Martin Scheinin: Suomi tarvitsee nyt rytminvaihdoksen kilpailussa koronavirusta vastaan


Helsingin Sanomat julkaisi tänään lyhyen mielipidekirjoitukseni, jossa puolsin väliaikaisen erillislain pikaista säätämistä perustuslain 23 §:n nojalla. Suomi sitoutuisi koronaepidemian tukahduttamiseen ja viruksen eliminointiin. Tämän strategian toteuttamiseksi seuraavien 4-5 kuukauden aikana todettaisiin poikkeusolot ja säädettäisiin niitä varten erillislaki, jolla toteutettaisiin muita keinoja täydentävät tiukat liikkumisvapauden rajoitukset sekä maan sisällä että Suomen rajoilla. Tässä kirjoituksessa perustelen ehdotusta hieman laveammin. Ehdotuksen havainnollistamiseksi esitän myös hahmotelman siitä, miltä tuollainen erillislaki voisi näyttää.

Koronaepidemian kanssa on eletty jo vuosi. Monia asioita on kokeiltu, mutta puolinaiset yritykset ovat tuottaneet laihoja tuloksia. Vaikka virus itsessään on luonnonvoima, ihmiskunta päättää, annetaanko epidemian levitä vai tukahdutetaanko  se. Yksilöiden vastuullinen käyttäytyminen on tärkeää, mutta niin on myös valtioiden toiminta, mukaan lukien kovienkin keinojen käyttö, jos ne ovat välttämättömiä, tehokkaita, oikea-aikaisia, oikeasuhtaisia, lakiin perustuvia, ihmisoikeuksia suojaavia ja täsmällisiä. Koronaepidemian tukahduttaminen on ihmisoikeusasia, ja nyt tuo tavoite tekee välttämättömiksi eräät toimet, joita aiemmin olisin kritisoinut.

On kolme tekijää, joiden vuoksi katson, että Suomen tulisi juuri nyt todeta poikkeusolot ja säätää erillislaki liikkumisvapauden rajuista rajoituksista: a) Eurooppa on pahasti epäonnistunut epidemian hoidossa, sen koronatilanne on erittäin vakava eikä korkeaksi karanneen kuolleisuuden nopea korjausliikettä ole edes näköpiirissä, b) laajan esiintyvyyden vuoksi uhka on nyt todellinen, että virus on jo mutatoitunut siten, että tartuttavuusluku on karannut tai karkaa tähänastisten keinojen ulottumattomiin, ja c) ja väestön rokottamiselle on vihdoin olemassa hidas mutta realistinen aikataulu. Painamalla epidemian heti nollan pintaan Suomi voi säästää ihmishenkiä ja ostaa aikaa rokotuksille. Suomella on juuri nyt tuhannen ihmishengen paikka pysäyttää, tukahduttaa ja eliminoida epidemia.

Olen täällä Perustuslakiblogissa ja Twitterissä usein arvostellut Suomen koronatoimia perusoikeuksien kannalta ongelmallisina tai niitä suorastaan loukkaavina. Kritiikin yhtenä syynä on ollut oikeusperustan puuttuminen asetetuilta rajoituksilta (esimerkiksi Schengen-sisärajojen sulkeminen). Toisena syynä on ollut toimenpiteiden tehottomuus: mikä ei tuota todellista tulosta epidemian torjunnassa, mutta silti aiheuttaa haittaa perusoikeuksille, ei voi olla oikeasuhtaista eikä välttämätöntä. Kritiikin kolmantena aiheena on ollut kokonaisvaltaisen perusoikeustarkastelun puute, kun esimerkiksi oikeudella elämään on perusteltu toimia, jotka haittoja kompensoivien  asianmukaisten toimien puuttuessa  voivat samalla uhata oikeutta elämään (esimerkiksi Uudenmaan sulku ilman riskiryhmien tehokasta suojaamista). Valittu hybridistrategia on ollut samanaikaista soutamista ja huopaamista, kun selkeälle tukahduttamislinjalle ei ole tohdittu lähteä mutta samaan aikaan on eri keinoin kuitenkin yritetty saada kansa mukaan epidemian torjuntatalkoisiin. Vuoden 2020 loppuun saakka Suomi onnistui yllättävänkin hyvin tällä  linjalla, osin sijaintinsa, osin hyvän onnen ja osin kansan kuuliaisuuden takia.

Mutta nyt on nyt. Eurooppa on karkeasti epäonnistunut koronaepidemian hoidossa. Kesällä epidemian tukahduttaminen oli jo näköpiirissä, mutta sitten maa kerrallaan ajautui eksponentiaalisesti kasvavan epidemian uralle. Olin itse pitkään toiveikas, että edes Italia ja Saksa pystyisivät torjumaan tartuntojen ja kuolemien uuden jyrkän nousun, mutta toisin kävi. Ensin petti Italia ja muutamaa viikkoa myöhemmin myös Saksa. Euroopan epäonnistumisen ehkä selkein osoitus on, että Saksassa on vuodenvaihteessa useana päivänä kirjattu noin tuhat tai jopa yli tuhat koronakuolemaa. Kuitenkaan koronaepidemian ns. ”toinen aalto” ei ole merenpohjan alla tapahtuvan maanjäristyksen aiheuttama tsunami vaan ihmisten oman toiminnan tai toimimattomuuden seuraus. Eurooppa tai Saksa olisi voinut pysäyttää ja tukahduttaa epidemian, jos niin olisi päätetty tehdä. Virus ei tule ”aaltona” ulkoa vaan se kyetään pysäyttämään pieninä tippoina, tulivatpa ne rajojen yli taikka oman yhteiskunnan sisällä kytevistä oireettomista tartuntaketjuista.

