Pauli Rautiainen: Säästölait läpäisivät perustuslakivaliokunnan seulan


Pauli RautiainenVuoden 2015 valtiopäivät ovat lopuillaan. Nyt on mahdollisuus tarkastella, miten Sipilän hallituksen ensimmäisten säästölakien perustuslainmukaisuutta arvioitiin vuoden 2015 valtiopäivillä. Katsahdetaan siis kootusti perustuslakivaliokunnan tänä syksynä käsittelemiin säästölakeihin.

Työeläkejärjestelmän uudistaminen (PeVL 5/2015 vp.)

Työeläkejärjestelmää uudistamista koskeneen lakiesityksen yhtenä rakennepoliittisena tavoitteena on eläkkeelle jäämisiän myöhentäminen ja sitä kautta työn tuottavuuden lisääminen. Perustuslakivaliokunta arvioi esitystä lähinnä eläkkeiden omaisuudensuojan kannalta ja totesi lakiesityksen olevan tältä osin linjassa valiokunnan aiempien tulkintojen kanssa. Valiokunta katsoi esityksen myös perustoimeentulon turvan kannalta ongelmattomaksi, sillä se ei valiokunnan näkemyksen mukaan sisältänyt sellaisia sosiaaliturvajärjestelmään tai eläkkeiden tasoon liittyviä muutoksia, jotka aiheuttaisivat ongelmia perustoimeentulon turvan kannalta. Perustuslakivaliokunnan arvio lausunnossaan myös, etteivät ammatillisten eläkeikien korotuksen muodostu eri ikäluokkien osalta kohtuuttomiksi.

Opintorahan indeksisidonnaisuuden purkaminen (PeVL 6/2015 vp.)

Käsitellessään opintorahan indeksisidonnaisuuden purkamista perustuslakivaliokunta toisti vakiintuneen tulkintansa: sosiaaliturvaa suunnitellaan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti, joten kansantalouden ja julkisen talouden tila voidaan ottaa huomioon mitoitettaessa julkisen vallan rahoittamia etuuksia. Samalla perustuslakivaliokunta vahvisti, ettei perustuslaki sinällään aseta velvollisuutta ylläpitää nykyisenkaltaista opintotukijärjestelmää kunhan vähävaraisille turvataan jollakin tavalla tosiasiallinen mahdollisuus kouluttautumiseen. Niinpä perustuslakivaliokunta päätyi lausunnossaan toteamaan, etteivät sivistykselliset perusoikeudet sinällään edellytä opintorahan säilyttämistä nykytasolla tai edellytä sen korottamista yleisen kustannustason mukaisesti.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoituksen tasoa koskevan indeksin jäädyttäminen (PeVL 10/2015 vp.)

Sipilän hallitus toi eduskuntaan kahtena erillisenä esityksenä mittavat leikkaukset korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ensimmäisessä esitettiin ammattikorkeakoulu- ja yliopistoindeksien väliaikaista jäädyttämistä. Tätä koskeneessa lausunnossaan perustuslakivaliokunta toisti vakiintuneen tulkintansa: valtiontalouden säästötavoitteet taloudellisen laskusuhdanteen aikana voivat muodostaa hyväksyttävän perusteen puuttua jossain määrin myös perustuslaissa turvattujen oikeuksien tasoon – kunhan sääntely ei kokonaisuutena arvioiden vaaranna perustuslaissa turvatun perusoikeuden toteutumista. Niinpä valiokunta piti indeksijäädytystä hyväksyttävänä, sillä se oli kestoltaan rajattu, oikeassa suhteessa julkisen talouden tilaan, eikä tee tyhjäksi sivistyksellisten perusoikeuksien tai yliopistojen taloudellis-hallinnollisen itsehallinnon ydinsisältöä.

Lapsilisien indeksisidonnaisuuden poistaminen (PeVL 11/2015 vp.)

Arvioidessaan lapsilisien indeksisidonnaisuuden poistamista valiokunta tukeutui muutaman vuoden takaiseen lausuntoonsa, jossa se oli hyväksynyt lapsilisien indeksitarkastuksien väliaikaisen jäädyttämisen. Valiokunta oli tuossa lausunnossa todennut, että julkisen vallan velvollisuutta tukea perheen mahdollisuutta turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu on tarkasteltava kokonaisuutena siten, että lapsilisäjärjestelmää on mahdollisuus merkittävästikin heikentää kunhan heikennykset samalla komenpensoidaan joillakin muilla toimenpiteillä. Tähän lähtökohtaan tukeutuen ja ottaen huomioon sen, että sosiaaliturvaa suunnitellaan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti, perustuslakivaliokunta katsoi nyt antamassaan lausunnossa, ettei lapsilisien indeksisidonnaisuuden poistaminen heikennä olennaisesti lapsiperheiden asemaa. Tällöin valiokunta huomioi erityisesti sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, toimeentulotukea saavien kotitalouksien osalta indeksijäädytys ei vaikuta lopulliseen tulotasoon.

Valiokunta piti samalla suotavana, joskaan ei välttämättömänä, että indeksi jäädytettäisiin vain väliaikaisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei kuitenkaan yhtynyt perustustuslakivaliokunnan suositukseen ja ehdotti mietinnössään lakiehdotuksen hyväksymistä hallituksen esittämällä tavalla eli pysyvänä muutoksena perustelematta perustuslakivaliokunnan suosituksesta irtautumista millään tavalla.

