Hallituksen maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet: Hakeeko hallitus tietoisesti perustuslaillista konfliktia?


Ex-pääministeri Jyrki Katainen totesi aikoinaan yhdeksi poliittisen päätöksenteon ongelmaksi sen, että ”muutosta johdetaan lakikirja kädessä”. (HS 6.8.2013). Nykyinen hallitus vaikuttaa todellakin ottaneen ex-pääministerin neuvosta vaarin: se ei tunnu enää vilkuilevan etukäteen edes perustuslakiin poliittisia linjanvetoja tehdessään. Tästä kertovat tänään hallituksen neuvottelussa hyväksytyt “Hallituksen maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet”.

Hallitus esittää kursailematta muun muassa selvitettäväksi sellaista, jonka hallituksen pitäisi jo kättelyssä tietää tuottavan suuria, käytännössä ylitsepääsemättömiä perustuslakiongelmia.

Hallitus muun muassa linjaa, että “(s)elvitetään pikaisesti, voidaanko sosiaaliturvajärjestelmät muuttaa siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuulu asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, vaan heillä on oma kotouttamisjärjestelmänsä”. Järjestelmän mahdollisesti toteutuessa tarkoitus olisi määritellä “kotouttamisjärjestelmän sisälle eri tukien myöntämisperusteet muun muassa sen mukaan, kauanko henkilö on asunut yhtäjaksoisesti Suomessa”. Ja ennen kaikkea: erillisessä järjestelmässä “tukien tasot ovat lähtökohtaisesti alhaisempia kuin nykyisessä asumisperusteisessa järjestelmässä.”

Kysymys olisi siis siitä, että oleskeluluvan saaneille ja siis kaikin puolin laillisesti maassa oleskeleville turvapaikanhakijoille räätälöitäisiin tukien tasojen ja varmaan yleensäkin saatavuuden puolesta alhaisempi sosiaaliturvajärjestelmä kuin muille Suomessa oleville ihmisille. Kyse ei olisi vain yksittäisistä tuista. Sitä vastoin oleskeluluvan saaneiden ihmisten koko sosiaaliturvajärjestelmä olisi erilainen ja tasoltaan matalampi kuin muiden ihmisten sosiaaliturvajärjestelmä.

Tarvitseeko ylipäätään alkaa selvittää tällaisten suunnitelmien perustuslaillisuutta ja sopusointua Suomen kv. ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa? Eikö jo vilkaisu perustuslain 19 §:n ja 6 §:n säännöksiin riittäisi johtopäätökseen, ettei erillinen, tasoltaan matalampi sosiaaliturvajärjestelmä ole sallittu?

Perustuslain 19 § on kuitenkin kirjoitettu kauttaaltaan niin, että siinä puhutaan jokaisen oikeudesta välttämättömään perustoimeentuloon ja huolenpitoon; jokaisen oikeudesta perustoimeentuloturvaan; ja julkisen vallan velvollisuudesta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustuslain 6 §:ssä on taas jokaisen lukutaitoisen luettavissa, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja ettei ketään saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan muun muassa “alkuperän” ja “uskonnon” tai minkään muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Mikä nyt voisi olla se hyväksyttävä syy perustuslain kannalta joka perustelisi kauttaaltaan huonompaa sosiaaliturvajärjestelmää turvapaikanhakijoille, jotka oleskeluluvan saatuaan oleskelevat Suomessa aivan yhtä laillisesti kuin muutkin maassa laillisesti oleskelevat ulkomaalaiset?

Ei tule kyllä mieleen, etenkin kun esimerkiksi “alkuperä” on sellainen kielletty erotteluperuste, jonka käytölle on asetettava poikkeuksellisen korkeat perusteluvaatimukset. Tässä riittääkin korostaa, ettei perustuslain kannalta hyväksyttävän syyn mietintä ole kenenkään muun kuin hallituksen itsensä asia. Hallituksella on velvollisuus osoittaa perustuslain kannalta hyväksyttävät perusteet ehdotukselleen. Perustuslakiblogi jää kaikkien muiden tavoin odottamaan hallituksen perusteita.

Niitä odotellessa joutuu väkisinkin ihmettelemään hallituksen marssijärjestystä: Eikö nyt olisi kaikkien etu, että ennen tämän päivän kaltaisia linjauksia yritettäisiin edes hiukan selvittää, mikä on perustuslain antama liikkumatila politiikan teolle. Eikö soten kaatuminen viime vaalikaudella opettanut mitään?

Kyse on paitsi perustuslaista ja sen noudattamisesta, myös hallituksen uskottavuudesta, toimintakyvystä ja tuloksellisuudesta. Ei voi olla mitenkään kestävää, että hallitus tuottaa liki päivittäin julkisuuteen uusia ehdotelmia ja linjanvetoja, jotka heti perään osoitetaan julkisuudessa vakavalla tavalla ongelmallisiksi joko Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden tai perustuslain kannalta. Askelmerkeissä ei ole mitään mieltä, jos niistä ei seuraa kuin kompurointia.