Euroopan epäonnistuminen on  oire kahdesta isosta ongelmasta EU:ssa. Yhtäältä sillä ei ole kansallisvaltion – tai liittovaltion – täyttä suvereniteettia ja siksi valtuuksia päättää tappavan tartuntataudin koko keinovalikoimasta, mukaan lukien liikkumisrajoitukset. Toisaalta EU on vuoden 2000 perusoikeuskirjasta ja kaikesta perusoikeuspuheesta huolimatta sittenkin neljän taloudellisen perusvapauden ympärille rakennettu talousintegraation moottori, jollaiseksi EEC aikanaan perustettiin. Vapaa liikkuvuus on EU:lle pyhä lehmä, johon ei ole tahdottu tai voitu koskea. Jäsenvaltioiden yksipuolisesti asettamia toimia sisärajoilla on yritetty ’koordinoida’, tai komissio on katsonut niitä läpi sormien, ajautuen orwellilaiseen kielenkäyttöön, jossa rajojen sulkemista on kutsuttu niiden ’valvonnaksi’. Tietoon ja järkeen perustuva strategia on puuttunut. Tukahduttamisen sijaan EU on koordinoinut jäsenvaltioita poistamaan rajoituksia rajoillaan ja muutoinkin pitämään talous pyörimässä.

Jos EU olisi liittovaltio, se voisi laipioida alueensa epidemiologisen tilanteen mukaan. Alue kerrallaan tavoitteeksi olisi otettu viruksen painaminen nollaan. Tavoitteen saavuttaneet alueet – olivatpa ne kaupunkeja, maakuntia tai maita – olisi julistettu vihreiksi vyöhykkeiksi, joiden välinen liikkuminen on vapaata. Vähitellen koko EU ja sitten koko laajempi Eurooppa olisi muuttunut vihreäksi, kunhan ulkorajoista olisi pidetty kärsivällisesti ja systemaattisesti huolta. Jos taas EU:ta ei olisi, sen jäsenvaltiot olisivat voineet noudattaa tätä tukahduttamisen strategiaa. Moni olisi sulkenut rajansa, ja tulosten näkyessä muut olisivat seuranneet perässä.

Olen aiemmin korostanut EU:n vapaan liikkuvuuden ja Suomen perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden kunnioittamista ja arvostellut Suomen rajarajoituksia oikeusperustan puuttumisesta. Sinänsä pysyn tässä kannassa juristina: Suomi on asiallisesti ottaen sulkenut Schengen-sisärajat ilman pätevää kansallista oikeusperustaa, valtioneuvoston ja rajavartiolaitoksen selittäessä toimia suosituksiksi ja oikeuskanslerin katsoessa tilannetta läpi sormien. Nyt pitää löytää parempi, ja samalla laillinen, ratkaisu.

Suomen tulisi todeta poikkeusolot ja niiden nojalla asettaa tiukat rajoitukset sekä sisä- että ulkorajojen ylittämiseen. Samalla pitäisi luoda oikeusperusta liikkumisvapaudesta poikkeamiselle myös maan sisällä. Valmiuslaki, rajavartiolaki tai ulkomaalaislaki eivät anna tähän toimivia keinoja. Siksi tarvitaan perustuslain 23 §:n nojalla 4-5 kuukaudeksi säädetty erillislaki väliaikaisista poikkeuksista liikkumisvapauteen sekä hätätilailmoitukset Euroopan neuvostolle ja YK:lle. Poikkeusten tulee koskea myös Suomen kansalaisten oikeutta lähteä maasta ja palata maahan. Näin turvataan lain yhteensopivuus EU:n vapaan liikkuvuuden direktiivin 2004/38/EY 29 artiklan kanssa. Perustuslain 23 §:n nojalla laki voitaisiin poikkeusoloissa säätää tavallisen lain käsittelyjärjestyksessä, vaikka se poikkeaisi tuntuvasti perusoikeuksista. Se oikeuttaisi myös pakkotestauksen lentokentillä tartuntatautilain 16 §:n kautta.

Valmiuslakia tähän ei tarvita, joskin myönnän, että periaatteessa olisi mahdollista myös muuttaa valmiuslakia ottamalla siihen vastaavat, perustuslain 23 §:n kaikki ehdot täyttävät säännökset. Olisi myös mahdollista muuttaa perustuslain 9 §:n tekstiä tartuntatautikriisien varalta – samaan tapaan kuin tiedustelulakeja varten tehtiin aukko yksityisyyden suojan perustuslainturvaan (PL 10 §). Pidän kuitenkin parempana ratkaisuna, että väliaikaiseen erillislakiin otetaan säännökset sekä valtakunnan rajoja koskevista että maan sisäisistä poikkeuksista liikkumisvapauteen, jälkimmäiset valmiuslain 118 §:n tapaan mutta koronaepidemian tarpeisiin ja perustuslain 23 §:n vaatimuksia kunnioittaen kirjoitettuna. Maan sisäinen laipiointi vihreiden vyöhykkeiden ja maan muissa osissa toteuttavien maskipakolla täydennettävien liikkumisrajoitusten muodossa tulisi toteuttaa lain tasolla, vaikka alueiden viikoittainen luetteleminen jäisi valtioneuvoston asetuksella säänneltäväksi. Pidän tätä ratkaisua perustuslain 23 §:n mukaisena.

Kerrataanpa vielä, mitä perustuslain 23 §:ssä on säädetty:

23 § (4.11.2011/1112)

Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.

Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.

