Sakari Melander ja Martin Scheinin: Terroristit lietsovat pelkoa – KRP:n ei tulisi vastata samalla keinolla


Keskusrikospoliisin 10.12.2015 antaman tiedotteen mukaan kahta Suomessa olevaa irakilaista miestä epäillään yhdestätoista terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta. Tiedotteen mukaan miesten epäillään toimineen ISIS-järjestön jäseninä. Epäillyt teot on tehty Irakissa kesäkuussa 2014 Irakin armeijan ja ISIS-järjestön välisten taistelujen yhteydessä, teloittamalla puolustuskyvyttömiä vangiksi otettuja hallituksen joukkojen sotilaita. Miehet on pidätetty torstaina 10.12.2015 ja heidän vangitsemistaan käsiteltiin Tampereen käräjäoikeudessa tänään perjantaina 11.12.2015.

Tyypillisesti terrorismirikoksissa on kysymys siviiliväestöön kohdistuvista teoista, kuten esimerkiksi Pariisissa 13.11.2015 toteutetuissa terroriteoissa. Lisäksi tekijällä on oltava niin sanottu terroristinen tarkoitus: teon tarkoituksena on oltava vakavan pelon aiheuttaminen väestön keskuudessa taikka hallituksen painostaminen tekemään jotakin. Ongelmallisesti Suomen rikoslaki vuoden 2002 EU:n puitepäätöstä seuraten tuo terrorisismin piiriin myös tarkoituksen oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä. Tällä lisäyksellä EU on laajentanut esimerkiksi YK-tasolla hyväksyttyjä terrorismin määritelmiä, halutessaan tuoda eurooppalaisen terrorismikäsitteen piiriin myös kotimaisen terrorismin, esimerkiksi ETA:n terrorismin Espanjassa. Valitettavasti tuolloin määritelmää ei rajoitettu EU:n jäsenvaltioiden valtiosäännön horjuttamiseen, vaan terrorismia voisi periaatteessa olla myös diktatuurin horjuttaminen vaikkapa Syyriassa. Toivottavasti EU:n puitepäätöksen ongelmallinen laajennus korjataan nyt vireillä olevan terrorismidirektiivin käsittelyssä.

Sotarikoksista on kysymys, kun esimerkiksi sotavankeja kohdellaan kansainvälisten sopimusten vastaisesti tai surmataan. Sotarikoksissa kysymys on sodan taikka muun kansainvälisen tai valtionsisäisen aseellisen selkkauksen tai miehityksen yhteydessä tehdyistä teoista. Kysymys on järjestäytyneiden aseellisten ryhmien välisistä aseellisista yhteydenotoista.

Tutkinnan tässä vaiheessa miehiä epäillään Irakissa tehdystä terrorismirikoksesta. Niukkojen julkisuudessa olleiden tietojen perusteella kysymys on ollut ISIS-järjestön ja Irakin armeijan välisen taistelun yhteydessä toteutetuista surmaamisteoista. Surmatut ovat kuuluneet Irakin armeijaan ja heidät on ensin otettu sotavangeiksi ja sitten teloitettu.

Näiden niukkojen tietojen perusteella vaikuttaisi luontevalta syyttää sotarikoksesta eikä terrorismirikoksesta. Kysymys on ollut aseellisesta selkkauksesta ja sellaisen yhteydessä toteutetusta aseettomien ja vangittujen sotilaiden kohtelusta. Jotta kysymys olisi terrorismista, teon olisi tullut olla esimerkiksi pommi-isku siviilikohteeseen tai panttivangiksi otettujen siviilien surmaaminen. Sotavanki ei ole sama asia kuin panttivanki. Terrorismissa tapetaan sivullisia (eli siviilejä) kauhun aikaansaamiseksi väestön keskuudessa. EU:n puitepäätös on sotkenut asiaa, mutta YK:n terrorismin vastaiset sopimukset ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmat osoittavat, että valtion asevoimia vastaan taisteleminen ei ole terrorismia. Jos siinä käytetään kiellettyjä keinoja – esimerkiksi surmataan sotavankeja – kyse on sotarikoksesta.

On syytä huomauttaa, että mahdollisesti seuraavan rangaistuksen osalta sekä terroristisessa tarkoituksessa tehdyssä murhassa että sotarikoksessa on kysymys teosta, joista seuraa erittäin ankara rangaistus. Törkeästä sotarikoksesta voidaan tuomita elinkautiseen vankeusrangaistukseen, samoin kuin terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta (josta se on ainoa mahdollinen rangaistus).

