Kari Telaranta: Eduskunnan kameratallenteiden esittäminen edisti julkisuusperiaatetta ja turvasi demokratiaa


Julkisuusperiaate ja sen kytkökset demokratiaan nousivat otsikoihin ex-pääministeri Juha Sipilän epäiltyä pahoinpitelyä koskevien valvontakameratallenteiden luovuttamisen yhteydessä. Eduskunnan turvallisuusjohtaja oli luovuttanut tai ainakin näyttänyt valvontakameroiden tallenteita medialle. Julkisuudessa on esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, ovatko eduskunnan valvontakameratallenteet julkisia asiakirjoja. Julkisuudessa esitettiin myös eriäviä näkemyksiä tapahtumien kulusta. Eduskunnan turvallisuusjohtajan mukaan ”henkilö tönäisi suojatiellä kansanedustajaa selkään ja antoi suullista palautetta”.  Ex-pääministeri taas luonnehti asiaa julkisuudessa seuraavasti: ”Kyllä lyötiin ihan kunnolla. Nyrkein käytiin päälle”.

Samoihin aikoihin Yhdysvalloissa oli hyökätty kongressirakennukseen, mitä on pidetty vakavana hyökkäyksenä demokratiaa vastaan. Eduskunta ja sen kansanedustajat ovat yhteiskuntajärjestyksemme keskiössä. Hyökkäys vaaleilla valittua kansanedustajaa kohtaan on voi samalla olla hyökkäys kansalaisia kohtaan, joita hän edustaa eli hyökkäykseksi kansanvaltaa vastaan. Se voi olla myös hyökkäys eduskuntaa vastaan instituutiona. Tässä kontekstissa suuren yleisön tiedon tarve voi olla suuri – voiko vastaavaa kuin Yhdysvalloissa tapahtua Suomessa? Kuinka vakava hyökkäys oli kyseessä?

Koska perusoikeuksien toteutumisen kannalta voi olla hyvinkin merkityksellistä se, miten eduskunnan virkahenkilöt (käytän tässä yhteydessä termiä virkahenkilö, kun puhun oikeudellisesta virkamiehen käsitteestä) perusoikeuksia tulkitsevat ja miten he niistä puhuvat, asia ansaitsee hieman tarkastelua.

Käyttämämme kieli rakentaa merkityksiä ja se luo pohjaa niille käsityksille, joita meille jokaiselle rakentuu siitä yhteiskunnasta, jossa elämme. Jos eduskunnan korkeassa asemassa oleva virkahenkilö lausuu, että jokin eduskunnan hallussa oleva tieto on lähtökohtaisesti salassa pidettävää, väittämä on ongelmallinen ainakin sananvapautta ja julkisuutta koskevan perustuslain 12 §:n valossa. Minkälaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa, ja millaista kuvaa eduskunnan palveluksessa, ja vieläpä korkeassa asemassa olevien henkilöiden julkisuudessa lausumat käsitykset antavat demokratian keskeisistä peruspilareista?

Julkisuusperiaate turvaa demokratian toteutumista

Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Tallenteella tarkoitetaan sisältöä, joka on luettavissa, kuunneltavissa tai muutoin ymmärrettävissä vain teknisin apuvälinein. Julkisuusperiaatteesta on säädetty tarkemmin julkisuuslailla, jonka julkisuusperiaatteen tarkoituksen on mm. toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa, mahdollistaa vapaan mielipiteen muodostuksen sekä antaa eväitä oikeuksien ja etujen valvontaan. Julkisuusperiaate koskee myös eduskunnan turvallisuusosastoa.

Julkisuusperiaate onkin demokratian kannalta keskeisimpiä periaatteitamme, sillä vain avoimuudella ja tiedon jakamisella demokratia voi toimia. Ilman tietoa päätöksentekoon osallistuminen on mahdotonta. Näiden osallistumismahdollisuuksien keskiössä on mahdollisuus muodostaa oma mielipiteensä käytettävissä olevan tiedon perusteella.