Tänään julkistetut maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet ovat luku sinänsä. Niihin liittyvät perustuslailliset ongelmat ovat jo niin ilmeisiä, että hallituksen kykyä tai tahtoa lukea ja ymmärtää perustuslakia voi hyvällä syyllä epäillä. Jos omasta takaa ei löydy kykyä, tahtoa tai ymmärrystä, voi aina kysyä virkamiehiltä. Jos näin on taas jo tehty maahanmuuttopoliittisten toimenpiteiden suhteen, sitten on pakko alkaa kysyä jo neuvoja antaneiden virkamiesten osaamisen ja varsinkin vastuun perään. Etenkin kun julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen perustuslain 22 §:n mukaisesti, jossain kulkee kuitenkin se raja, jossa virkamies ei enää voi sanoa, “Kyllä herra ministeri”.

Tuomas Ojanen & Juha Lavapuro

Comments

  1. AapoK says:

    Sitten on pakko muuttaa perustuslakia, tai raskaasti tiputtaa *kaikkien* sosiaaliturvaa. Meillä ei ns. perse kestä asumisperusteiseen sosiaaliturvan ylläpitoa nykyisten maahanmuuttomäärien kanssa ottaen huomioon nykyinen maahanmuuttajien työllistymisaste.

    • Reijo Toivonen says:

      Täysin samaa mieltä. Miksi muissa EU maissa sosiaaliturva on heikompi pakolaisille kuin kantaväestölle. Kannatan että sosiaaliturva on vahvempi vain Suomalaisille ja muille harkinnanvarainen. Suomi muutettava maailman sosiaalitoimistona olosta kansallisvaltioksi.

    • Turpeinen says:

      Ei kai sitä kaikkien tarvi raskaasti tiputtaa? Esim. saavathan opiskelijat tällä hetkellä käsittääkseni vähemmän tukea kuin turvapaikanhakija ja muut tukien parissa elävät. Sentään saavat jotain ruokatukea ja halvempia matkoja julkisilla. Alle 6kk palvelavat varusmiehet saavat 5,1 EUR/päivä + ruuat ja vaatetukset, mutta joutuvat työskentelemään valtiolle 24/7. Mitenkäs yrittäjät? Jos yrityksellä ei mene hyvin, niin mistä saavat rahaa? Jos lopettaa yrityksen, niin taitaa tulla neljän kuukauden karenssi, eikä mitään tukia mistään. Perustuslailla voi pyyhkiä persettä?

    • Pauliina de Paola says:

      Eipäs muutetakaan! Siihen tarvitaan 3/4 enemmistö, enkä luule tällä hetkellä löytyvän, kun uusimpien tutkimusten mukaan (IS to ja pe ) joka toinen on tyytymätön hallituksen toimintaan. Täytyy olla joko tyhmä tai ilkeä että voi tulkita perustuslakia niin että sanaa ”jokainen” ei käsitetä tarkoittamaan jokaista. Ei, me suomalaiset seisomme perustuslain takana joka takaa kaikille yhtäläiset oikeudet. Meillä on tässä maassa joitakin hyviä lakeja ja traditioita. Tämä on yksi niistä. Me olemme siitä ylpeitä emmekä ryhdy romuttamaan sitä ja heti ensimmäisen haasteen tullen luovu periaatteistamme. Yhteiskunta jossa on eri kasteja joissa toisilla on oikeudet ja toisilla ei oikeuksia lainkaan tai vähäisemmät oikeudet on vaarallinen ja siinä esiintyy jatkuvasti konflikteja eriarvoisudesta ja sen herättämästä epäoikeudenmukaisuuden tunteesta johtuen. Suomi on tähän asti ollut vailla luokkajakoa. Pidetään se sellaisena, tasa-arvoisena yhteiskuntana.

  2. Jukka Korpela says:

    Hyvä kolleega!

    Minä en ymmärrä tätä perustuslakijuristien jatkuvaa itkua. Hallitus kai päätti selvittävänsä, kuinka tällainen järjestelmä voidaan säätää. Sehän voidaan tehdä kätevästi muuttamalla perustuslakia. Länsimaisen oikeusjärjestelmän ero esimerkiksi sharia-järjestelmään on juuri se, että perustuslait ovat melko helposti muutettavissa, kun ei tarvitse vierailla minkään jumalan luona.

    Ajatus siitä, että suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää jotenkin kevennettäisiin on loistava. Kun on itse nähnyt Afrikassa nälkään kuolevia ja Lähi-idässä pakolaisia, ymmärtää sen, mikä megaluokan parannus heille olisi saada paikka Suomesta kevennetylläkin turvalla. Jos puuhataan pikkunäppärästi nykyisen sosiaaliturvan puitteissa, ei ole sitä rahaa ja poliittista todellisuutta, joka mahdollistaisi parin kolmenkymmenentuhannen pakolaisen ottamisen Suomeen.

