Tänään tiistaina 17. maaliskuuta 2020 eletään yhtä valtiosääntöhistoriamme keskeisintä päivää. Suomi päättää siirtyä normalitilasta poikkeustilaan.
Valtiosääntöoikeuden opetuksessa teoreettisina ja etäisinä pidetyistä Agambenin ja Schmittin poikkeustila-ajatuksista on tullut hetkessä käytännöllisen laintulkinnan kysymyksiä. Poikkeustila ei ole enää jossain toisaalla: muissa maissa tai kirjojen sivuilla. Se on jo osa arkeamme. Elämme sen keskellä. Koska yleisvaarallisen tartuntataudin torjuntatoimet tartuntatautilain nojalla ovat jo oikeastaan pienoispoikkeustilan ilmenemismuoto, poikkeustilan voi sanoa hiipineen vähitellen uudeksi normaaliksi.
Siirtyminen valmiuslain aktivointiin merkitsee kuitenkin aivan toisenlaista poikkeustilaa: pienoispoikkeustilasta siirrytään täysimääräiseen poikkeustilaan.
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään kello 14
Pääministeri Sanna Marin ilmoitti eilen, että valtioneuvosto ja tasavallan presidentti ovat valmiuslain edellyttämällä tavalla yhdessä todenneet, että Suomessa vallitsee koronavirusepidemian vuoksi poikkeustila. Pääministeri ilmoitti samalla, että valtioneuvosto antaa valmiuslain aktivointiin tarvittavan käyttöönottoasetuksen tänään. Valtioneuvoston yleisistunto pidetään kello 14. Tuolloin valtioneuvosto hyväksyy valmiuslain käyttöönottoasetuksen ja mahdollisesti joukon siihen liittyviä soveltamisasetuksia.
Eduskunta päättää kello 17 alkavassa lähetekeskustelussa lähettää käyttöönottoasetuksen valmisteltavaksi perustuslakivaliokuntaan
Koska eduskunta on poikkeusoloissakin ylin ja ensisijainen valtioelin, valmiuslain mukaisesti valtioneuvoston antama käyttöönottoasetus siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta on päättänyt pitää tänään toisen täysistunnon, joka alkanee noin kello 17. Siinä ovat lähetekeskustelussa valtioneuvoston asetus valmiuslain käyttöönotosta sekä mahdolliset soveltamisasetukset. Ennen istuntoa on varauduttu pitämään tauko eduskuntaryhmien kokouksia varten.
Täysistunnossa eduskunta keskustelee valmiuslainsäädännön käyttöönotosta ja päättää lähettää asian perustuslakivaliokuntaan valmisteltavaksi. Asia voidaan lähettää lausuntoasiana myös muihin valiokuntiin, jotka antavat lausunnon perustuslakivaliokunnalle. Tässä vaiheessa ei tehdä mitään muita päätöksiä, kuten lähetekeskusteluissa ei tehdä muutoinkaan.
Perustuslakivaliokunta aloittaa käyttöönottoasetusten käsittelyn kello 20
Eduskunnan perustuslakivaliokunta kokoontuu illalla noin kello 20 käsittelemään asetusta valmiuslain toimivaltuuksien ottamisesta käyttöön.
Eduskunnan ilmoituksen mukaan valiokunta kuulee kokouksessa ministeriöiden edustajien lisäksi ainakin oikeuskansleri Tuomas Pöystiä, oikeusasiamies Petri Jääskeläistä, professori Mikael Hidéniä, professori Tuomas Ojasta, professori Janne Salmista, professori Kaarlo Tuoria ja professori Veli-Pekka Viljasta.
Lähtökohdat käyttöönottoasetuksen valtiosääntöikeudelliselle arvioinnille
Koska valmiuslain käyttöönotto merkitsee valtuuksien antamista syvälle ihmisten oikeuksiin ja oikeusvaltion perusrakenteisiin kajoaviin toimenpiteisiin, perustuslakivaliokunta on käyttöönottoasetusta käsitellessään aivan poikkeuksellisen tärkeän tehtävän edessä. Sen tehtävänä on perustuslain 74 §:n nojalla esittää eduskuntaa sen päätöksenteossa sitova valtiosääntöoikeudellinen arvio käyttöönottoasetuksen perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Poikkeustilassakin sääntelyn on täytettävä perustuslain sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asettamat reunaehdot. Erityisen tärkeää on varmistaa, että poikkeustilassakin turvataan yhteiskunnan haavoittuvimpien ryhmien perus- ja ihmisoikeudet. Tässä tilanteessa asianmukaisen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin merkitys korostuu, sillä valmiuslaissakin todetaan, että ”tätä lakia sovellettaessa on noudatettava Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita ja kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettuja sääntöjä”. Vain aseellinen hyökkäys tai sen uhka oikeuttaisi rajoittamaan rajatusti eräitä ihmisoikeusvelvoitteita, mutta sellaisesta ei ole nyt koronaviruksen kohdalla kysymys.