Valvontakameratallenteiden luovuttaminen

Tässä tapauksessa näyttäisi asettuvan vastakkain kaksi intressiä. Näistä toinen on eduskunnan turvallisuusjärjestelyt ja sen vastapainona julkisuusperiaate ja kansan tarve, ja ehkä myös jonkinasteinen oikeus, saada tietoa kansanedustajaan kohdistuneen hyökkäyksen vakavuudesta. Pyysin julkisuudessakin viitatun raportin (Dnro 3/09/2020) eduskunnan kirjaamosta. Sen perusteella on oletettavaa, että halu tallenteiden salaaminen perustuu siihen, että tietojen luovuttaminen vaarantaisi eduskunnan turvajärjestelyt. Tämä on sinänsä hyväksyttävä salassapitoperuste. Turvajärjestelyjä koskevia tietoja ja niihin vaikuttavia asiakirjoja ovat julkisuuslain perusteluiden mukaan esimerkiksi rakennuspiirustukset ja muut asiakirjat, joista ilmenee pääsy suojattavaan kohteeseen tai suojauksen taso. Tallenteet ovat siten suojattavia lähinnä välillisesti eli silloin, jos niistä ilmenee tietoa, joka voisi vaarantaa turvajärjestelyt.

Tiedon asiakirjan sisällöstä antaa julkisuuslain (14 §) mukaan se viranomaisen henkilöstöön kuuluva, jolle viranomainen on tämän tehtävän määrännyt tai jolle se hänen asemansa ja tehtäviensä vuoksi muuten kuuluu. Turvallisuusjohtaja onkin julkisuudessa todennut, että hänellä on harkintavalta päättää, luovutetaanko miltä osin ja miten muutoin ehkä salassa pidettävää tietoa. Myös mainitsemassani raportissa todetaan, että tietojen antaminen kuului tässä tapauksessa turvallisuudesta vastaavan virkahenkilön eli turvallisuusjohtajan harkintavaltaan.

Sananvapaus kuuluu kaikille, myös virkahenkilöille kuten eduskunnan turvallisuusjohtajalle. Kun hän oli jo julkisuudessa antanut lausuntoja hyökkäyksen vakavuuteen liittyen, on luonnollista, että hänellä oli intressi esittää näyttöä väitteidensä tueksi. Kun julkisuusperiaatteen tarkoituksena on turvata ihmisten mahdollisuus muodostaa mielipiteitä, tallenteiden julkaiseminen palvelee tätä mielipiteen muodostamisen tarkoitusta varsin hyvin. Niiden perusteella katsoja voi itse vetää johtopäätökset siitä, mitä on tapahtunut sen sijaan, että hän on toisen henkilön kuvamateriaalin perusteella muodostamien tulkintojen varassa.

Tapauksen merkityksellisyys julkisuusperiaatteen kannalta

Eduskunta on demokratian kannalta keskeisin instituutiomme, joten lähtökohtaisesti kaikki sen toiminta tulisi järjestää siten, että julkisuusperiaatteen tavoitteet tulevat huomioiduiksi. Julkisuusperiaatetta toteuttaisi parhaiten ratkaisu, jolla turvajärjestelyt toteutetaan tavalla, jolla tallenteiden esittäminen ei vaaranna eduskunnan turvajärjestelyitä. Kuvattavilla on oikeus tietää kameravalvonnasta ja tallentavien kameravalvontajärjestelmien käytöstä pitää muutoinkin tiedottaa avoimesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eduskunnan pihalla olevat kamerat ovat helposti nähtävissä. Voisivatko valvontakamerat olla selvästi havaittavia laajakulmakameroita, joiden kuvaama alue kattaa koko sen alueen, jolta kamera on nähtävissä? Tällöin tallenteiden luovuttaminen ei todennäköisesti sisältäisi sellaista tietoa, jota voitaisiin väärinkäyttää.

Pidän turvallisuusjohtajan viivytyksetöntä reagointia ansiokkaana erityisesti siitä syystä, että myös kovan turvallisuuden ja rikostorjunnan parissa työskentelevien julkishallinnon toimijoiden tulisi muistaa julkisuusperiaatteen olemassaolo sekä sen perustavanlaatuinen merkitys osana perusoikeuksia ja demokraattisen yhteiskunnan peruspilarina. Eduskunnan kameravalvontatallenteet on aina luovutettava, kun on ilmeistä, että niiden luovuttaminen ei vaaranna turvajärjestelyitä.

Eduskunnan turvallisuusjohtajalle on myönnetty vuonna 2018 turvallisuusalan elämäntyöpalkinto. Eduskunnan kansliatoimikunta harkitsee ilmeisesti lähiaikoina turvallisuusjohtajalle mahdollisesti koituvia seuraamuksia. Oma ehdotukseni seuraamukseksi voisi olla jonkinlainen julkisuusperiaatteen edistämispalkinto. Turvallisuusjohtaja on omalla toiminnallaan ansiokkaasti tuonut esiin, että julkisuusperiaate on keskeinen ohjaava periaate paitsi eduskunnan virkahenkilöiden, myös yleisemminkin rikostorjunnan parissa työskentelevien viranomaisten työssä.

Kari Telaranta
julkisoikeuden väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s