudistamisesta sukupuolineutraaliksi luovuttava.” (KAA 7/2020 vp). Aloitteessa esitettiin, että hallitusohjelmaan kirjatusta lainsäädäntöhankkeesta tulee luopua. Olen käsitellyt kyseiseen aloitteeseen liittyvää problematiikkaa aiemmin tässä blogissa. Kyseistä puhemiehen kieltäytymisoikeutta on viime vuosina käytetty kohtalaisen vähän. Läpikäyn […]

Lauri Koskentausta: Kansalaisaloitteiden käytön oikeudellisista rajoista – tarkastelussa henkilötunnusta ja EU:n elpymispakettia koskevat aloitteet

Kansalaisaloitteesta on vajaa 10 vuoden aikana tullut vakiintunut osa Suomen poliittista järjestelmää.  Perustuslain 53 §:n 3 momentin mukaisesti vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. Mahdollisuus kansalaisaloitteiden tekemiseen lisättiin perustuslakiin uudistuksessa, joka tuli voimaan 1.3.2012. Eduskunnalle on toimitettu tämän kirjoittamiseen mennessä yhteensä 39 kansalaisaloitetta. Lisäksi […]

Pauli Rautiainen: Kaikki kansalaisaloitteet on otettava vakavasti

Kun kansalaisaloitetta istutettiin Suomen perustuslakiin, ajateltiin, ettei aloitteita jätetä kovin usein. Asetettua 50 000 kannattajan rajaa pidettiin pikemminkin korkeana kuin alhaisena. Toisin kävi. Kansalaisaloite löi itsensä läpi – kansalaisyhteiskunta otti sen omakseen. Hyvä näin! Kansalaisaloiteinstituutiosta tuli kiinteä osa suomalaista demokratiaa viimeistään siinä vaiheessa, kun eduskunta hyväksyi avioliittolakiin joukon muutoksia niitä vaatineen kansalaisaloitteen pohjalta. Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen […]

Tuomas Mylly: Järkeä tekijänoikeuslakiin

53.000 ihmistä allekirjoitti Järkeä tekijänoikeuslakiin –kansalaisaloitteen. Aloite etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen mukaan: ”Esityksen pääasiallinen tavoite on korjata voimassa olevan lainsäädännön ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta. Esityksen tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuksien alaisen sisällön lataamista lailliseksi, vaan tehdä yksittäisten ihmisten tekijänoikeuksin suojatun sisällön lataamisesta rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena. Vakavampi tekomuoto, tekijänoikeusrikos, mahdollistaa kotietsinnät, takavarikot ja suuret vahingonkorvaukset. Tekijänoikeusrikoksista […]

Maija Setälä: Kansalaisaloitteen alkutaival Suomessa

Vuoden 2012 maaliskuussa voimaan astuneet perustuslain muutokset sisälsivät niin sanotun sisällöllisen kansalaisaloitteen. Kansalaisaloitteen tarpeellisuudesta toki keskusteltiin perustuslakia uudistettaessa, mutta asia ei herättänyt mitään valtavia poliittisia intohimoja. Osittain tämä johtui varmaan siitä, että kansalaisaloitteen kaltaisen uuden poliittisen instituution merkitystä oli vaikeata arvioida ennakolta. Yli päänsä perustuslain tarkistamisen yhteydessä käyty julkinen keskustelu koski ennen kaikkea presidentin valtaoikeuksia. […]