    On ihan älyttömän naiivia järjestää ”kansalaispick nickejä” teemalla tervetuloa Suomeen, kun samat naiivit idealistit itkevät minimaalisia koulutusleikkauksia ja verojen korotuksia. Eivät ne ihmiset ole valmiita maksamaan omasta pussistaa pakolaisten kustannuksia. Näinpä näpertelemme näiden nykyisten säädösten kanssa korkeintaa parissa tuhannessa pakolaisessa… ja ihmisiä kuolee. Kaiken lisäksi pitkällä aikavälillä tänne tarvitaan runsaasti maahanmuuttajia.

    Oikea ongelma on sitten siinä, kuinka lopulta kevennetystä suojasta siirrytään täyteen, kun pakolaiset ovat asettautuneet. Tietenkään Suomesta ei voi tehdä yhteiskuntaa, jossa pysyvästi on eri oikeuksin varustettuja ihmisiä etnisen alkuperän mukaan. Sen järjestelmän ongelmat ovat tietenkin valtavat.

    Perustuslait ovat muutettavissa ja niitä pitää muuttaa aina tarvittaessa. On kamarioppinutta saivartelua ajatella, että olisi joka käänteessä syytä miettiä kokonaisuudistuksia. Muutellaan ensin pikkuhiljaa ja sitten, kun alkuperäisestä ei ole enää mitään jäljellä, voidaa siirtyä kokonaisuudistukseen.

    aurinkoista lauantaita
    jukka korpela

  3. Täytyy muistaa, etteivät kaikki ole asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä. Esimerkiksi opiskelijat joutuvat ottamaan lainaa, eikä heidän opintorahansa vastaa työttömän työmarkkinatukea.

    Mikä estää rinnastamasta kotoutuksessa olevaa ihmistä, joka opiskelee paikallisia tapoja esimerkiksi opiskelijaan tai varusmieheen? Ei omien kansalaisten internoinnillekaan varuskuntiin ole perustuslaillista estettä.

    • Pauliina de Paola says:

      Opiskelijoiden tilanne onkin jo kauan ollut häpeäpilkku perusturvassa. Mutta tämä hallitus, sen sijaan että korjaisi tilanteen, LEIKKAA OPISKELIJOILTA.
      Jos kaikki ryhdytään korjaamaan huonoimman esimerkin mukaiseksi, emme päädy järin mukavaan tilanteeseen. Eikö niin että epäkohdat _korjataan_ , eikä suinkaan niin että niitä aletaan käyttää perusteena huonon käytännön laajentamiseen?

      • En ota kantaa mikä on poliittisesti suotavaa, otan kantaa vain perustuslain mukaisuuteen. Mielestäni tänne tulevien turvapaikanhakijoiden internointi ainakin osittain on myös perustuslain mukaista. Tällöin he saapuessaan laittavat siviilivaatteet säilytykseen ja saavat varusvarastolta vaatteet, käyvät syömässä ruokalassa ja saavat varusmiehen päivärahaa. Lisäksi heillä on vahvistettu koulutusohjelma, jossa opetetaan kansalaiselta vaadittavia taitoja heille ymmärrettävällä kielellä. Tällainen kotouttamisjakso voisi olla lyhimmän varusmiespalvelun pituinen ja siitä saisi vapautuksen vain lääkärin määräyksestä. Majoituksessa otettaisiin huomioon elämäntilanne. Naimattomat tupamajoitukseen oman sukupuolensa mukaan, perheille omia soluja. Onko tämä poliittisesti suotavaa, siihen en ota kantaa. Mielestäni perustuslaki tähän taipuu.

    • Sami Maakivi says:

      Varusmiehen asumiskulut maksetaan 100% valtion rahoista. Samoin vaatteet, ruoka, sairaanhoito yms yms yms. Se raha on täysin bonusta. Tätä luksusta ei yrittäjällä, työttömällä, eläkeläisellä tahi opiskelijalla ole.

  4. JanneE says:

    Suosittelisin professoreja tutustumaan siihen, miten Tanska puolitti tuet, kun Tanska siinä onnistui.

    ”The new rules, expected to be passed by parliament on Friday, will also hit unemployed Danes who have been outside the country for seven out of the eight past years.”
    http://www.theguardian.com/world/2015/jul/01/denmark-slash-benefits-asylum-seekers-refugees

    • Pauliina de Paola says:

      Tanskan tuet, jotka ovat sikäläisten opiskelijoiden tukien tasolla, ovat silti vielä korkeammat kuin Suomen vähimmäistulo. Tarkista asia ole hyvä. Liikutaan 800€ kieppeillä. Suomi on sanut useita varoituksia vähimmäistulon riittämättömyydestä jo nyt EUlta. Se ei riitä elämiseen. Tästä alaspäin meneminen tarkoittaa pelkän nominaalisen tuen luomista silmänlumeeksi — de facto lain kiertoa.