Valmiuslakia ei ole säädetty tavallisena lakina perustuslain 23 §:n nojalla, koska siinä on liian paljon delegoitu lainsäädäntövaltaa hallitukselle. Lisäksi valmiuslaki poikkeaa perustuslaista muutoinkin kuin perusoikeuksien osalta. Koronaepidemian tukahduttamiseksi perustuslain 23 §:n nojalla säädettävää erillislakia kirjoitettaessa suurin haaste on perusoikeuspoikkeusten kirjoittamisessa kyllin kattavasti suoraan lain tekstiin, niin että valtioneuvostolle annetaan vain ”täsmällisesti rajattuja” valtuuksia täydentää niitä asetusteitse. Oma hahmotelmani on tämän kirjoituksen lopussa.

Hallituksen tulisi antaa asiasta välittömästi esitys eduskunnalle, ja eduskunnan tulisi viikolla 3 kokoontua käsittelemään vain sitä. Laki saadaan säädetyksi eduskunnan istuntotauoksi ajatellun kuluvan tammikuun aikana ja voimaan helmikuun alusta. Suomi julistautuisi epidemian tukahduttamiseen ja viruksen eliminointiin perustuvan strategian edustajaksi. Muualta maailmasta on hyviä esimerkkejä siitä, että nopeasti voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia, kunhan strategian perustana on viruksen eliminointi. Kun helmi-huhtikuu eletään tiukkojen liikkumisrajoitusten kanssa ja samalla rokotetaan niin paljon kuin voidaan, jo toukokuussa sään muuttuminen antaa apua epidemian painamisessa nollaan. Tässä ehdotettu laki poikkeuksista liikkumisvapauteen ei suoraan vaikuta eduskunnalle jo annetun tartuntatautilain muutospaketin (HE 245/2020 vp) sisältöön vaan täydentää tartuntatautilakia sellaisena kuin  se on kulloinkin voimassa.

Vain Suomen yksiselitteinen sitoutuminen epidemian tukahduttamiseen tekisi edellä ehdotetut rajut toimet maan rajoilla välttämättömiksi ja oikeasuhtaisiksi. Tarkkarajaisuusvaatimuksen kunnioittamiseksi lakiin tulisi sisällyttää kattavien ja tarvittaessa pakollisten testien avulla valvottuja poikkeuksia rajoituksista, esimerkiksi Suomen kansainvälisten suhteiden hoitamiseksi ja saamelaisen alkuperäiskansan elinkeinojen ja kulttuurin suojaamiseksi.

Martin Scheinin

Havainnollistus siitä, miltä perustuslain 23 §:n nojalla säädetty erillislaki voisi näyttää

Laki väliaikaisista poikkeuksista liikkumisvapaudesta covid-19 -epidemian tukahduttamiseksi

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1§. Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on luoda perustuslain 23 §:n nojalla oikeusperusta sellaisille väliaikaisille poikkeuksille perustuslain 9 §:n 1-3 momentissa, kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Euroopan unionin oikeudessa suojatusta liikkumisvapaudesta, jotka ovat välttämättömiä covid-19 epidemian tukahduttamiseksi ja joiden toteuttamiseksi mahdollisuus hyväksyttävästi rajoittaa liikkumisvapautta turvautumatta tämän lain säännöksiin olisi riittämätön epidemian tukahduttamiseksi.

2 §. Rajoitukset ja poikkeukset

Liikkumisvapauden rajoitukset muun voimassa olevan lainsäädännön nojalla ovat ensisijaisia tähän lakiin perustuviin toimenpiteisiin nähden.

Tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tässä laissa säädetään välttämättömistä poikkeuksista liikkumisvapaudesta koskien sekä liikkumista maan alueella että ulkoraja tai sisäraja ylittäen.

3 §. Vihreät vyöhykkeet

Maassa liikkuminen on vapaata sellaisissa kunnissa tai kuntaa laajemmilla alueilla, joilla ei ole vahvistettu tapahtuneeksi yhtään SARS-CoV-2 -viruksen tartuntaa edellisen 14 vuorokauden tarkastelujakson aikana. Liikkuminen on vapaata myös tällaisten alueiden välillä (vihreät vyöhykkeet).

Liikkuminen maan muista osista vihreälle vyöhykkeelle on sallittua vain 6 §:ssä tarkoitetun terveystarkastuksen ja terveystarkastuksessa mahdollisesti määrätyn tartuntatautilain (1227/2016) 60 §:ssä tarkoitetun karanteenin kautta.

Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimien tilastojen pohjalta viikoittain vihreiden vyöhykkeiden luettelo seuraavan viikon ajaksi.

4 §. Poikkeukset liikkumisvapaudesta muualla kuin vihreillä vyöhykkeillä

Muissa kuin 3 §:ssä tarkoitetuissa osissa maassa liikkumisvapaudesta poiketaan siten, että poistuminen kotoa tai muusta asuinpaikasta on sallittua vain painavasta syystä, joiksi katsotaan:

  1. elintarvike-, kodinhoito- ja apteekkiostokset;
  2. terveydenhuollon palvelujen käyttö;
  3. asiointi tuomioistuimessa tai viranomaisessa ajanvaraukseen perustuen;
  4. ennalta tilatun ruuan noutaminen ravitsemisliikkeestä;
  5. ulkoilu yksin tai yhdessä samaan talouteen kuuluvan henkilön kanssa;
  6. siirtyminen työpaikalle ja paluu sieltä taikka työn edellyttämä liikkuminen eri kohteiden välillä työvuoron kestäessä; tai
  7. siirtyminen opiskelupaikalle ja paluu sieltä tai opiskelun edellyttämä liikkuminen eri kohteiden välillä, edellyttäen että asianomainen oppilaitos on antanut henkilölle kirjallisen todistuksen, jonka mukaan hänen opiskelunsa ei ole toteutettavissa etäopiskelun muodossa.

