Pauli Rautiainen: Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä loukkaa transihmisten oikeuksia


Pauli RautiainenTranssukupuolisten sukupuolen juridista vahvistamista määrittävän translain 1 §:ssä säädetään, että täysikäinen henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään alun perin merkitty, jos hän lääketieteellisen selvityksen nojalla pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen, elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa ja on steriloitu tai muusta syystä lisääntymiskyvytön.

Suomessa voimassa oleva translaki edellyttää näin sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona henkilön ehdotonta lisääntymiskyvyttömyyttä. Vaatimus johtaa käytännössä pakotettuun hormonihoitoon, joka on yksi ihmisarvoa alentavan epäinhimillisen kohtelun muoto. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sisältää myös ajatuksen siitä, ettei transihmisen toivota saavan lapsia tai perhettä, mikä loukkaa niitä perhe-elämää ja syrjimättömyyttä koskevia ihmisoikeusvelvoitteita, joihin Suomi on sitoutunut.

Suomi saanut lukuisia huomautuksia

Suomi on saanut ihmisoikeussopimusten kansainvälisiltä valvontaelimiltä lukuisia huomautuksia, joissa nykyisen translain katsotaan rikkovan Suomea oikeudellisesti sitovia ihmisoikeusvelvoitteita. Ihmisoikeusnäkökohtiin viitaten lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista ovat vaatineet muun muassa YK:n kidutuksen vastainen erityisraportoija ja YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea (CEDAW). Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks kehotti jo vuonna 2012 Suomea poistamaan translain epäkohdat. Suomi on viitannut huomautuksille toistuvasti ja systemaattisesti kintaalla. Translain lisääntymiskyvyttömyysvaatimus kuuluu joukkoon hyvin tiedostettuja suomalaisia ihmisoikeusongelmia, joiden korjaamiseen ei ole poliittista tahtoa.

Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen nousi kansainvälisillä areenoilla esiin jälleen tänä kesänä. Useat YK:n jäsenvaltiot kehottivat toukokuussa 2017 YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (UPR) Suomea poistamaan sen. Elokuussa 2017 Suomen valtio antoi virallisen vastauksen määräaikaistarkastelussa saamiinsa suosituksiin ja ilmoitti merkitsevänsä lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista koskeneen suosituksen tietoonsa. Käytännössä Suomen valitsema diplomaattinen ilmaisu tarkoittaa, ettei Suomi hyväksy sille annettua suositusta eikä siis sitoudu toimimaan sen mukaisesti. Kansalaisjärjestöille suunnatussa keskustelutilaisuudessa elokuussa Suomen hallituksen edustajat perustelivat kantaa sillä, ettei lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen sisälly pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan. Tämä alleviivaa, kuinka ihmisoikeusongelman olemassaolo tiedostetaan, mutta poliittinen tahto sen korjaamiseen puuttuu.

Suomen hallitus on odotellut sitä vääjäämättömästi lähestyvää vihoviimeistä hetkeä, jona lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on aivan pakko poistaa translaista. Se hetki on nyt. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö on kehittynyt sellaiseksi, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen voidaan katsoa rikkovan Euroopan ihmisoikeussopimusta. Vaikka YK:n kidutuksen vastaisen erityisraportoijan, CEDAW-komitean ja UPR-prosessin huomautuksiin Suomessa suhtaudutaankin vain olankohautuksilla, Euroopan ihmisoikeussopimusta tulkitsevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössään tekemät linjaukset on täällä tavattu ottaa vakavasti.

EIT: lisääntymiskyvyttömyysvaatimus loukkaa ihmisoikeussopimusta

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi keväällä 2017 ratkaisussaan A.P., Garçon & Nicot vastaan Ranska transsukupuolisten pakkosterilisaation loukkaavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen yksityisyydestä ja perhe-elämän suojasta säätävää 8 artiklaa. Tapauksen taustalla oli Ranskan lainsäädäntöön sisältynyt suhteellisen pakottava ja sittemmin jossakin määrin väljennetty transsukupuolisen sukupuolen vahvistamisen ehtona ollut lisääntymiskyvyttömyysvaatimus.