Ei ole yhdentekevää, mikä rikosnimike syytettä muotoillessa valitaan. Rikosnimikkeellä on suuri merkitys oikeusvaltion ja suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Tutkinnan kohdistuminen nimenomaan terrorismirikokseen saattaa ruokkia yleisön keskuudessa mielikuvaa, jonka mukaan ISIS lähettää Suomeen terroristeja, joiden tarkoituksena saattaa olla toteuttaa Suomessa itsemurhaiskuja tai muita terroritekoja. Jos tutkinnassa rikosnimikkeenä olisi sotarikos, se ilmentäisi paremmin, mitä epäiltyjen epäillään julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Irakissa aseellisen selkkauksen aikana tehneen.

On myös huomattava, että törkeä sotarikos estää pakolaisaseman myöntämisen. Saattaa olla, että tällaisen rikoksen tehneet saattavat silti paeta sekasortoa, väkivaltaa tai mahdollisesti jopa ISIS:n terroria, vaikka olisivat itse olleet siinä aiemmin mukana. Voi siis olla mahdollista, että epäillyt ovat paenneet kriisialueelta eivätkä tulleet tekemään Eurooppaan terroritekoja.

KRP:n käyttämä rikosnimike on rikosoikeuden soveltamiselle asetettavat oikeusvaltiolliset vaatimukset huomioon ottaen ongelmallinen. Terrorismin käsitteelle on EU:n puitepäätöksessä annettu varsin laaja määritelmä, joka ei vastaa sitä, mitä terrorismin käsitteellä kansainvälisessä oikeudessa tarkoitetaan. Lisäksi terrorismin käsitettä käytetään vastuuttomasti tämänhetkisen suomalaisen keskustelun ja Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Rikosnimikkeen kohdentuminen terrorismirikoksiin luo mielikuvaa epäiltyjen valmiudesta tehdä terroritekoja Irakin ulkopuolella. Jos nimikkeenä olisi sotarikos, signaali olisi toinen. Terrorismin käsitteen näin väljä käyttäminen luo yleisesti pelkoa turvapaikanhakijoita kohtaan ja ruokkii ennakkoluuloja turvapaikanhakijoista mahdollisina terroristeina.

KRP:n käyttämän terrorismileiman takia asia ehti jo New York Timesin uutiseksi.

Myös esimerkiksi Washington Post, BBC, Newsweek ja Sydney Morning Herald nostivat sen heti esiin. Hyvä kello kauas kuuluu, huono vielä kauemmas.

Nyt esillä oleva irakilaismiesten tapaus on periaatteessa samanlainen kuin ruandalaisen pastori Bazaramban oikeudenkäynti. Joitakin vuosia sitten hänet tuomittiin Suomessa elinkautiseen vankeuteen Ruandan kansanmurhaan osallistumisesta. Silloisessa mielipideilmastossa KRP, poliitikot tai tiedotusvälineet eivät lähteneet spekuloimaan, pitäisikö Suomessa pelätä ruandalaisten tai muiden afrikkalaisten pakolaisten olevan aikeissa toteuttaa Suomessa kansanmurha. Ei tietenkään. Nytkään ei poliisin pitäisi leikkiä tulella, kun polttopullot jo lentävät kohti vastaanottokeskuksia.

Helsingin Sanomien (11.12.2015) mukaan KRP:n tutkinnanjohtaja Jari Räty olisi sanonut, että sekä sotarikos että terrorismirikos olivat molemmat olteet pöydällä, mutta KRP:ssä olisi päädytty terrorismirikokseen:

”Kyse on sotarikoksesta, jos valtion virallinen armeija tai sen sotilaat rikkovat kansainvälisiä säännöksiä. Nyt epäillään, että kyse on Isis-järjestön tekemästä rikoksesta.”

Tästä sitaatista ilmenee KRP:n ongelmallinen tukeutuminen EU:n puitepäätökseen ja sen nojalla uudistettuun Suomen rikoslakiin. Laki olisi siis erilainen valtion – vaikkapa Irak tai Syyria – sotilaille kuin heitä vastaan taisteleville kapinallisille. Taistelutoimien erilainen kohtelu konfliktin osapuolen oikeudellisen statuksen nojalla on vastoin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusperiaatteita. Samassa HS:n haastattelussa KRP:n Räty vielä jatkaa:

”Asiaa on pohdittu perusteellisesti. Ei ole tullut mieleenkään, että tässä lietsottaisiin pelkoa.”