  5. Timo Auvinen says:

    Perustuslaki koskee tietääkseni ainoastaan Suomen kansalaisia?

  6. Anton Alm says:

    Mikä on ”hyväskyttävä syy”?… Se lienee poliittinen päätös. Esimerkiksi asevelvollisuus syrjii sukupuolen, iän, alkuperän (ahvenanmaalaiset vapautettu) ja uskonnon perusteella. Ilmeisesti hyväksyttävistä syistä. Kirjoituksessa on siis kyse siitä minkä professorit itse kokevat hyväksyttäväksi, eikä todellisesta laillisuusongelmasta.

    • Matti Muukkonen says:

      Yleensä perusoikeksia voidaan rajoittaa vain, kun se on välttämätöntä ja viimesijaista demokraattisessa yhteiskunnassa. Käytännössä edellytetään merkittävää poliittista syytä tai rahoitusta toisen perusoikeuden toteuttamiseksi.

  7. ajattelja2008 says:

    Yllä olevassa blogissa perustuslakia tulkitaan tahallaan väärin. Suomessa olevat turistit eivät saa 300 euron kuukausirahaa valtiolta. Eli tämä perustoimeentulotuki ei koske ”jokaista” Suomessa olevaa ihmistä.

    Perustuslakia kirjoitettaessa ei missään tapauksessa ole tarkoitettu, että sana ”jokainen” tarkoittaa maahan laittomasti tulleita.

    Jos ihminen hakee Suomesta perusteettomasti turvapaikkaa, syyllistyy hän petokseen. Jotta petos estetään, ei turvapaikanhakijoille saa maksaa mitään rahallista tukea ja heidän on kielteisen päätöksen jälkeen maksettava saamansa ruoka ja asuminen takaisin Suomelle.

  8. k.karttunen says:

    Kysyisin, mitä keinoja perustuslainasiantuntijan mielestä on käytettävissä pakolaisista aiheutuvien kulujen pienentämiseksi? Onko ideoita esittää ratkaisumalleja kulujen vähentämiseksi?

    – Voisiko turvapaikanhakijoille tehdä velvoitteen nauttia ruoka (jos ruokailu on järjestetty) vastaanottokeskuksessa ja näin maksettaisiin vain pienempi käyttöraha kuukaudessa? Vastaanottokeskusten olettaisi voivan valmistaa ruokaa koulujen tapaan edullisesti.

    – Voisivatko valtio/kunnat pitäytyä vain toimeentulotuen perusosan myöntämisessä? Harkinnanvarainen toimeentulotuki on harkinnanvaraista, mutta voisiko valtio/kunta aktiivisesti vähentää näitäkin kuluja? Toisin sanoen pidettäisiin yhtä kovaa linjaa yllä kuin mitä pidetään kantasuomalaisten osalta.

    – Terveydenhuollon osalta tehtäisiin vain kaikkein välttämättömimmät toimenpiteet? Kantasuomalaisetkin jättävät lääkkeitä ostamatta, hammashoidon rempalleen, silmälasit uusimatta jne. tulojen vähyyden vuoksi. Voisko sama linja olla myös mamujen osalta voimassa?

    Kovasti toivoisi ehdotuksia siitä, millaiset ratkaisut pakolaisista koituvien kulujen vähentämiseksi olisivat perustuslaintuntijan mukaan mahdollisia toteuttaa.

  9. mamuukko says:

    Tuomas ja Juha ovat täysin oikeassa tässä. On aivan mahdotonta päätyä tilanteeseen, jossa ko. sosiaaliturvasäännöstä ja yhdenvertaisuus/syrjintäkieltosäännöksiä loukattaisiin. Lisäksi on syytä huomata, että perussuomalaisten riveistä on tullut ehdotuksia myös liikkumisoikeuden rajoittamisesta, jota sekin on turvattu perustuslaissa.

    Mielenkiintoinen on nyt sitten se, että Mäntylä määritteli yhden turvapaikanhakijan kustannukseksi 13200 per vuosi. Minun korvaani ko. summa on melko pieni, jos sitä verrataan siihen vuosittaiseen kustannukseen, kun vauvasta kasvatetaan veronmaksaja. Lisäksi on syytä huomata, että kestävän kasvun kannalta meillä on liian vähän väestönkasvua ja vaikka kuinka lapsia nyt alettaisiin tehdä, niin kyllä siinä 25 vuotta menee ennen kuin töihin saadaan. Pakolaiset tai turvapaikanhakijat olisi saatavissa nopeammin työmarkkinoille ja sitä kautta maksamaan eläkejärjestelmäämme. Jos siis asiaa tarkastellaan taloudellisesti. Siihen nähden tosiaan tämä virallinen 13200 on todella pieni summa.

    Mitäs mieltä herrat oli J.Niinistön näkemyksestä, että hän saa nimittää kansliapäälliköksi kenet sopivaksi katsoo? Entä Ottawan sopimuksen ”kiertämisyrityksistä”? Entäpä sopimisvapauden heikentäminen?