Liikuttaessa 1 momentissa tarkoitetusta painavasta syystä kodin tai muun asuinpaikan ulkopuolella on käytettävä suun ja nenän tehokkaasti peittävää kasvosuojusta (maski) ja pidettävä mukana valtioneuvoston vahvistaman kaavan mukaista ja päivättyä kirjallista ilmoitusta liikkumisen syystä. Maskia ei kuitenkaan ole velvollisuutta käyttää liikuttaessa 1 momentin 5 kohdan nojalla luonnossa, edellyttäen että henkilö pitää mukanaan maskia, jonka hän pystyy hygieenisesti asettamaan paikalleen kohdatessaan muita ihmisiä. Sama koskee liikkumista yksityisautossa yksin tai samaan talouteen kuuluvan henkilön kanssa.  

Omaa aluettaan koskien aluehallintovirasto tai kunta on toimivaltainen julkaisemaan  luetteloita tai karttoja alueista, joilla liikkuminen tätä lakia sovellettaessa katsotaan luonnossa liikkumiseksi.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, poistuminen kotoa tai muusta asuinpaikasta on pakottavassa tilanteessa sallittua perheenjäsenen tai muun läheisen tapaamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella täsmennetään, millaisia tilanteita tämä mahdollisuus koskee ja miten kyseiset tapaamiset ja niitä varten liikkuminen on järjestettävä tartuntaturvalliseksi.

5 §. Poikkeukset liikkumisvapaudesta valtakunnan rajoilla

Maasta poistuminen tai maahan saapuminen 3 §:ssä tarkoitetun vihreän vyöhykkeen kautta on sallittua vain, jos sekä matkan määränpää tai lähtöpaikka Suomen ulkopuolella että reitti sen ja Suomessa vihreällä vyöhykkeellä sijaitsevan lähtö- tai saapumispaikan välillä on tartuntaturvallinen. Tartuntaturvalliseksi katsotaan maa tai alue, jossa ei ole vahvistettu tapahtuneeksi yhtään SARS-CoV-2 -viruksen tartuntaa edellisen 14 vuorokauden tarkastelujakson aikana. Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimien tilastojen pohjalta viikoittain tartuntaturvallisiksi arvioitujen maiden tai alueiden luettelo seuraavan viikon ajaksi.

Muu kuin 1 momentissa tarkoitettu maasta poistuminen tai maahan saapuminen on sallittua vain 6 §:ssä tarkoitetun terveystarkastuksen ja siinä mahdollisesti määrätyn karanteenin kautta.

Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee yhtäläisesti Schengenin säännöstössä (EU-asetus 2016/399) tarkoitettuja ulko- ja sisärajoja. Perustuslain 9 §:n 2 ja 3 momentin säännösten estämättä poikkeaminen liikkumisvapaudesta koskee myös Suomen kansalaisten oikeutta lähteä maasta ja palata maahan. Poikkeuksia asetettaessa ja sovellettaessa on kaikkia Euroopan unionin oikeuteen kuuluvan vapaan liikkuvuuden piirissä olevia kohdeltava yhtäläisesti kansalaisuuteen katsomatta.

6 §. Terveystarkastukset

Tämän lain 4 ja 5 §:n noudattamista valvotaan terveystarkastuksin, jotka voivat sisältää lääkärin toteuttaman tai tämän alaisuudessa toteutetun haastattelun ja SARS-CoV-2 -koronaviruksen toteamiseksi tarpeelliset testit. Tarkastuksia voidaan toteuttaa rajanylityspaikoilla tai muualla maassa, mukaan lukien henkilön pyrkiessä 3 §:ssä tarkoitetulle vihreälle vyöhykkeelle. Karanteenin määräämisestä terveystarkastuksessa säädetään tartuntatautilain (1227/2016) 60 §:ssä.

Aluehallintovirasto  antaa tartuntatautilain 16 §:n nojalla määräykset terveystarkastusten pakollisuudesta myös muissa kuin edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa.

7 §. Loukkaamattomat oikeudet ja perusoikeusvaikutusten arviointi

Tätä lakia sovellettaessa on kunnioitettava liikkumisvapauden ydinalueen loukkaamattomuutta.

Tämän lain nojalla voidaan toteuttaa vain sellaisia poikkeuksia liikkumisvapauteen, jotka ovat välttämättömiä koronavirusepidemian tukahduttamiseksi, ja joiden tosiasiallinen vaikutus liikkumisvapauden toteutumisen kannalta on oikeassa suhteessa rajoituksella tai poikkeamisella saavutettavaan hyötyyn nähden epidemian tukahduttamiseksi.

Tämän lain nojalla annettujen valtioneuvoston asetusten tulee olla tarkkarajaisia ja täsmällisiä ja tavoitella vähimmän mahdollisen haitan aiheuttamista liikkumisvapauden toteutumiselle. Ennen kunkin asetuksen antamista valtioneuvoston on saatava asetusehdotuksen perusoikeusvaikutusten arviointimuistio.

Tämän lain nojalla ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka estäisivät perustuslain 9 §:n 4 momentin tai perustuslain 17 §:n 3 momentin toteutumisen

8 §. Valtioneuvoston asetukset ja eduskunnan tarkastusoikeus

Tämän lain nojalla annettavat valtioneuvoston asetukset tulevat voimaan kussakin asetuksessa säädettynä ajankohtana, ellei eduskunta ole päättänyt, että asetus on kumottava kokonaan tai osittain.