Nämä kaksi virkettä ovat keskenään räikeässä ristiriidassa. Aikana jolloin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin kohdistuu tavan takaa murhapolton yrityksiä ja jolloin tiedotusvälineet kovin herkästi nostavat pääotsikoihinsa minkä tahansa rikoksen, josta epäillään ulkomaalaista, KRP:n tulisi perusteellisessa pohdinnassaan saada mieleensä, että terrorismirikoksen nimike ja sillä mestaroiminen toimittajien ja kameroiden edessä tulee lietsomaan pelkoa ja mahdollisesti jopa uusia rikoksia.

 

Sakari Melander  & Martin Scheinin

Teemasta aiemmin Perustuslakiblogissa: https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2014/10/12/martin-scheinin-terroristisessa-tarkoituksessa-tehty-murha/

Comments

  1. Mihin oikeusnormiin voidaan perustaa se, että tutkintanimike tai siitä uutisointi valittaisiin kyseisen valtion poliittisen diskurssin tai rikollisuustilanteen mukaan?

  2. KRP tuntuu tosiaan tehneen niin. Julkisuuden tavoittelu ja populismin aallon myötäily on voittanut lakiin perustuvan vastuullisen harkinnan. Vastuulliseen harkintaan poliisin rikostutkinnassa puolestaan kuuluu aina yleisön reaktioiden ennakointi. – MS

  3. Mielenkiintoisia tulkintoja arvoisilla lainoppineilla näin juridiikan maallikon silmiin.

    Jos ISIS räjäyttäisi Suomessa varusmiehiä täynnä olevan lomabussin, olisiko siis silloin kyse taistelutoimesta, eikä terrorismista? Suomihan osallistuu ISISin vastaiseen taisteluun mm. kouluttamalla kurditaistelijoita Irakissa.

    Olivatko aikanaan IRA:n iskut brittisotilaita vastaan siis taistelutoimia, eivätkä terrorismia?

    Suomessa pyritään kriminalisoimaan matkustaminen terroristijärjestön toimintaan, ja esimerkkinä ja akuuttina stimulanttina tälle lainsäädäntötarpeelle on mainittu ISISin joukkoihin matkustamisen kriminalisoimin. Onko esimerkki siis ollut väärä, ja pykälä tehoton ISISin riveihin matkustavia kohtaan, jos he aikovatkin taistelijoiksi eivätkä terroristeiksi?

    • Suomi ei ole aseellisen konfliktin osapuoli. Myöskään Pohjois-Irlannin tilannetta ei koskaan määritelty aseelliseksi konfliktiksi. Myös asellisen konfliktin oloissa tietyt teot ovat terrorismia, myös tuo varusmiesten lomabussin räjäyttäminen, panttivankien kurkun leikkaaminen tai itsemurhaisku torilla. Kyllä näihin kysymyksiin on vastaukset, vaikka osa niistä on vaikeita. Se on kirjoituksemme eräs peruspointti: KRP:n ei pitäisi turhan kevyesti käyttää terrorismin käsitettä, vaikka sillä pääsee televisiokameroiden eteen.

      Kysymys matkustamisen kriminalisoinnista on sekin vaikea, mutta silti vastattavissa. Euroopan neuvosto on laatinut asiasta lisäpöytäkirjan, jonka nojalla matkustaminen kriminalisoitaisiin silloin kun tarkoituksena on tehdä terroritekoja tai kouluttautua terrorismiin. Se ei sen sijaan koskisi matkustamista sotimaan puolella taikka toisella aseellisessa konfliktissa. Oikeusministeriössä valmistellaan asiasta lainmuutosta, joka saattaa olla laajempi kuin Euroopan neuvoston pöytäkirja. Aikanaan eduskunta päättää tämän kriminalisoinnin laajuuden. – MS

  4. Kari Lundell says:

    Kyllä nyt ns. kirjaviisaat snobbaillette aivan käsittämättömillä jäljillä ja vedätte ihmeellisiä yleistyksiä omien käsitystenne mukaan ihmisten peloista ilman mitään tutkittuja faktoja. Eikös juridisestikin asia ole juuri niin kun Räty sanoo, turha selittää mustaa valkoiseksi ”harkinnoilla” tms. Jos on asiasta muuten eri mieltä, ajakaa lakimuutosta, älkää tulkitko lakia väärin. Itse ainakin pelkäisin enemmän oikeusjärjestelmämme toimivuutta, jos tässä tapauksessa tutkintanimike olisi lievempi eli sotarikos.