Arvioidessaan Ranskan lainsäädäntöön sisältynyttä lisääntymiskyvyttömyysvaatimusta, joka muistuttaa läheisesti Suomen translain sääntelyratkaisua, ihmisoikeustuomioistuin teki selvän pesäeron aiempiin ratkaisuihinsa. Verrattuna aiempiin ratkaisuihinsa V.C. vastaan Slovakia ja Y.Y. vastaan Turkki se totesi nyt aiempaa jyrkemmin, että pakkosterilisaation asettaminen sukupuolen vahvistamisen ehdottomaksi ehdoksi loukkaa ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa. Tuomioistuin irtaantui aiemmalta eurooppalaisen konsensuksen kehittymistä tarkkailleelta tulkintalinjaltaan ja korosti nyt jäsenvaltioiden oman harkintamarginaalin olevan tässä perustavanlaatuisessa ihmisoikeuskysymyksessä hyvin kapea. Näin tuomioistuin lähetti viestin niille pääosin itäisessä Euroopassa sijaitseville yli kahdellekymmenelle Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle, joissa lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on tällä hetkellä käytössä. Tuomioistuimen viestissä ei ole tulkinnanvaraa: jos jäsenvaltiot eivät muuta omaa ehdottomalle lisääntymiskyvyttömyysvaatimukselle rakentuvaa translainsäädäntöään, niidenkin voidaan katsoa rikkovan ihmisoikeussopimusta.

Huhtikuussa 2017 annettu Ihmisoikeustuomioistuimen A.P., Garçon & Nicot –ratkaisu tuli heinäkuussa lopulliseksi ja siten ihmisoikeussopimuksen jäsenvaltioita oikeudellisesti sitovaksi. Ratkaisu osoittaa, että Suomen nykyiseen translakiin sisältyvä ehdoton lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo yksiselitteisesti Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Translaissa olisi ihmisoikeusnäkökulmasta paljon muutakin korjattavaa kuin lisääntymiskyvyttömyysvaatimus, jotta laki olisi esimerkiksi Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suositusten mukainen. Ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamisen näkökulmasta Suomen lainsäädännöstä olisi poistettava monia transsukupuolisia syrjiviä säännöksiä ja transihmisten oikeusasema olisi rakennettava ottaen lähtökohdaksi heidän itsemääräämisoikeutensa täysmääräinen kunnioittaminen. Näiltä osin A.P., Garçon & Nicot –ratkaisu jättää kuitenkin jäsenvaltioille edelleen laajan harkintamarginaalin, sillä tuomioistuin ei halunnut vielä tässä vaiheessa tönäistä transsukupuolisten ihmisoikeuksien turvaamisessa vastahankaisia jäsenmaita ottamaan niille poliittisesti mahdottoman isoa askelta.

Siinä missä A.P., Garçon & Nicot –ratkaisu näyttäytyy suomalaisesta näkökulmasta selvänä voittona transihmisten oikeuksien puolesta taistelleille, on ratkaisu meitä tällä saralla edistyneemmissä Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa otettu vastaan jopa pienoisena pettymyksenä. Sen sijaan, että ihmisoikeustuomioistuin olisi selkeästi asettanut transihmisen itsemääräämisoikeuden oikeudellisen argumentaationsa kiintopisteeksi ja lähestynyt asiaa syrjinnänkiellon näkökulmasta, tuomioistuin tyytyi asettelemaan A.P., Garçon & Nicot –ratkaisussa sanansa sangen varovaisesti rajaten ratkaisun oikeudellisen merkityksen juuri lisääntymiskyvyttömyysvaatimukseen.

