Pauli Rautiainen: Työmarkkinatuen ja asumistuen taso loukkaa Euroopan sosiaalista peruskirjaa


Pauli RautiainenEuroopan sosiaalisten oikeuksien komitea totesi tiistaina 9.5. julkaistussa ratkaisussa sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason Suomessa riittämättömäksi. Ratkaisu on jälleen yksi uusi lenkki ketjussa, jossa komitea huomauttaa Suomea, ettei oikeus toimeentuloturvaan toteudu Suomessa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidemme edellyttämällä tavalla. Komitea valvoo Euroopan sosiaalista peruskirjaa, joka on Euroopan neuvoston piirissä solmittu sosiaalisia oikeuksia koskeva ihmisoikeussopimus.

Nyt annettu ratkaisu on linjassa komitean aiemmin tekemien Suomea koskevien päätelmien kanssa. Helmikuussa 2015 tässä blogissa kerrottiin  ratkaisusta, jossa muun muassa toimeentulotuen perusosan taso arvioitiin Suomessa riittämättömäksi. Tammikuussa 2014 blogissa selostettiin komitean Suomen maaraportin käsittelyn yhteydessä tekemiä päätelmiä, joissa komitea arvioi, että Suomessa pienin mahdollinen sairauspäiväraha ja vanhuuseläke ovat tasoltaan täysin riittämättömiä.

Tällä kertaa sosiaalisten oikeuksien komitean ratkaisussa tarkasteltiin vuoden 2014 työmarkkinatuen ja vuonna 2013 maksetun keskiarvoisen asumistuen tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon. Komitea totesi vähimmäisetuudet liian mataliksi kattaakseen tuensaajan perustarpeet Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tavalla.

Kuten aikaisemmillakin kerroilla, Suomen valtio julkaisi tuoreeltaan tiedotteen, jossa se katsoo sosiaalisten oikeuksien komitean erehtyvän. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä ulkoasiainministeriön yhteisessä tiedotteessa katsotaan, että vähimmäisturvan riittävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida rahana maksettavien sosiaalietuuksien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatot ja -helpotukset.

Ministeriöt ovat selvästi enemmän kiinnostuneita sosiaalisten oikeuksien toteutumisen yleisen tason tarkastelusta kuin sen pohtimisesta, miten jokin oikeus toteutuu heikko-osaisimman ihmisen elämänpiirissä. Ministeriöiden kritiikki on myös irrallaan suomalaisen perus- ja ihmisoikeuspolitiikan todellisuudesta. Suomessa sosiaalisten oikeuksien toteutumista arvioidaan lähes aina yksittäisen lakihankkeen näkökulmasta etsien sitä vähimmäistasoa, jolla kulloinkin käsittelyssä oleva toimeentuloturvaetuuden leikkaus voidaan hyväksyä. Kuluvalta ja edelliseltä hallituskaudelta löytyy lukuisia esimerkkejä tästä.

Vaikuttaa siltä, että Suomen valtio on ummistanut täysin silmänsä ja korvansa sosiaalisten oikeuksien komitean toistuvilta toimeentuloturvan alhaista tasoa koskevilta langettavilta ratkaisuilta. Ministeriöiden vuodesta toiseen jatkuva torjuva suhtautumistapa komitean huomioihin ei kerro hyvää suomalaisen perus- ja ihmisoikeuskulttuurin nykytilasta.

Perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaamme on viime vuosina leimannut kilpajuoksu pohjalle. Euroopan sosiaalisen peruskirjan toimeentuloturvaa koskevien artiklojen noudattamisen kohdalla on selvästi menty jo pohjasta läpi.

Pauli Rautiainen
oikeustieteen professori
Itä-Suomen yliopisto

Comments

  1. Arvi Toivonen says:

    Eiköhän tästä kannata tehdä kantelu EU:n vastaavaan elimeen !!!

  2. Suomen valtio ei välitä niin kaun, kun vahingonkorvauksia ei vaadita.

  3. Maija says:

    EU vaikuttaa olevan suuri bluffi. Mitä virkaa näillä langettavilla, kun ei mitään seurauksia?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s