    • Ei törkeä sotarikos ole lievempi: elinkautinen vankeus siinäkin on mahdollisena rangaistuksena (vaikka Iltalehti toisin kirjoittaa). Törkeä sotarikos on myös syyttäjälle helpompi näyttää toteen. – MS

      • Kari Lundell says:

        Juridiikan nyansseilla on turha pelata, mutta ette vastanneet itse asiaan. Minua ei kiinnosta tässä onko rikos törkeämpi vai ei perustuen rangaistusasteikkoon, vaan miksi haluatte ”laimentaa” selkeän epäillyn terroriteon jotenkin hyväksyttävämmäksi tulkitsemalla sen sotarikokseksi? Lainsäädäntö sinänsä lienee jäänyt jälkeen nykypäivän aseellisten konfliktien luonteen tulkinnasta, mutta se ei anna oikeutta muuttaa yksipuolisesti sodan käsitettä tai lain tulkintaa.

  5. Jaana says:

    Olenko ymmärtänyt väärin, valtio voi olla toista valtiota vastaan sodassa ja siten tuomitaan sotarikoksista, mutta kun ISIS on rikollisjärjestö, joka touhuaa toisen valtion sisällä, niin eikö rikollisjärjestön (Vaikka kovasti haluavat oman valtion, ei kai se kuitenkaan sitä ole?) teot ole terrorismia tarkoituksena saada paikallisissa aikaan kauhua, jos eivät liity joukkoihin tai hastustavat Isiksrn luomia mielivaltaisia sääntöjä?

    • Vastaan samalla kertaa Jaanalle ja Kari Lundellille: Aseellinen konflikti voi olla kahden (tai useamman) valtion välillä mutta myös valtion ja ei-valtiollisten toimijoiden (kapinallisten) välillä. Sodan oikeussäännöt ovat molemmille osapuolille perusteiltaan samat. Sekä valtiolliset että ei-valtiolliset toimijat voivat syyllistyä sotarikoksiin taikka terrorismiin, riippuen siitå millaisesta teosta on kysymys. Se että yksi osapuoli on julistettu terroristijärjestöksi ei tarkoita että kaikki sen taistelijoiden väkivalta olisi terroritekoja – osa voi olla terrorismia, osa voi olla sotarikoksia, osa voi olla kansainvälisen oikeuden kannalta laillisia sotatoimia. Terrorismissa on ensi sijassa kyse keinoista, viattomien sivullisten uhraamisesta väkivallan välikappaleiksi kauhun aikaansaamiseksi. Kun väkivalta kohdistuu sotilaisiin, vaikkapa sen jälkeen kun heidät on otettu vangeiksi, kyse ei ensisijaisesti ole terrorismista vaan sotarikoksesta. KRP kasaa aivan tarpeettomia oikeudellisia ongelmia ja näyttövaikeuksia syyttäjän työpöydälle puhumalla terrorismista. Törkeä sotarikos on erittäin vakava rikos ja helpompi näyttää toteen. Maallikolle terrorismi voi kuulostaa vakavammalta, mutta osin sen takia että tuota termiä käytetään niin monella tapaa.

      Tässä kohtaa, lauantaina klo 20.20 Suomen aikaa, tämä päivystävä dosentti vetäytyy viikonlopun viettoon ja seuraavat vastaukset ovat odotettavissa aikaisintaan maanantaina. Hyvää viikonloppua kaikille Perustuslakiblogin lukijoille! – MS

  6. Kiitos ”päivystävälle dosentille” vastauksista.

    Itselleni maallikkona on helpointa tarkastella lähtökohtia esimerkkien kautta. Vastauksesta aiempiin pohdintoihini käsitin, että tulkitset suomalaisiin sotilaisiin Suomessa kohdistuvan iskun terrorismiksi, koska katsot, ettei Suomi ole asellisen konfliktin osapuoli. Suomen poliittisen johdon lausunnoista olen kuitenkin ymmärtänyt, että he asemoivat Suomen osaksi ISISin vastaista rintamaa. Mutta en ala siitä vänkäämään.

    Tuon ”aseellisen konfliktin osapuoli” -analogian perusteella lienee kuitenkin tulkittavissa, että taistelulentoja ISISiin kohdentava Ranska olisi ”aseellisen konfliktin osapuoli?” Olisiko näin ollen ISISin isku Ranskassa ranskalaisten joukkojen sotilasparaatiin taistelutoimi, eikä terrrorismia? Etenkin jos se toteutuisi niin, että fyysisiä vammoja/kuolemia tulisi vain ranskalaiseen sotilashenkilöstöön?