  10. Keijo A. says:

    Suomessa ei perustuslakia noudateta muutenkaan kovinkaan tehokkaasti, mutta silloin ei ole kukaan huutelemassa ja syytelemässä rikkojia kaiken maailman blogeissa.

    Suomessa korkeakoulut ja yliopistot saavat suuremman rahoituksen valmistuvasta ulkomaalaisesta opiskelijasta kuin suomalaisesta opiskelijasta. Tämä asettaa suomalaiset ja ulkomaalaiset eriarvoiseen asemaan, mutta sekin lienee ”hyväksytty syy”.

  11. Teemu Niemelä says:

    Ojasen ja Lavapuron näkemys voidaan oikeusfilosofisesti vakavasti haastaa, kun otetaan huomioon myös reaalipoliittinen asetelma. Poliittiset vaihtoehdot ovat joko, että otetaan pakolaisia vastaan niukasti ja maksetaan kaikille samat tuet, tai sitten että tarjotaan kansainvälistä suojelua laajemmalle joukolle ja sopeutetaan sosiaaliturvajärjestelmä niukkuuden jakamiseen. Kansan oikeustajunta Suomessa ei näytä hyväksyvän sitä, että kaikille yhteisen sosiaaliturvajärjestelmän tasoa alennetaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton aiheuttamien kustannusten kattamiseksi.

    Mitään perustuslaillista estettä ei ole sille, että Suomen rajat suljetaan pakolaisilta niin tiukasti kuin kv. sopimusvelvoitteet suinkin mahdollistavat, jolloin säilytetään taloudelliset mahdollisuudet nykyisenlaiseen käytäntöön, jossa Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten oikeutta sosiaaliturvaan ei erotella. Tämä vaihtoehto on tietysti huonompi Suomen rajojen ulkopuolella odottavan pakolaisjoukon kokonaisedun kannalta. Siis ongelmana on, että kirjoittajien mielestä perus- ja ihmisoikeuksia paremmin suojeleva politiikka johtaisi kuitenkin huonompaan tilanteeseen heidän kannaltaan, jotka kansainvälisen suojelun tarpeessa ovat.

    • Matti Muukkonen says:

      Mitä tämä tarkoittaa: ”Ojasen ja Lavapuron näkemys voidaan oikeusfilosofisesti vakavasti haastaa, kun otetaan huomioon myös reaalipoliittinen asetelma.” Kyse ei ole filosofiasta tai politiikasta, vaan juridiikasta, joka suojaa meitä kaikkia vallanpitäjien mielivallalta.

      Anteeksi, mutta minun käsitykseni on, että rajat ovat jo nyt niin kiinni kuin kv-sopimukset sallivat. Tästä tiukennukset olisivat kv-sopimuksien vastaisia. Näitä ihmisiä nyt vaan tulee niin paljon (itseasiassa meille ei juurikaan, kun verrataan muualle), että näyttää kuin rajat vuotaisivat. Kv-sopimusten mukaan näin heillä on oikeus tehdä, jos pelkäävät henkensä puolesta. Samojen sääntöjen nojalla Suomestakin on lähdetty pakoon sotia.

      • Teemu Niemelä says:

        Useat EU-valtiot eritoten Itä-Euroopassa harjoittavat tiukempaa maahanmuuttopoliitiikkaa tämän pakolaiskriisin suhteen kuin Suomi. Tarkoittanet Matti, että juridisessa ”sollen”-maailmassa kv-sopimukset eivät mahdollistaisi maahanmuuttopoliittisia tiukennuksia, mutta ”law in action” on usein eri asia. Käytännön väylän tiukennuksiin tarjoaisi tietääkseni mm. Dublin-menettelyn mukainen turvapaikkahakemuksen tutkimatta jättäminen, mikäli turvapaikanhakija on saapunut Suomeen toisesta EU-maasta.
        http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/hakemuksen_kasittely/tutkimatta_jattaminen

        Maahanmuuttoasioitakin koskevat kv.-sopimukset jatkuvasti uudistuvat, esimerkkinä ehdotettu EU:n taakanjakosäännöstö, jonka mukaan taloudelliset kriteerit eli jäsenvaltion bruttokansantuote ja työttömyysprosentti määrittävät osaltaan sitä, minkä verran valtio on velvollinen vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Siis ehdotetun säännöstön mukaan myös maan oma etu eikä vain turvapaikanhakijan etu määrittää (ja mielestäni pitäisi määrittää), onko oikeutta turvapaikkaan jostain tietystä maasta olemassa.

  12. Ritva Välttilä says:

    Te puhutte jokaisen oikeudesta perusturvaan , eihän sitä noudateta edes kantaSuomalaisen kohdalla veljeni odotti kelan päätöstä ja sinä aikana 4kk ei saanut senttiäkään mistään rahaa, ei edes ruokakuponkia kauppaan , vaikka on maksanut veroja niin työntekijänä kuin yrittäjänä.