Tämän lain nojalla annettu valtioneuvoston asetus on välittömästi saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää, saako asetus jäädä voimaan vai onko se kumottava osittain tai kokonaan ja onko se voimassa säädetyn vai sitä lyhyemmän ajan. Jollei asetusta ole viikon kuluessa sen antamisesta toimitettu eduskunnalle, se raukeaa.

Valtioneuvoston on saatettava eduskunnan tietoon edellä 7 §:n 3 momentissa tarkoitetut perusoikeusvaikutusten arviointimuistiot.

9 §. Ilmoitukset Euroopan unionille, Euroopan neuvostolle ja Yhdistyneille Kansakunnille

Valtioneuvosto huolehtii Euroopan ihmisoikeussopimuksen (SopS 18-19/1990) 15 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä mainitun yleissopimuksen neljännen lisäpöytäkirjan määräyksistä poikkeamisesta sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 7-8/1976) 4 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä mainitun yleissopimuksen 12 artiklan määräyksistä poikkeamisesta.

Valtioneuvosto ilmoittaa Euroopan unionin komissiolle ja neuvostolle, että Suomi soveltaa Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden direktiivin (2004/38/EY) 29 artiklaa tämän lain voimassa ollessa oikeuttaakseen Maailman terveysjärjestön 30 tammikuuta 2020 kansainväliseksi kansanterveysuhaksi (public health emergency of international concern, PHEIC) julistaman SARS-CoV-2 -viruksen aiheuttaman koronavirusepidemian tukahduttamiseksi välttämättömiksi arvioidut rajoittavat toimenpiteet valtiollisilla rajoillaan siten, että ne voivat koskea myös Euroopan unionin ja Schengen-alueen sisärajoja.

10 §. Rangaistussäännös

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo tämän lain säännöksiä, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi siten kuin rikoslain (39/1889) 44 luvun 2 §:ssä on säädetty terveydensuojelurikkomuksesta.

11 §. Voimaantulo

Tämä  laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2021 ja on voimassa 31 päivään toukokuuta 2021.

Comments

  1. testausta says:

    Melko selvää on, että Eurooppa ei ole onnistunut hyvin koronatorjunnassa. Tästä kertoo myös Lancet-lehdessä julkaistu tutkijalähtöinen vetoomus. Syynä mainittiin Schengen-alueen vapaa liikkuvuus.

    Erillislakiehdotuksessa ongelmallista on liikkumisrajoitusten jakaminen eri mittakaavan alueisiin. Sitähän on kokeiltu Euroopassa varsin laihoin tuloksin.

    Suomi yritti eristää Uudenmaan, Italia on yrittänyt soveltaa alueellisia rajoituksia eri väreineen, ja Saksa luetteloi riskialueet valtionrajoja tarkemmin.

    Rajoilla tehdyt torjuntatoimet sitä vastoin ovat olleet hyvin tehokkaita Uudessa-Seelannissa, Australiassa sekä useissa itä-Aasian maissa.

    Kansalaisten liikkumisen, työn ja elämän rajoittamista kotimaan sisällä tulisi välttää.

    Rajoille tulisi kuitenkin saada tehokkaat testaus- ja rokotustodistusvaatimukset, jotka eivät vain ole omaehtoisia karanteeneja ja ohjeistuksia testauksesta.

    Monet Euroopan maat vaativat jo negatiivista Covid-testitulosta maahantulijoilta.

    • Sanoisin, että tästä ei ole näyttöä ja on luotu kaksi myyttiä laumasuoja ja rokotteet, jotka eivät toimi tai voivat jopa kääntyä toimimaan tavalla joka altistaa ottajan sairastumaan ko. virukseen.

      Vastaan teille esimerkillä ei psykiatrian sairauksia ole olemassakaan eli Ylen jutussa alla voidaan kait puhua kansanmurhasta keskitysleirien tapaan.

      https://yle.fi/uutiset/3-11711305

  2. Mikko Nummelin says:

    Kuten useat aiemmista hallituksen esittämistä rajoitustoimista, tämäkään ei mitä ilmeisimmin voisi tulla voimaan sellaisenaan ilman, että jouduttaisiin huomioimaan useita perustuslakivaliokunnan huomautuksia. Koko laki voidaan todeta jo sinänsä tarpeettomaksi, koska se sisältää olennaisesti samoja valvontamekanismeja kuin valmiuslaissa, joten siten olemassaolevia valmius- ja tartuntatautilakeja tulisi käyttää ennemmin. Lisäksi on hyvin epätodennäköistä, että nollan koronatartunnan rajaa 14 vuorokauden sisällä pidettäisiin oikeasuhtaisena, Uudenmaan sulun ajalta liikkumisvapauksien rajoitusten raja kulki suunnilleen siinä mittasuhteessa, että tehohoitokapasiteetin riittävyys olisi vaarantunut, mikä on hieman eri vakavuusluokka.

    Aikaisemmista perustuslakivaliokunnan mietinnöistä ilmenee myös, että liian kattavat ravintolarajoitukset loukkaavat elinkeinovapautta ja saattavat valtion tarvittaessa korvausvelvollisiksi rajoitusten aiheuttamista tappioista (kuten viime keväänä). On selvää, että lait korvauksista on annettava samalla. Ehdotuksesta puuttuvat myös täsmennykset työmatka- ja rahtiliikenteestä sisärajoilla, koska nämä ovat osoittautuneet välttämättömiksi toiminnoiksi. EU on kehittynyt sellaiseksi, että jäsenmailla on sisärajoilla voimakkaita keskinäisriippuvuuksia tuonnista ja työvoiman saannista. Tämä eroaa Oseanian laajojen merialueiden ympäröivistä valtioista, jotka ovat omavaraisempia.