    Myös laillisten sotatoimien ja terrrorismin harjoittamisen välillä tapahtuvan rajanvedon osalta arvoisa(t) blogisti(t) vetävät mielestäni jo vallitsevan lainsäädännön osalta (eikä vain terroristiseen toimintaan matkustamista koskevan lainsäädännön valmistelun osalta) ainakin julkisuudessa olleeseen laisäädännön perusteluviestintään nähden tiukempaa linjaa laillisiksi sotatoimiksi tulkitsemisen suuntaan. Viittaan terrorismin rahoittamista koskevaan laindääntöön.

    Mikäli ISISksen Irakissa ja Syyriassa käyttämässä väkivallassa voikin olla terrrorismin sijasta kyse ”kansainvälisen oikeuden kannalta laillisistaa sotatoimista”, niin ”laillisten sotatoimien” rahallinen avustaminen ei liene terrorismin rahoittamista koskevan lainsäädönnön perusteella kiellettyä?

  7. Tuo Jouni Martikaisen Ranskaa koskeva esimerkki on kiinnostava ja vaikea. Jotta aseellisen konfliktin osana tapahtuva vastapuolen sotilaiden surmaaminen olisi laillinen sotatoimi, sen tulee tapahtua osana tuota aktiivista konfliktia, siis keskenään sotivien joukkojen välillä. Sinänsä ei ole merkitystä sillä, ovatko sotilaat juuri sillä hetkellä taistelutoimissa vai esimerkiksi kasarmilla lepäämässä. Perinteisesti tämä tarkoittaa, että sodan oikeussääntöjen kannalta oikeutettu väkivallan käyttö on maantieteellisesti rajattua. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu, että länsimaat, erityisesti Yhdysvallat mutta myös Ranska, ovat olleet mukana muuttamassa aseelliset konfliktit Al Qaidan tai ISIS:n kanssa luonteeltaan globaaliksi “sodaksi”. Jos tuo globaalin sodan ajatus otetaan todesta, silloin ISIS:n isku Ranskassa puhtaasti sotiaallista kohdetta vastaan voisi todellakin olla taistelutoimi eikä terrorismia. Tämä ei tee iskusta joka suhteessa “laillista” vaikka siinä käytettäisiin sodan oikeussääntöjen mukaisia menetelmiä, koska kyseessä ei ole valtioiden välinen konflikti ja kansainvälinen oikeus ei estä Ranskaa syyttämästä tekijöitä esimerkiksi murhista. Jos iskussa käytettäisiin menetelmiä, jotka on määritelty jo tekotapansa vuoksi terrorismiksi (esimerkiksi pommin räjäyttäminen), kyse olisi myös terrorismista.

    ISIS ja Al Qaida ovat terroristijärjestöjä, joten niiden rahoittaminen tai niiden toimintaan osallistuminen on itsessään kriminalisoitu, riippumatta siitä mihin järjestö kyseisiä varoja käyttäisi. On toinen asia, että kriminalisoitaessa matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa, ei tulisi kriminalisoida kriisialueelle matkustamista sinänsä, eikä kriminalisoida terrorismirikoksena matkustamista taistelemaan diktatorista hallitusta vastaan sodan oikeussääntöjen mukaisia keinoja käyttäen. Euroopan neuvoston terrorismin vastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan tuoma uusi kriminalisointivelvoite on suppea ja koskee matkustamista terrori-iskujen tekemiseksi tai terrorismiin kouluttautumiseksi. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2178 tukeutuen Suomi saattaa kuitenkin olla valitsemassa laajemman kriminalisoinnin strategian. – MS

    • Jälleen kiitos analyyttisestä vastauksesta. Hieman ihmettelen tuota tulkintaa, että pommin räjäyttäminen tekotapana määrittäisi iskun automaattisesti terrorismiksi. Räjähteiden (niin painevaikutteisina kuin sirpalevaikutteisina) käyttäminenhän on sodankäynnin peruskauraa niin miinoina kuin kaukolaukaistuna ja jopa ajastettuina.

  8. On totta että vastaus oli ehkä liian suoraviivainen. Tarkoitukseni oli sanoa, että tietyt tekotavat itsessään tekevät teosta terrorismia, vaikka kohde olisi sotilaallinen. Pommin räjäyttäminen ei tainnut olla paras mahdolinen esimerkki, koska se tosiaan kuuluu paitsi terroristien keinovalikoimaan myöskin sodankäynnin hyväksyttyihin menetelmiin asevoimien kesken. Pointti oli oikea mutta esimerkki ei ollut hyvä. Tyhjän (siis matkustajista tyhjän) siviililentokoneen käyttö iskuun sotiaallista kohdetta vastaan olisi parempi esimerkki. Tekotapansa vuoksi tämä on terroriteko vaikka se tapahtuisi aseellisen konfliktin aikana ja ilman siviiliuhreja. – MS

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s