A.P., Garçon & Nicot –ratkaisussa ei oteta kantaa esimerkiksi niihin transsukupuolisten syrjintää koskeviin kysymyksiin, jotka olivat esillä tässäkin blogissa aiemmin käsitellyssä ihmisoikeustuomioistuimen Hämäläinen vastaan Suomi –ratkaisussa. Siinä ihmisoikeustuomioistuin katsoi äänestyksen jälkeen, ettei Suomi loukannut ihmisoikeussopimusta, kun avioliitossa olleelta ja sukupuoltaan miehestä naiseksi muuttaneelta henkilöltä evättiin oikeus saada muuttunutta sukupuolta vastaava henkilötunnus vahvistetuksi väestötietojärjestelmään. Vaikka Suomella ja muilla Euroopan neuvoston jäsenvaltioilla on ainakin toistaiseksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen näkökulmasta laaja harkintamarginaali Hämäläisen tapauksen kaltaisissa kysymyksissä, nyt A.P., Garçon & Nicot –ratkaisun jälkeen Suomella ja muilla jäsenvaltioilla on yksiselitteinen velvollisuus poistaa ehdoton lisääntymiskyvyttömyysvaatimus lainsäädännöstään.

Hallituksen esitys pöytälaatikossa

Noudattaakseen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan Suomen hallituksen tulisi ryhtyä välittömiin toimiin lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamiseksi translaista. Koska sosiaali- ja terveysministeriön pöytälaatikossa on jo toista vuotta maannut huolella valmisteltu hallituksen esitys lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamisesta ja eräistä muista nykyisen translain ihmisoikeusnäkökulmasta pahimpien ongelmien korjaamisesta, hallitus ei voi väittää lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamisen vaativan aikaa vievää valmistelua. Asiaa koskeva hallituksen esitys voitaisiin teknisesti antaa lähes välittömästi.

Oikeudellisesti tarkasteltuna ei pitäisi olla oikeastaan mitään syytä sille, miksei yksiselitteisesti ihmisoikeusloukkaukseksi määrittyvää lisääntymiskyvyttömyysvaatimusta poistettaisi translaista jo kohta käynnistyvän eduskunnan syysistuntokauden aikana. Oikeudellisesti tarkasteltuna kysymyksessä ei ole poliittisen tahdonmuodostuksen asia, sillä ihmisoikeustuomioistuin on nyt todennut, että Euroopan neuvoston jäsenvaltioilla ei ole enää harkintamarginaalia tässä asiassa.

 

Pauli Rautiainen
oikeustieteen professori
Itä-Suomen yliopisto

Comments

  1. Anton says:

    Hei.

    Hyvä teksti, mutta sivuhuomautuksena, että parempi olisi puhua sukupuolen korjaamisesta kuin muuttamisesta (tai vaihtamisesta). Yleensä henkilö näet kokee, että on aina ollut tiettyä sukupuolta ja haluaa prosessissa vain korjata kehonsa vastaamaan tätä asiantilaa.

  2. Emma says:

    Itse olen joskus kauan sitten oppinut että muutos sanaa käytetään kun puhutaan juridisesta sukupuolen muutoksesta, korjaus-termiä muissa tilanteissa. Voi olla että nykyisin ajatellaan eri tavalla.

  3. Ministeriössä odottamassa oleva lakiesitys poistaisi steriiliyspakon, mutta siitä puuttuu aito itsemäärittelyoikeus, mikä on mukana esimerkiksi Tanskan lainsäädännössä ja jota kohti ollaan menossa myös muissa Pohjoismaissa.

    • Pauli Rautiainen says:

      Näin on. Ministeriössä odottamassa olevassa lakiesityksessä otettaisiin tosiaan vain se pieni askel, jonka ottamiseen A.P., Garçon & Nicot –ratkaisun jälkeen Suomella ja muilla jäsenvaltioilla on yksiselitteinen oikeudellinen velvollisuus välittömästi. Translaissa on sen lisäksi toki transihmisten ihmisoikeuksien turvaamisen näkökulmasta paljon muutakin korjattavaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s