  3. Markku Räty says:

    Mihin perustuu käsitys tuhannen tai tuhansien ihmishenkien säästymisestä Suomessa? Kuolemia on vasta vajaat 600, eikä kokonaiskuolleisuus ole noussut. Tautitilannekin on rauhallinen, eikä terveydenhuollon kantokyky ole vaarassa. Ei tautia tarvitse painaa nollaan. Nykyisen tautitilanteen kanssa voidaan hyvin elää, kunnes rokotukset alkavat vähentää taudin esiintyvyyttä, varsinkin riskiryhmissä. Ehdotus merkitsisi aivan kohtuutonta ylireagointia.

  4. Maurizio says:

    Eihän tällaista voi kukaan täyspäinen kannattaa. Perusteet:

    1) Tuntemani virologin mukaan tuo nolla tartuntaa / 2 viikkoa on kriteerinä mieletön, koska siihen ei tulla pääsemään edes silloin, kun epidemia on nitistetty. Näin siksi, että koronakin jää suurimmalla todennäköisyydellä kiertämään maailmaa muiden virusten tapaan, ja yksittäisiä tartuntoja tulee näin ollen aina olemaan.

    2) Edellä mainitusta seuraa myös, että eräiden tahojen haikailema viruksen totaalinen tukahduttaminen on sekin strategiana mieletön. Koronavirus EI tule häviämään täydellisesti ikinä.

    3) Suomen terveydenhuolto ei ole kriisiytymässä, ja tehohoidossa on tällä hetkellä sellaiset kolmisenkymmentä ihmistä. Mitään näyttöä ei myöskään ole siitä, että tämä nyt havaittu viruksen uusi variantti aiheuttaisi alkuperäistä vakavampia sairastapauksia, jolloin asiallista tarvetta tai perustetta Scheininin vaatimille erittäin koville perusoikeuksien rajoituksille ei ole. Ollaan nimittäin HYVIN vaarallisella tiellä, jos ja kun tällaisia drakonisia toimenpiteitä aletaan vaatimaan etukäteen ikään kuin varmuuden vuoksi.

    4) Suomeen saapumisen väliaikainen rajoittaminen pahimmista pandemiapesäkkeistä on perusteltua. Ylitiukka rajakontrolli kaikkien maahantulijoiden pakkotestauksineen on sen sijaan sekä niukkojen resurssien tuhlaamista että tarpeetonta ihmisten kiusaamista ja kyykyttämistä, koska Suomen kaikista koronavirustartunnoista ehdottomasti suurin osa saadaan endeemisestä viruskannasta ja vain pieni murto-osa tulee matkatuliaisina. Ehdotettu pakkotestauskäytäntö on siis täysin epäsuhtainen ja ennestäänkin rajallisia resursseja väärin suuntaava.

    Eli ei näin, Martin. Ei näin.

  5. Taneli Uosukainen says:

    Liikkuminen muilla kuin ”vihreillä alueilla”: asevelvolliset puuttuvat.

  6. Tiedustelisin teiltä asiantuntija lähteitä joita käytätte sekä mahdolliset rahalliset sidonnaisuudet esim. Lähdeviiteiden muodossa?

    Jos rahoitukset eivät ole toimineet muualla maailmassa, mikä sai teidät kirjoittamaan näiden puolesta Suomessakin?

  7. Tapio Männistö says:

    Onko poikkeusolojen toteaminen ja perusoikeuksien rajoittaminen olennaisesti todella suhteellinen toimenpide?

    Euroopan tautienehkäisy- ja –valvontakeskuksen mukaan Korona –virukseen liittyviä kuolemia vuonna 2020 (vko 53) oli 376 891. Arvioiden mukaan Euroopassa kuolee noin 350 000 ihmistä vuosittain ennenaikaisesti pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin. Alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin taitaa Suomessa kuolla vuosittain kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin viime vuonna Koronaan.

    Voisimmeko esimerkiksi todeta, että pienhiukkasten kanssa on eletty jo vuosia, ja monia asioita on kokeiltu, mutta puolinaiset yritykset ovat tuottaneet laihoja tuloksia. Yksilöiden vastuullinen käyttäytyminen on tärkeää kulutusratkaisuissa, mutta niin on myös valtioiden toiminta, mukaan lukien kovienkin keinojen käyttö, jos ne ovat välttämättömiä, tehokkaita, oikea-aikaisia, oikeasuhtaisia, lakiin perustuvia, ihmisoikeuksia suojaavia ja täsmällisiä. Ennenaikaisten pienhiukkaskuolemien vähentäminen on ihmisoikeusasia, ja nyt tuo tavoite tekee välttämättömiksi perusoikeuksia rajoittavat toimet, joita aiemmin ei ole saatu toteutettua, koska Eurooppa on pahasti epäonnistunut ympäristöpolitiikan tavoitteiden toimeenpanossa.

    Jos perusoikeuksien rajoittaminen on todella suhteellinen toimenpide Koronan takia, niin voisiko olla perusteltua kohdentaa rajoituksen siihen väestönosaan, missä saatavilla olevan tiedon perusteella Koronaviruksen esiintyvyys on ollut keskimääräistä huomattavasti korkeampi.

    Tämä tekisi toimista tehokkaimpia ja oikeasuhtaisempia. Näin on ilmeisesti toimittu esim. Espanjassa, missä liikkumisrajoitukset ovat olleet kaupunginosakohtaisia. Suomessakin olisi saatavilla tietoa taudin esiintymisestä postinumeron tarkkuudella.