  13. Erkki S. says:

    Täytyy todella ihmetellä miten taitamattomasti ja myös tietämättömästi ministerit ovat tässä asiassa toimineet. Erityisesti askarruttaa ministerien avustajien tietämättömyys Suomen lainsäädännöstä. Suomessa on nimittäin asumisperusteinen sosiaaliturva (perhe-etuudet, toimeentulotuki, työttömyysturva, lasten päivähoito, terveydenhoito jne). Suomi poikkeaa tässä muista EU-maista joissa on työhön perustuva sosiaaliturva. Näissä maissa voidaan siis Suomesta poiketen määritellä tp-hakijoiden sosiaaliturva ”vapaammin” eli käytännössä maassa maksettavaa sosiaaliturvaa pienemmäksi. Tällöin esim. Saksassa maksetaan reilut 160 €/kk ja Espanjassa 50 € / kk (vain puolivuotta !) tp-hakijoille. Suomen lainsäädäntö ei mahdollista tällaista sosiaaliturvan ”dumppausta”.

  14. nuiva says:

    Jos sana ”jokainen” tulkitaan koskemaan jokaista maailman ihmistä, eikö se ole törkeää perustuslain väärintulkintaa? Sanalla jokainen tarkoitetaan jokaista suomalaista, tai näin ainakin pitäisi olla.

    • Matti Muukkonen says:

      Ei vaan jokaista Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevaa eli niitä joita Suomen laki koskee.

  15. k.karttunen says:

    Kilpailuttaminen toimintojen järjestämisessä turvapaikanhakijoiden oleskelun ajalta olisi kai perustuslain mukaista. Näinhän tehdään nykyään /on velvollisuus tehdä kaikissa valtion ja kuntien toiminnoissa.

    Pakolaishuolto on nyt annettu ilman kilpailutusta Punaiselle Ristille. Punainella Ristillä on piikki auki valtion suuntaan. Ja Punainen Risti on tunnettu siitä, että se ei säästele, jos piikki on auki.

    Onko valtio toiminut väärin /mahdollisesti perustuslain vastaisesti, kun se ei ole kilpailuttanut pakolaisten vastaanoton ja pakolaiskeskusten toimintaa?
    Tässä ainakin olisi mitä ilmeisin säästökohde, jos perustuslaki sallii kilpailuttamisen.

    Pakolaiskeskusten osalta toiminta voitasiin /olisi järkevää pilkkoa osiin ja kilpailuttaa osat erillään.

    – Ruokailun järjestämisen voisi kilpailuttaa.
    – perusterveydenhuollon voisi kilpailuttaa
    – siivouskulut voisi kilpailuttaa (jos mamuje ei odoteta itse siivoavan yleisiä tiloja vastaanottokeskuksissa)
    – kuljetukset voisi kilpailuttaa
    – tulkkitoiminnan voisi kilpailuttaa
    – turvajärjestelyt/tarvittavan vartioinnin voisi kilpailuttaa
    – mahdollisia muita osia voisi kilpailuttaa
    Ja kaikkiin edellisiin kohtiin siis oletus, että se ei ole perustuslain vastaista ja noudattelee yleisiä pakolaisten vastaanottoon ja huoltoon koskevia säädöksiä ja lakeja.

    KILPAILUTTAMINEN on kuitenkin toimenpide, jonka kautta voitaisiin hakea säästöjä.

  16. Molly O. Pärsson says:

    Perustuslaki ei voi koskea muita kuin Suomen kansalaisia. Suomen valtiolla ei voi olla samoja velvollisuuksia koko maailman väestöä kohtaan, kuin mikä sillä on suomalaisille. Tämä on täysin kestämätön ajatus. Nähdäkseni mainitut perustuslain kohdat antavat hyvinkin tilaa tulkinnalle. Blogin kirjoittajat katsovat asiaa kovin värittyneiden lasien läpi.

    • Matti Muukkonen says:

      Perustuslaki itseasiassa koskee enemmän Suomen aluetta, jolloin kohteena on myös Suomessa oleilevat. Jos perustuslaki ja sitä kautta muut lait koskisivat vain suomalaisia olisivat ulkomaalaiset immuuneja velvoitteillekin, joita laista aiheutuu.

    • Kimmo Paaso says:

      Kun perustuslaissa lukee ” jokaista suomessa olevaa” eikä ”jokaista suomalaista”, ei tulkinnanvaraa ole. Jos et ymmärrä lukemaasi, en voi kuin harmitella sitä. Et kuitenkaan ole ainoa. Ja tämähän taas kerran osoittaa että edes aivan selvästi kirjoitettu teksti voi olla tulkittavissa kun järkeä ei ole tai kun on tarpeeksi innokas tulkitsemaan sen oman mielensä mukaan . . .

