Markku Kiikeri: ”Turvallistamisen” etiikka Suomen itärajapolitiikassa

Syksyn 2023 aikana hallitus on sulkenut valtioneuvoston päätöksillä itärajaa Rajavartiolakiin perustuen. Tällainen päätöksenteko tulee jatkumaan keväällä 2024. Keskeisimpiä argumentteja ja perusteita näille toimenpiteille ovat olleet ’valtion turvallisuuden vakava vaarantuminen’ ja ’Venäjän hybridivaikuttaminen’. Jotkut ovat puhuneet jopa ’hybridisodasta’. ’Turvallistamisen’ käsite voi auttaa hallituksen toimenpiteiden kriittisemmässä analyysissä. ’Turvallistaminen’ voidaan määritellä puheakti-politiikaksi, jolla (uudelleen)määritellään tilanteita, rooleja ja statuksia […]

Pauli Rautiainen: Kovaa kamppailua sosiaalisten perusoikeuksien tulkinnoista – eli mitä perustuslakivaliokunnan viimeaikaisista lausunnoista pitäisi ajatella?

Tämän vaalikauden perustuslakivaliokunta on aloittanut työnsä todenteolla. Perustuslakiblogissa kohoteltiin kulmakarvoja jo syyskuussa, kun valiokunta antoi ensimmäisen lausuntonsa. Se koski vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämistä. Tuon lausunnon perusteella vaikutti siltä, että valiokunta on tällä kaudella valmis irtaantumaan asiantuntijoiden enemmistön kannoista ja perustamaan ratkaisunsa valiokunnan luomien doktriinien poliittisimpaan eli asiantuntijalausunnoista riippumatta syntyneeseen osaan. Tapa, jolla valiokunta rakensi – kahden […]

Sofia Heikkonen: Ensisijaisesti luja luottamus pilveen – Pilvipalveluiden käyttö julkishallinnossa

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa julkishallinnon digitalisaatio on keskeisessä osassa kasvun ja tuottavuuden parantamiseksi. Siihen pohjautuen Valtionvarainministeriö (VM) julkaisi maanantaina 23.10.2023 uuden pilvipalvelulinjauksen päivittäen vuoden 2019 linjausta. Linjauksen ydin on Ensisijaisesti Pilveen strategia, jonka mukaan valtion ensisijainen tavoite on hyödyntää pilvipalveluita julkishallinnon tietojenkäsittelyssä. Vaikka linjaus äkkiseltään vaikuttaa olevan askel kohti turvallisempaa ja ohjatumpaa pilvipalveluiden käyttöä julkishallinnossa, paljastaa […]

Pauli Rautiainen: Mikä yhdistää perustuslakivaliokunnan uutta vammaispalvelulakilausuntoa ja valiokunnan vuonna 2017 antamaa Aito avioliitto -lausuntoa?

Kun perustuslakivaliokunnan lausuntotyö on vaalien jälkeen käynnistynyt, Perustuslakibloginkin on aika palata kesätauoltaan. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman ”Vahva ja välittävä Suomi” julkaisemisen jälkeen monissa yhteyksissä on arvioitu perustuslakivaliokunnan joutuvan syksyllä 2023 todelliseen stressitestiin. Eduskunnan käsiteltäväksi tulee suuri joukko kovassa kiireessä valmisteltuja erittäin perusoikeusherkkiä lakiesityksiä, joissa haetaan taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin perusoikeuksiin sekä syrjintäkieltoihin liittyviä perustuslanmukaisuuden […]

Susanna Lindroos-Hovinheimo: Tekoälyasetuksen uusia vaiheita – parlamentin näkemykset laajentavat sääntelyä

Euroopan unionissa valmisteilla oleva tekoälyasetus otti uuden harppauksen 11. toukokuuta, kun valiokuntatyöskentely Euroopan parlamentissa saatiin päätökseen. Parlamentti äänestää oman kantansa asetusehdotukseen kesäkuussa. Sen jälkeen alkavat trilogivaiheen neuvottelut. Näyttää siis siltä, että tekoälyasetus on tulossa, ja mahdollisesti melko pian. Tekstiä on muokattu useaan otteeseen sen jälkeen, kun komissio antoi alkuperäisen ehdotuksensa. Parlamentti on lisännyt muun muassa […]

Päivi Leino-Sandberg: Sosiaaliturvaa energiatehokkuuden sivutuotteena

Viime aikoina mediassa on käyty aika ajoin kiihkeääkin keskustelua rakennusten energiatehokkuutta koskevasta EU:n direktiiviehdotuksesta. Kotimainen huoli on kohdistunut komission ehdotuksen (ja erityisesti Euroopan parlamentin kantaan sisältyviin) koviin korjausvaatimuksiin. Uutisoinnissa on aika ajoin sekaantunut se, miten EU:ssa lainsäädäntöä tehdään ja kuka päättää mistä ja milloin. Samalla keskustelussa on jäänyt huomaamatta yksi ehdotuksen keskeisistä elementeistä, nimittäin kysymys […]

Ida Koivisto: Automaattinen päätöksenteko tulee – oletko valmis?

VIIMEIN LAINSÄÄDÄNTÖÄ! Vaalikauden lopun kynnyksellä eduskunta hyväksyi lainsäädännön, joka mahdollistaa automaattisen päätöksenteon hallinnossa. Kyse on oikeastaan kahdesta erillisestä lakipaketista: yleislainsäädännöstä, joka mahdollistaa automaattisen päätöksenteon hallinnossa laajasti (hallituksen esitys eduskunnalle julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi 145/2022 vp; oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön valmistelu) sekä erityislainsäädännöstä, joka koskee automaattista päätöksentekoa verotus-, tulli- sekä eräissä muita asioissa (hallituksen esitys […]