  8. Kun noin miljoona riskiryhmäläistä on rokotettu, ei ole syytä jatkaa rajoituksia maan sisällä. Pienempikin määrä varmaan riittäisi, jos alkuun rokotettaisiin vain siellä, missä tautia esiintyy. Jos Suomi pääsisi Tanskan vauhtiin (10 000/päivä), siihen menisi 3-4 kuukautta. Tosin Tanskan vauhtiin ei taida Suomen rokotteet riittää, jos ei tuotanto lisäänny tai uusia rokotteita tule myyntiin, joten voi olla, että rajoituksia pitää jatkaa syksyyn asti.

    Saksassa taitaa olla ”liikennevalomalli”, jossa alue, jopa kaupunginosa, voi olla vihreä, keltainen tai punainen. Toimenpiteet sitten on määritelty sen mukaan. Sehän näytti toimivan aluksi hienosti, mutta ei sitten enää.

  9. Kumppa says:

    Vaikka kirjoittajan kanssa eivät läheskään aina näkemykset kohtaa, on hänen argumentointinsa pääasiallisesta kovatasoista tilanteesta riippumatta. Lisäksi täytyy kunnioittaa sitä ettei ”hirttäydy” aiempiin näkemyksiinsä, vaan pystyy myöntämään olleensa aiemmin väärässä (tai muuttamaan kantaansa tilanteen muuttuessa/tiedon laadun päivittyessä). Itse olisin toivonut että vastaavaan tulkintaan olisi päästy jo aiemminkin, toki ymmärrän sen että perusoikeuksien rajaaminen on raskas toimenpide jolle pitää merkittävät perustelut olla. Ehkä hallitus nyt lopulta uskaltaa ottaa jämäkämmät keinot käyttöön, kun niille tulee taustatukea myös lainoppineilta.

  10. Kris Vaisa says:

    Kyllä Martinin olisi hyvä katsoa dataa Suomen tartuntaluvuista, kuolleisuudesta ja etenkin miten korona on oikeasti vaikuttanut Suomen kokonais kuolleisuusasteeseen. Suomen etu on harvaanasutus, tästä olisi mukava nähdä tutkimus, jossa verrataan asutustieheyttä vs. kuolleisuus/tartuntataso.

    Martinin ehdotukset ajavat maan lamaan ja meillä on varmasti -90 luvulta dataa mitä se aiheutti kansalaisten hyvinvoinnille, itsetuhoisuudelle ja kuinka pitkään vahinkoja korjattiin.

    On vahingollista, että näin suppealle ajattelulle, mitä Martin harrastaa, annetaan palstatilaa valtamediassa.

    -Kris

  11. Margareta Albrecht says:

    Jättetack! Hur viktiga fri- och grundrättigheterna än är, är det viktigast att så många som möjligt inte får men för livet eller dör.
    Antar att det ekonomiskt och med tanke på folks mentala hälsa också är vettigast att strypa viruset så gott det går så snabbt som möjligt.
    Det hör inte till våra grundläggande rättigheter att riskera att andra smittas. Speciellt inte absolut nödvändiga resor känns ansvarslöst.

  12. Tiina Ison says:

    Olen samaa mieltä: Suomen julkistettava Poikkeusolot PL 23 (4.11.2011/112) mahdollistaa tämän ja yhdistettynä PL 10 (5 10.2018/872) muutokseen yksityisyyden suojaan on yhdistelmä toimiva ja tehokas.

    Muutoin, jos olen ymmärtänyt Suomen Perustuslakia ja sen säätämisjärjestystä oikein niin seuraava ketju turvattu:

    Poikkeusolot pykälään vedoten voidaan siis säätää välttämättömiä poikkeuksia yhteen tai kaikkiin perusoikeuksiin eli ihmisoikeuksiin – eritoten kaikkein keskeisimpiin, kuten jokaisen ihmisen vapautta turvaaviin oikeuksiin, joita ovat esimerkiksi yhdenvertaisuus, liikkumisvapaus, sanavapaus ja omaisuuden suoja.

    PL 118 § Vastuu virkatoimesta tai jäsenyydestä monitoimielimien päätöksentekoihin ei virkamiehillä, valmistelijoilla ja esittelijöillä ole, eikä siten kansalaisilla syyteoikeutta julkisen hallinnon toimijoita vastaan, , jos Perustuslain mukaan kyseessä on – Poikkeusolo (4.11.2011/112) – jolloin rikos- tai syyte asia on käsiteltävä Valtionoikeudessa .

    101 § Valtakunnanoikeus käsittelee siis syytteen, joka nostetaan valtioneuvoston jäsentä tai oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä taikka korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa. Valtakunnanoikeus käsittelee myös 113 §:ssä tarkoitetun syytteen eli Tasavallan presidentin rikosoikeudellisen vastuun, jos oikeuskansleri, oikeusasiamies tai valtioneuvosto katsoo tasavallan presidentin syyllistyneen maanpetosrikokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan, jolloin asiasta on ilmoitettava eduskunnalle. Jos eduskunta tällöin kolmella neljäsosalla annetuista äänistä päättää syytteen nostettavaksi, Muissa tapauksissa presidentin virkatoimesta ei saa nostaa syytettä – mm Finlex 1350/2014 kuntakokeilulaki ja sopimukset hallinnoiden n. 1,3 miljoonan suomalaisen ja Suomessa asuvan sote-asiakkuudet digialustoilla bja haamukirjoituksilla HE117/2014 (vanhukset, vammaiset, työttömät, mielisairaat, nuoret, moniongelmaiset ja etniset) tavoitteena kustannusten eliminointi johtaen henkien menetyksiin tahallisesti ja tuottamuksellisesti sekä asiakkuuksien käyttöä toissijaisiin tarkoituksiin eli ihmiskauppaan ja tahdon vastaisiin lääketieteellisiin ja muihin tutkimuksiin. Valtioneuvoston esitysten mukaisesti ja tasavallan presidentin lakien allekirjoitusten mukaisesti.