  17. Minusta perusoikeustutkijat liikkuvat hieman vaarallisilla vesillä katsoessaan, että Suomeen tilapäisesti tulevalla turvapaikan hakijalla tai ainakin turvapaikan saaneella pitää aina olla PL 6 §:n mukaan sama sosiaaliturvan taso kuin maassa pysyvästi asuvalla. Lopputulos voi kääntyä PL 19 §:n tarkoitusta vastaan. Vaarana on, että paperittomien maahanmuuttajien määrä kasvaa nopeasti, kun edes tlapäistä oleskelulupaa ei enää rahan puutteessa myönnetä.

    Tanskalaiset vaativat turvapaikan hakijoilta sormenjäljet ja DNA:n sekä säännöllisen ilmoittautumisen maahanmuuttoviranomaisille, jotta samat henkilöt eivät nostaisi tukia samaan aikaan Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta. Tämän luulisi sopivan oikeuksien väärinkäytön kiellon tai hyväksyttävän eriarvoisen kohtelun piiriin. Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen taso määritellään perusoikeusuudistuksen tapaan terveyden ja elinkyvyn säilyttämisen kannalta välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestämiseen, etuuksien tasoa ei ratkaista vertaamalla suomalaisen eläkeläisen tukitasoa (joka sekään ei ole ruhtinaallinen) oleskeluluvan ja turvapaikan juuri saaneen ulkomaalaisen tarvitsemaan tukitasoon.

    Ylipäätään minusta vaikuttaa siltä, että ”oikeuspuheessa” tilanteen vakavuutta ei oikein ymmärretä. Asia on helpompi ymmärtää täältä Skånesta käsin, kun pakolaiset vaeltavat moottoriteillä. Majoitukseen on kerta kaikkiaan käytettävä tyhjiä lastenkoteja, vankiloita ja kasarmeja ja kansalaiset majoittavat pakolaisia takapihan varastoihin, koska muita hotelleja halvempia tiloja ei ole. Kotouttaminen on tärkeää, mutta kieli- ja ammatillisten erikoiskurssien järjestäminen on täysin mahdotonta dramaattisesti muuttuvissa oloissa. Siinä ei lakikirja auta kun rahat ja kapasiteetti ovat loppu. Olisiko sittenkin parempi auttaa jokaista välttämättömien tarpeidensa mukaan, vai harvoja eli nopeimpia kantaväestön oikeuksien mukaan? Olisiko sittenkin parempi myöntää runsaasti oleskelulupia alemmalla tukitasolla kuin harvoja oleskelulupia kantaväestön tukitasolla?

    Kannattaa katsoa SVT1:n Uppdrag granskningin tuore dokumentti marokkolaisista katunuorista, jotka ovat ajautuneet Tukholmaan ilman oleskelulupaa tai papereita. Ohjelman loppuosassa seurataan (kameran ja toimittajan kanssa) yhden marokkolaisnuoren yritystä mennä Ruotsinlaivalla Helsinkiin, ja sitä, että Suomikaan ei hänelle antanut edes tilapäistä oleskelulupaa. Nuori palasi Tukholmaan paperittomana, asunnottomana ja tulottomana. Katunuorten tarpeet olivat aika pienet. Oleskeluluvan he halusivat, jotta voisivat mennä oikeisiin töihin ja kouluun, mutta sosiaaliturvaa he eivät edes halunneet, vaan halusivat vain tehdä rehellisiä töitä, jotta eivät asuisi Tukholman siltojen alla. Osoite on http://www.svtplay.se/video/3409281/uppdrag-granskning/uppdrag-granskning-avsnitt-2-1.

  18. ”jokainen” tarkoittaa ”jokainen Suomen kansalainen”. Maalaisjärjellä tuon ymmärtää paremmin.

    • Matti Muukkonen says:

      Joo, paitsi, että valtiosääntöoikeudessa se ei mene noin. Jos tarkastelet perusoikeusuuidistuksen lainsäädäntömateriaalia, niin nimenomaan kansallisuuspohjaisesta mallista haluttiin luopua ja siirtyä määrittelemään oikeuksia ja velvollisuuksia uninersaalisti.

  19. Kumma että suomalaisen opiskelijan ja työttömän perusturva ja yhdenmukaisuus ei ole koskaan kiinnostanut eikä ilmeisesti tule kiinnostamaankaan arvon professoreita.

    Jos olet opiskelija, et saa mistään lähellekään siirtolaisille vastikkeettomasti annettua ”starttirahaa”.

    Taas yksi oksa lisää siihen puuhun, joka loppujen lopuksi kaatuu kaikkien päälle.

    • Matti Muukkonen says:

      Opiskelijoiden toimeentulo on selvästi perusturvaa korkeammalla tasolla, kun opintotukeen sisältyvä laina huomioidaan.

      • Miten voidaan perustella osalla maassa olevista ihmisistä perusturva lainanottovelvoitteella? Entä jos on tärvellyt luottotietonsa eikä lainaa vain saa?

        Voitaisiinko tänne tuleville avata luotollinen tili? Laina voidaan huomioida annettuna sosiaaliturvana.

