Pauli Rautiainen: Eräitä kriittisiä huomioita perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta

Perustuslakivaliokunnan 21.5.2021 antamaa lausuntoa hallituksen esityksestä ns. sote-uudistuksen toteuttamiseksi on kiitelty sosiaali- ja terveyspoliittisesti kaivatuksi uudistuksen maaliin viennin mahdollistajaksi. Sitä se mitä ilmeisimminkin on. Vaikuttaa siltä, että sote-uudistus on ainakin perustuslain näkökulmasta tarkastellen lähempänä toteutumistaan kuin kertaakaan aikaisemmin. Sote-uudistuksen ensiaskeleet otettiin vuonna 2006, kun Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen tähdänneen Paras-hankkeen. Varsinaisen sote-uudistuksen suunnittelu […]

Pauli Rautiainen: Voiko perustuslakivaliokunta ryhtyä itsenäisesti eli O-asiana tulkitsemaan eduskunnan työjärjestystä? Ei voi!

Kuten Lauri Koskentausta tässä blogissa on avannut, viime viikolla eduskunnassa taitettiin peistä eduskunnan työjärjestyksen tulkinnasta. Kuinka monta kertaa ns. ainoan käsittelyn asiassa voitiin esittää pöytäämistä? Kerran, kaksi vai peräti loputtomasti? Niin eduskunnan virkamiehet kuin puhemiehet ehtivät kääntää takkinsa työjärjestyksen tulkinnoissa lukuisia kertoja. Lopulta eduskunnan täysistunnossa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti, että perustuslakivaliokunta ottaa työjärjestyksen tulkittavaksi […]

Lauri Koskentausta: Esityksen pöydällepanosta eduskunnan täysistuntotyössä

Eduskunnan päätöksentekomenettelyt saivat helatorstaiviikon poliittisessa keskustelussa poikkeuksellisen paljon huomiota. Yksi osa menettelytapoja koskevaa keskustelua oli keskustelu pöydällepano-oikeuden sisällöstä. Pöydällepanolla tarkoitetaan eduskunnassa sitä, että eduskunta päättää jättää asian ”pöydälle” odottamaan erikseen päätettävää myöhempää istuntoa. Viikon aikana osoittautui, että eduskunnan työjärjestyksen asiaa koskevat säädökset eivät ole täysin yksiselitteisiä. Tällä tekstillä yritän muodostaa kuvaa, mitä sääntely sanoo pöydällepanosta […]

Matti Muukkonen: HE 39/2021 vp kaatui – mitä tilalle?

Suomen koronavirustilanne näyttää juuri tänään olevan kehittymässä myönteiseen suuntaan. Tilanne on parantunut nopeassa tahdissa, sillä vielä viime viikolla eduskunta käsitteli niin hallituksen kuin THL:n piirissä välttämättömäksi arvioituja liikkumisrajoituksia. Tämä ehdotus (HE 39/2021 vp) sai kuitenkin perustuslakivaliokunnassa (PeVL 12/2021 vp) erittäin kriittisen vastaanoton, jonka seurauksena valtioneuvosto päätti vetää ehdotuksensa pois. On syytä pohtia millaisella ratkaisulla voitaisiin […]

Lasse Lehtonen: Korona ja lainvalmistelun kukkaset

Hallituksen liikkumisrajoituksia koskeva lakiesitys kaatui perustuslakivaliokunnassa 31.3, kun valiokunta totesi yksimielisesti, ettei ulkonaliikkumiskielto ollut välttämätön toimenpide yksityisten kokoontumisten rajoittamiseksi. Perustuslakivaliokunnan käyttämät valtiosääntöasiantuntijat esittivät tämän jälkeen julkisuudessa epäilyjään Sanna Marinin hallituksen lainvalmistelun tasosta sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin roolista lakiesitysten perustuslainmukaisuuden tarkistamisessa. Koronapandemian aikainen säädösvalmistelu ansaitsee kovaakin kritiikkiä. Se on ollut juristien termein kasuistista (eli yksittäistapauslähtöistä). Julkisen vallan […]

Emilia Korkea-aho & Päivi Leino-Sandberg: EU:n varainkäytön valvonta: Mission impossible vai epärealistisia odotuksia?

HS:n tuoreen pääkirjoituksen (16.3.) mukaan ”Suomella on mahdollisuus vaatia [elpymisrahaston varainkäytön suhteen] vastuullisuutta muiltakin EU-mailta – ja samalla hyvä syy puuttua vastuuttomuuteen.” Mutta mitä tarkoitetaan vastuullisella varainkäytöllä ja onko Suomella oikeasti mahdollisuus puuttua (muiden maiden) vastuuttomuuteen? Viime heinäkuussa tehdyn elpymisrahastoa koskevan ratkaisun keskeinen elementti oli rahoituksen ehdollisuus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että elpymisrahoitus käytetään tehokkaasti. […]

Lauri Linna: Yliopistojen itsehallinto – ylioppilaskuntien pakollisen jäsenyyden unohdettu näkökulma

Ylioppilaskuntien pakollisen jäsenyyden unohdettuja näkökulmia Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys on noussut jälleen kerran poliittiseen ja oikeudelliseen keskusteluun yliopistojen autonomiaa ja ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyttä koskevan selvityksen valmistuttua. Vaikka selvitys käsittelee yliopistojen itsehallintoa, tuntuu tämän näkökulman käsittely uupuvan keskustelusta. Tähän puutteeseen pyrin tällä kirjoituksella vastaamaan – ja samalla herättämään ajatuksia siitä, miten hyvin pystymme oikeudellisessa argumentaatiossa käsittelemään instituutioita, jotka eivät […]