    Tiedustelulakeja tehtiin siis Eduskunnan laajalla ja yksimielisellä rintamaäänellä (5.10.2018/817( yksityisyyden suojan muuttaniseksi poiketen ja poikkeamaan kansalaisten oikeudesta perustuslainturvaan mm sanavapauteen, oikeusturvaan ja oikeusvaltion periaatteista poikkeamaan (PL 10 §) kun kyse Suomen hyvän hallinnon ja johdon turvaamisesta kansallisilta ja muilta uhilta. Tähän aktivoidaan 24/7 tele-, posti-, psyko-sosiaalisia ja neuro-kognitiivisia operatiivisia toimintamalleja kohdentaen teknisiä etä- ja muita välineitä kansalaisiin a Suomessa asuviin.

    Perustuslaki kirjaa (4.11.2011/112) muutoksessa ”kertomusten” eli tarinoiden ja narratiivitalouden uuden valtiosöäntömallin PL 46 § Valtioneuvoston tulee antaa vuosittain eduskunnalle ”kertomus” hallituksen toiminnasta sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin ”kertomus” valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. (4.11.2011/1112). Perustuslaki PL 49 § (4.11.2011/1112) jatkaa ”tarina eli vaihtoehtoisen totuuden ja -talouden luonnehtimista” ….Asioiden käsittelyn jatkuvuudesta todetaan, että Eduskunnassa vireillä olevan kansainvälisen asian käsittelyä voidaan tarvittaessa jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä.

    PL 1 § Valtiosäännön mukaan
    Suomi on täysivaltainen tasavalta ja osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)

    Onko siis mahdollista, että Covid-19 on tarina taloutta ? Kaikki on tietenkin mahdollista mutta Poikkeustilaan on siirryttävä.

    Poikkeustila tarkoittaa kaikkien ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kumoamista (ilman poikkeuksia). Tämä on reilua ja sopusuhtaista.

    Kannatan täydellä ja rakkautta ylivuotavalla sydämellä halaten globaalia yhteiskuntaa viisaana elimenä.

    On mahtavaa, että USA:saa demokratia toimii ja mallintuu näkyvästi ja mainiosti presidenttien ja parlamenttien sekä senaattien toiminnasta.

    Onneksi meillä on Suomi, Suomen Eduskunta ja Tasavallan presidentti : järki- ja tolkun miehiä ja naisia joka kulmassa ja istuimessa.

    Tiina Ison, tietojohtamisen asiantuntija

  13. Timo Pässilä says:

    Martin Scheinin on aivan oikeassa. Kansalaisia tulee suojella ja suojelu on prioriteetti. Epidemian ylläpito on välinpitämätöntä ja osoittaa sen ettei päätöksentekokoneisto pysty loogiseen toimintaan vaan on ryhtynyt seuraamaan kaikenlaisia tunnuslukuja ja kotisokeutunut luulemaan että se on ennakoivaa toimintaa. Kyseessähän on liian myöhään tapahtunut reagointi.
    Kansalaisten suojelu edellyttää epidemian tukahduttamista.
    Kun covid-taudin pitäkäaikaisvaikutuksista ei ole riittävää tietoa – tai oikeastaan on vain tietoa että taudilla on haitallisia pitkaaikaisvaikutuksia – on riskinotto tästäkin näkökulmasta erittäin vaarallista.

    • Tapio Kuosma says:

      ”Rajoituksilla korona ei poistu – HUSin Järvinen: Uskon, että tauti on tullut jäädäkseen
      29.04.2020 klo 18:05
      Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen toteaa Sensuroimattomassa Päivärinnassa uskovansa, että korona on hyvin todennäköisesti tullut jäädäkseen.
      Samaa mieltä Asko Järvisen mukaan on valtaosa infektioasiantuntijoista. Järvinen pitää todennäköisenä, että tautia ei pystytä rajaamiskeinoilla täysin poistamaan tai pitämään poissa.
      – Tämä tauti pyörii maapallolla, ja jossain vaiheessa sairastuttaa ihmisistä jonkin tietyn osan.” (https://www.iltalehti.fi/iltv-paivarinta/a/fb61fcb3-6c7d-4758-aa9b-b24f2fa53216)

      ”Miksi Suomessa ei oteta käyttöön eliminointistrategiaa, jossa virus pyrittäisiin tukahduttamaan, kuten Uudessa-Seelannissa, Australiassa, Kiinassa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja Singaporessa?
      Kirsi Varhila, STM: Me olemme läntinen avoin demokratia, jossa perusoikeudet arvostetaan korkealle. Meillä on vaikea mennä totaalisiin rajoituksiin. Emme esimerkiksi halua rajoittaa kansalaistemme vapaata pääsyä maahan.
      [HUS:n infektioylilääkäri] Asko Järvinen, HUS: Käytännössä tukahduttamiseen ei ole ollut mahdollisuutta sen jälkeen kun tauti on maahan tullut. Kesällä saimme tartunnat lähes nolliin, ja tauti oli enemmän tai vähemmän tukahdutettu. Mutta kyllä se kotimaisesta tautipesästä lähti syksyllä uudelleen liikkeelle.” (https://yle.fi/uutiset/3-11627684)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s