Käyttöönottoasetusta arvioidessaan perustuslakivaliokunnan on kiinnitettävä valmiuslaissa säädetyllä tavalla huomio erityisesti siihen, ovatko kaikki käyttöönottoasetukseen sisältyvät toimenpiteet juuri nyt eli käyttöönottoasetusta annettaessa välttämättömiä ja oikeasuhtaisia toimenpiteitä väestön suojaamiseksi, sen toimeentulon ja maan talouselämän turvaamiseksi, oikeusjärjestyksen ylläpitämiseksi sekä perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien ylläpitämiseksi tilanteessa, jossa vaarallinen tartuntatauti uhkaa väestöä. Välttämättömyyttä ja oikeasuhteisuutta on arvioitava erikseen jokaisen käyttöönottoasetukseen sisällytetyn toimenpiteen osalta. Koska valmiuslain 11 §:ssä säädetään, että jokainen toimenpide, jonka soveltamisedellytykset lakkaavat, on poistettava heti käyttöönottoasetuksesta, seuraa tästä kääntäen, ettei käyttöönottoasetukseen voida sisällyttää ainuttakaan toimenpidettä ”varmuuden vuoksi”. Tilanteen muuttuessa valtioneuvostolla on nimittäin mahdollisuus antaa – vaikka heti seuraavana päivänä – käyttöönottoasetuksen muutosesitys, jossa asetukseen lisätään toimenpide, joka ei vielä edellisenä päivänä ollut välttämätön tai oikeasuhteinen.
Käyttöönottoasetuksen toimenpiteiden välttämättömyysedellytyksen valtiosääntöoikeudelliseen arviointiin vaikuttaa erityisesti valmiuslakiin sisältyvä normaalisuusperiaate: ”lain mukaisia toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.”
Valmiuslakiin sisältyvien toimivaltuuksien käyttöön voidaan siirtyä siis vasta sen jälkeen, kun on käynyt ilmeiseksi, ettei normaaliolojen lainsäädännön avulla toimiminen ole mahdollista. Niinpä kun esimerkiksi koulujen ja muiden oppilaitosten sulkeminen voidaan toteuttaa yleisvaarallisen tartuntataudin torjunnan yhteydessä tartuntatautilain nojalla, koulujen sulkeminen valmiuslain toimivaltuuksien nojalla ei ole välttämätöntä. Valmiuslaki sinällään sallii pidemmälle menevän puuttumisen koulujen ja oppilaitosten toimintaan kuin tartuntatautilaki, sillä valmiuslain avulla voidaan myös esimerkiksi supistaa opetuksenjärjestejien järjestämisvastuuta. Tällä hetkellä ei olisi kuitenkaan oikeasuhteinen toimenpide, sillä koulut ja oppilaitokset näyttävät etäopetuksen avulla selviytyvän opetuksen järjestämisestä. Se, mitä olen tässä esimerkinomaisesti selostanut koulujen ja oppilaitosten sulkemisesta, pätee myös muihin normaalin lainsäädännön toimivaltuuksien soveltamisen ja valmiuslain soveltamisen aloittamisen rajankäyntiin.
Perustuslakivaliokunnan mietintö käsitellään täysistunnossa ainoassa käsittelyssä
Perustuslakivaliokunta on varautunut kokoontumaan tiistai-illan jälkeen myös keskiviikkoaamuna kello 8. Tässä vaiheessa on mahdoton ennustaa, kuinka pitkään asian perustuslakivaliokuntakäsittely ottaa aikaa. Kun perustuslakivaliokunnan mietintö on valmistunut, se käsitellään eduskunnan täysistunnossa niin sanotussa ainoassa käsittelyssä perustuslakivaliokunnan mietinnön toimiessa pohjaesityksenä. Valmiuslain mukaisesti eduskunta voi tällöin hyväksyä käyttöönottoasetuksen, hyväksyä osan käyttöönottoasetuksesta ja hylätä siitä loput taikka hylätä käyttöönottoasetuksen. Valtioneuvosto saa käyttöönsä käyttöönottoasetuksen mukaiset toimivaltuudet siinä laajuudessa, jossa eduskunta on ne hyväksynyt.
Soveltamisasetusten käsittely
Eduskunnan ensisijaisuus valtioelimenä näkyy myös siinä, että valmiuslain käyttöönoton jälkeiset tai käyttöönottoasetuksen antamisen yhteydessä annetut käyttöönottoasetukseen perustuvat soveltamisasetukset on myös saatettava aina eduskunnan tarkastettavaksi. Niidenkin kohdalla perustuslakivaliokunnassa suoritettava valtiosääntökontrolli on tärkeässä roolissa. Soveltamisasetusten kohdalla perustuslakivaliokunnan on huolehdittava, että asetukset ovat yhteensopivia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Mitä syvemmälle ihmisten oikeuksiin kajoavia toimenpiteitä otetaan käyttöön ja mitä enemmän normaalisti lain alaan kuuluvia kysymyksiä siirretään soveltamisasetuksilla annettavaksi, sitä tärkeämpää on huolehtia perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta.
Eduskunnan ensisijaisuus on oikeusvaltion kulmakivi
Edellä käsitellyn voi kiteyttää ajatukseen siitä, että eduskunnan asema ylimpänä ja ensisijaisena valtioelimenä on oikeusvaltion kulmakivi myös poikkeusoloissa. Eduskunta on tällä hetkellä koolla ja toimintakykyinen. Toivottavasti tänään 17. maaliskuuta 2020 näemme, että eduskunta kykenee huolehtimaan sille perustuslain nojalla kuuluvista tehtävistä myös poikkeuksellisina aikoina. Itse uskon tähän.
Perustuslakiblogi seuraa ja taustoittaa tapahtumia sitä mukaa, kun ne etenevät.
Pauli Rautiainen
julkisoikeuden apulaisprofessori
Tampereen yliopisto
Perustuslakiblogi 
Jätä kommentti