Susanna Lindroos-Hovinheimo: Tekoälyasetuksen uusia vaiheita – parlamentin näkemykset laajentavat sääntelyä

Euroopan unionissa valmisteilla oleva tekoälyasetus otti uuden harppauksen 11. toukokuuta, kun valiokuntatyöskentely Euroopan parlamentissa saatiin päätökseen. Parlamentti äänestää oman kantansa asetusehdotukseen kesäkuussa. Sen jälkeen alkavat trilogivaiheen neuvottelut. Näyttää siis siltä, että tekoälyasetus on tulossa, ja mahdollisesti melko pian. Tekstiä on muokattu useaan otteeseen sen jälkeen, kun komissio antoi alkuperäisen ehdotuksensa. Parlamentti on lisännyt muun muassa […]

Päivi Leino-Sandberg: Sosiaaliturvaa energiatehokkuuden sivutuotteena

Viime aikoina mediassa on käyty aika ajoin kiihkeääkin keskustelua rakennusten energiatehokkuutta koskevasta EU:n direktiiviehdotuksesta. Kotimainen huoli on kohdistunut komission ehdotuksen (ja erityisesti Euroopan parlamentin kantaan sisältyviin) koviin korjausvaatimuksiin. Uutisoinnissa on aika ajoin sekaantunut se, miten EU:ssa lainsäädäntöä tehdään ja kuka päättää mistä ja milloin. Samalla keskustelussa on jäänyt huomaamatta yksi ehdotuksen keskeisistä elementeistä, nimittäin kysymys […]

Ida Koivisto: Automaattinen päätöksenteko tulee – oletko valmis?

VIIMEIN LAINSÄÄDÄNTÖÄ! Vaalikauden lopun kynnyksellä eduskunta hyväksyi lainsäädännön, joka mahdollistaa automaattisen päätöksenteon hallinnossa. Kyse on oikeastaan kahdesta erillisestä lakipaketista: yleislainsäädännöstä, joka mahdollistaa automaattisen päätöksenteon hallinnossa laajasti (hallituksen esitys eduskunnalle julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi 145/2022 vp; oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön valmistelu) sekä erityislainsäädännöstä, joka koskee automaattista päätöksentekoa verotus-, tulli- sekä eräissä muita asioissa (hallituksen esitys […]

Veera Koponen & Visa Kurki: Eläinlaki perustuslakivaliokunnassa – myrskypilveä hopeareunuksin?

Eläinsuojelulain (247/1996, jatkossa ”vanha eläinsuojelulaki”) kokonaisuudistusta on valmisteltu vuodesta 2010. Hallituksen esitys (HE 186/2022 vp) laiksi eläinten hyvinvoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle syyskuussa, ja lakien oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Muutokset ovat vähäisiä, kuten jo aiempien eläinsuojelulain kokonaisuudistusten (1971 ja 1996) kohdalla. Vaikka lain nimi muuttuu muodosta ”eläinsuojelulaki” muotoon ”laki […]

Ville Vikman: Koronaviruspandemiaa koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion heijasteleminen Suomen yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia koskeviin rajoitusksiin

Kansalliset lähtökohdat Koronaviruspandemian aikana jokaiselle kuuluvia perus- ja ihmisoikeuksia on rajoitettu useilla eri tavoilla. Suomessa rajoitustoimenpiteitä on tehty etenkin vuosien 2020 ja 2022 välisenä aikana siten, että vaikutukset ovat ulottuneet laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille. Yksittäisiä ihmisiä on määrätty eristykseen sekä karanteeniin. Lisäksi on nähty suuri määrä kollektiivisempia rajoitustoimenpiteitä, joita ei ole varsinaisesti kohdistettu kehenkään tiettyyn […]

Eeva Elfving Ström: Ihmiskaupan uhrien erityisasemasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saajana

Hallitus esittää parannuksia ihmiskaupan uhrien asemaan. Se antoi asiaa koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle 20.10.2022. Esityksen keskeisin tavoite on muuttamalla vastaanottolakia (746/2011) löyhentää uhrin auttamisen kytköstä ihmiskaupparikostutkintaan. Paradoksaalisesti juuri vastaanottolain soveltaminen kytkee auttamisen kuitenkin rikosprosessin etenemiseen.  Tämä johtuu siitä, että silloin, kun uhri saa apua tavanomaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja lainsäädännön puitteissa, ei kytköstä rikosprosessiin […]

Markku Kiikeri: Suomen Euroopan unionin liittymissopimus ja saamelaiskäräjälain uudistus

EU-velvoitteet. Miksi saamelaiskäräjälaki olisi hyväksyttävä eduskunnassa välittömästi myös EU-oikeuden perusteella? Suomen EU-liittymissopimuksen (29.8.1994 Euroopan yhteisöjen Virallinen lehti s.9) lisäpöytäkirjassa 3 (”saamelaisista”, s. 352) todetaan: ”KORKEAT SOPIMUSPUOLET… TUNNUSTAVAT Norjalla, Ruotsilla ja Suomella kansallisen ja kansainvälisen oikeuden nojalla olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden, OTTAVAT HUOMIOON erityisesti, että Norja, Ruotsi ja Suomi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, […]