Lasten päivähoito-oikeuden rajaaminen 20 tuntiin viikossa (PeVL 12/2015 vp)

Hallitus esitti eräitä varhaiskasvatuslakeja muutettavaksi siten, että jokaisella lapsella olisi jatkossa oikeus saada varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa. Subjektiivinen oikeus 20 tuntia ylittävään kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen rajataan niille lapsille, joiden huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai työllistyvät omassa työssä päätoimisesti. Kysymyksessä on merkittävä muutos lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta.

Arvioidessaan muutosta perustuslakivaliokunta lähti perusoikeusuudistuksen yhteydessä tehdystä tulkinnasta, jonka mukaan päävastuu lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta kuuluu perheelle. Niinpä vaikka osan perheistä kohdalla kysymys on merkittävästä muutoksesta, näiden perheiden osalta täysipäiväistä oikeutta varhaiskasvatukseen ei valiokunnan mielestä voida pitää ehdottoman välttämättömänä, koska ainakin toinen vanhemmista on kotona. Samalla valiokunta kuitenkin myös painotti, että niissä tilanteissa, joissa lapsen etu niin vaatii, lapselle on järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti.

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekkikompensaation poistaminen (PeVL 14/2015 vp)

Toisessa Sipilän hallitukseen eduskuntaan tuomassa korkeakoulujen perusrahoitusta leikanneessa esityksessä ehdotettiin kumottaviksi ne yliopistolain säännökset, jotka koskevat Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain maksettavaa apteekkikompensaatiota. Sen määrä vastaa näiden farmasian alan opetusta ja tutkimusta harjoittavien yliopistojen apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun tulon perusteella maksettua yhteisöveroa ja apteekkimaksua. Käytännössä hallituksen esityksessä oli kysymys huomattavien lisäleikkausten kohdistamista Helsingin yliopiston perusrahoitukseen.

Lausunnossaan perustuslakivaliokunta lähestyi apteekkikompensaation poistoa samoista peruslähtökohdista, joista se tarkasteli myös yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksien jäädyttämistä. Valiokunta katsoi, että kaikkia yliopistojen perusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia oli lähestyttävä kokonaisuutena selvittäen, jääkö yliopistoille niiden jälkeen tosiasialliset edellytykset suoriutua edelleen perustehtävistään. Valiokunnan mukaan erityisesti Helsingin yliopiston yli 10 %:n vuositason budjettileikkauksia voi pitää merkittävinä, mutta ne eivät valiokunnan käsityksen mukaan vaaranna vielä yliopiston perustehtävien hoitamista siinä määrin, että lakiesitystä ei voitaisi käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Valiokunta kuitenkin suositteli, että sivistyksellisistä perusoikeuksista ja yliopistojen itsehallinnosta johtuvista syistä apteekkikompensaatiosta luopuminen toteutettaisiin asteittain, porrastamalla heikennyksen voimaansaattamista.

Sivistysvaliokunta irtaantui omassa mietinnössään perustuslakivaliokunnan kannasta. Sen mukaan ajatus säästöjen toteuttamisesta porrastetusti lain voimaantuloa porrastamalla ei ole toteuttamiskelpoinen, sillä hallituksen esitys on hallitusohjelman mukainen ja noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle osoitettua julkisen talouden rahoituskehystä.

Hallitusohjelma ja kehys ovat tss-oikeuksien toteuttamista väkevämpiä

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen tasoon vaikuttaa olevan suhteellisen helppo kajota, jos se tehdään hallituksen valitsemalla tavalla eli etuuksien indeksisidonnaisuuksia purkamalla. Tänä syksynä käsitellyt säästölait osoittavat havainnollisesti, kuinka oikeuskulttuurissamme tss-oikeudet mielletään edelleen lähinnä perälautanormeiksi, joiden tehtävänä on varmistaa, ettei kaikkein julmimpia säästölakeja voida hyväksyä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.

On huolestuttavaa myös huomata, kuinka perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudelliset huomiot kaikuvat säästölakeja käsiteltäessä mietintövaliokunnissa kuuroille korville, kun kysymys ei ole säätämisjärjestykseen vaikuttavista asioista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sivuutti perustuslakivaliokunnan suosituksen jäädyttää lapsilisän indeksisidos vain väliaikaisesti perustelematta ratkaisuaan mietinnössään millään tavalla. Sivistysvaliokunta sen sijaan perusteli mietinnössään lyhyesti miksi se sivuutti perustuslakivaliokunnan suosituksen porrastaa apteekkikompensaation poisto useammalle vuodelle. Se muistutti hallitusohjelman ja julkisen talouden rahoituskehyksen väkevyydestä. Tämä kertoo paljon oikeuskulttuuristamme ja siitä millaista aikaa elämme!

Pauli Rautiainen
yliopistotutkija
Tampereen yliopisto

Trackbacks

  1. […] ei noudattanut suositusta, mitä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Pauli Rautiainen moitti Perustuslakiblogissa: ”perustuslakivaliokunnan valtiosääntöoikeudelliset huomiot kaikuvat kuuroille […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s