Ville Vikman: Koronaviruspandemiaa koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion heijasteleminen Suomen yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia koskeviin rajoitusksiin

Kansalliset lähtökohdat Koronaviruspandemian aikana jokaiselle kuuluvia perus- ja ihmisoikeuksia on rajoitettu useilla eri tavoilla. Suomessa rajoitustoimenpiteitä on tehty etenkin vuosien 2020 ja 2022 välisenä aikana siten, että vaikutukset ovat ulottuneet laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille. Yksittäisiä ihmisiä on määrätty eristykseen sekä karanteeniin. Lisäksi on nähty suuri määrä kollektiivisempia rajoitustoimenpiteitä, joita ei ole varsinaisesti kohdistettu kehenkään tiettyyn […]

Eeva Elfving Ström: Ihmiskaupan uhrien erityisasemasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saajana 

Hallitus esittää parannuksia ihmiskaupan uhrien asemaan. Se antoi asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle 20.10.2022. Esityksen keskeisin tavoite on muuttamalla vastaanottolakia (746/2011) löyhentää uhrin auttamisen kytköstä ihmiskaupparikostutkintaan. Paradoksaalisesti juuri vastaanottolain soveltaminen kytkee auttamisen kuitenkin rikosprosessin etenemiseen.  Tämä johtuu siitä, että silloin, kun uhri saa apua tavanomaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja lainsäädännön puitteissa, ei kytköstä rikosprosessiin […]

Markku Kiikeri: Suomen Euroopan unionin liittymissopimus ja saamelaiskäräjälain uudistus

EU-velvoitteet. Miksi saamelaiskäräjälaki olisi hyväksyttävä eduskunnassa välittömästi myös EU-oikeuden perusteella? Suomen EU-liittymissopimuksen (29.8.1994 Euroopan yhteisöjen Virallinen lehti s.9) lisäpöytäkirjassa 3 (”saamelaisista”, s. 352) todetaan: ”KORKEAT SOPIMUSPUOLET… TUNNUSTAVAT Norjalla, Ruotsilla ja Suomella kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden, OTTAVAT HUOMIOON erityisesti, että Norja, Ruotsi ja Suomi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, […]

Antti Mattila: Muuta kuin jatkuvaluonteista normaalitoimintaa – tartuntatautilain 58 §:n koskemattomuuden arvoitus

Jälleen yksi hallituksen esitys tartuntatautilain (1227/2016) muuttamisesta on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi  24.7.2022. Epidemian alettua säädösmuutosten vauhti on ollut rivakka. Tartuntatautilakiin on tehty seitsemän pysyvää ja 11 voimassaololtaan osittain tai kokonaan määräaikaista muutosta. Viimeisen luonnos hallituksen esitykseksi, eli pandemiaa silmälläpitäen säädettyjen määräaikaisten pykälien jatko ja niihin esitetyt muutokset, sai lausunnonantajilta ristiriitaisen vastaanoton.   Tuli nyt valmistelussa […]

Sanna Mustasaari: Koillis-Syyrian leireillä olevien lasten ja äitien oikeudet esillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa – H.F. ja muut vastaan Ranska

Koillis-Syyrian vankileireillä olevien vierastaistelijoiden ja heidän perheenjäsentensä, erityisesti alaikäisten lasten tilanne, on puhuttanut ympäri maailmaa jo yli kolme vuotta. Leireillä on edelleen yli 7 000 lasta ja humanitääriset olot ovat katastrofaaliset. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto antoi 14.9.2022 kauan odotetun tuomion asiassa H.F. ja muut vastaan Ranska, jossa oli kysymys siitä, oliko Ranskan valtiolla velvollisuutta ryhtyä toimiin […]

Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 3: suomalaisen perustuslakivalvonnan alennustila

Kirjoitussarjan aiemmissa osissa tarkasteltiin eduskunnan kesätauon edellä läpivietyjen valmiuslain ja rajavartiolain muutosten asiasisältöä. Tässä sarjan viimeisessä osassa pohdin muutosten käsittelyssä pintaan nousseita epäterveitä ilmiöitä suomalaisen oikeusvaltion ja erityisesti perustuslain noudattamisen valvonnan suhteen. Jäsennän tarkastelun viiden epäterveen kehityslinjan ympärille, olkoonkin että ne osin ovat päällekkäisiä. (a) Ovatko poikkeusolot oikeusvaltion syöpäkasvain? Kun koronavirusepidemia maaliskuussa 2020 saapui Suomeen, […]

Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 2: rajavartiolaki

Tarinan ensimmäisessä osassa kerrottiin hallituksen asettumisesta opposition panttivangiksi, kun se päätti toteuttaa ns. hybridiuhkiin varautumisen valmiuslakia muuttamalla. Tässä toisessa osassa keskityn vaadittuihin ja maksettuihin lunnaisiin, perussuomalaisten rajavartiolakiin ajamiin muutoksiin. Myös tämä lainmuutos tuli voimaan 15. heinäkuuta 2022. Selvemmin kuin valmiuslain muutos, ”rajojen sulkemisena” kansalaisille myyty rajavartiolain muutos on ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Se on myös […]