  20. Sepi says:

    Monessa muussa maassa sosiaaliturva on vain oman maan kansalaisille, suomen asumisperusteinen sosiaaliturva on vähän kumma lintu. Käytännössähän se tarkoittaa sitä että jos onnistut jotenkin hilaamaan perseesi tähän maahan eikä karkotus onnistu niin sitten olet oikeutettu sosiaaliturvaan.

    Sinällään muuten ihmettelen että mihin tämä asumisperusteinen sosiaaliturva edes perustuu? Perustuslain §19 puhuu kyllä ”jokaisesta”, mutta missä tämä jokainen on määritelty? Eihän nyt voi mitenkään olla niin että pienen 5 miljoonan asukkaan maa takaa perustuslaissaan oikeuksia maailman kaikille 6 miljardille ihmisille. Joista suurin osa on muuten köyhiä.

    Toinen mitä ihmettelen on hallituksen keinovalinta; miksi ruveta selvittämään kyseenalaista alempaa sosiaaliturvaa kun helpompi olisi vain muuttaa ulkomaalaislakia. Laitetaan sen verran tiukat ehdot oikeille pakolaisille ja poistetaan kaikki toissijaisen suojelun kohdat, jonka jälkeen suurin osa turvapaikkahakemuksista voidaan hylätä lonkalta.

    • Matti Muukkonen says:

      Ketä ovat oikeat pakolaiset?

      Jokainen = Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleva eli Suomen kansalaiset ja muut Suomen lain piirissä, käytännössä Suomessa olevat.

      • Pakolainen ei ole sama asia kuin Suomen kansalainen tai Suomessa oleskeleva henkilö. Myöskään etuudet eivät perustu ”Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olemiseen”, vaan eri lakeihin perustuvaan henkilön asemaan Suomessa, käytännössä eri rekistereihin (väestörekisterikeskus, maistraatit, maahamuuttovirasto, kunnat), joihin merkitään esim. oleskeluluvan saaminen, turvapaikan saaminen (vasta tällöin henkilöstä tulee pakolainen, hän siirtyy kunnan sosiaaliturvan piiriin ja saa täysin samaa sosiaaliturvaa kuin muut kuntalaiset, vaikka hän ei ole suomalainen ts. Suomen kansalainen), kansalaisuuden saaminen ja kotikunta.

  21. Vaikka sosiaaliturvaa ei voitaisikaan säädellä erottelemalla pakolaiset ja muut suomalaiset, voidaan sitä säädellä kansalaisuuden perusteella, kuten muitakin lakeja (esim. äänioikeus).
    Perustuslaki kieltää syrjinnän vain yksilön ominaisuuksien perusteella. Perustuslaki ei kiellä syrjintää sen perusteella, että henkilö ei ole kansalainen. Suomella on oikeus ja velvollisuus suosia kansalaisiaan, kuten on oikeus myös asettaa kansalaisille muita enemmän velvoitteita, kuten asepalvelus. Lisäksi on puuttuva siihen, että sosiaaliturva on liikaa sidoksissa lasten lukumäärään. Pakolaisperheessä voi olla 10-20 lasta.

  22. Juhani Ketomäki says:

    En kommentoi mutta On miksi täällä saa kirjoittaa nimimerkillä. Argumentointi alkaa olla jo samaa luokkaa kuin Suomi24:ssä jonne kuka vaan voi kirjoittaa mitä vaan. Esimerkiksi väite siitä, että perustuslaki koskee vain Suomen kansalaisia, on turhaa jankkaamista. Ei luulisi tällaisella palstalla sellaista esiityvän. Minuakin on sensuroitu kun aikanaan kyseenalaistin erään kirjoittajan uskottavuuden. Nyt ei ole mitään rajoja.

Trackbacks

  1. […] keskiluokasta putoamisesta. Pakolaisten syyttämisen ohella hallitus tuntuu tuottavan liukuhihnalla perustuslain vastaisia aloitteita, joita ei liene edes tarkoitus toteuttaa. Toisaalta ottaen huomioon työ- ja oikeusministeri Jari […]

  2. […] saaneille myöntää pienempää sosiaaliturvaa kuin Suomen kansalaisille. Ei voi. (Ks myös Perustuslakiblogin kirjoitus ja sen […]

  3. […] tyrmäävästi kyseiset tieteenharjoittajat ottavat 11.9 kirjoituksessaan otsikolla Hallituksen maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet: Hakeeko hallitus tietoisesti perustuslaillista kon… kantaa hallituksen neuvottelussa 11.9 hyväksymiin maahanmuuttopoliittisiin toimenpiteisiin, joissa […]

  4. […] pohdittiin reilu vuosi sitten, hakeeko hallitus tietoisesti konfliktia perustuslain kanssa? Pontimena kirjoitukselle toimivat […]

  5. […] Asiaan liittyviä ongelmia käsiteltiin jo samana päivänä perustuslakiblogissa, ja kirjoitus on yksi blogin julkaisuhistorian […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s